Välillä vähän kuivaa faktaa - ja sellaista mitä ei jokainen meistä ehkä jaksa tai osaa kaivaa esiin omin päin: Valtionvelka ja sen kehitys. Valtionvelka on valtionhallinnon kaikkien alijäämäisten budjettien summa.

Haluan tuoda julki omana käsityksenäni että valtionvelka ei todellakaan voi olla mikään ehdoton ja pakollinen rasite, vaan se on puhtaasti yhdenlaista politiikkaa. Näkisin sen nimenomaan kansainvälisen pankkitoiminnan ja kansallisen pankkilaitoksen etua ajavana politiikkana. Valtiovelan avulla kansainväliset pankkiirit ja näiden suomalaiset aseenkantajansa imuroivat varallisuutta, rahaa ja sosiaalista energiaa Suomesta ilman että kukaan huomauttaisi tästä julkisesti.

Valtionvelka ja sen kasvattaminen on aikojen saatossa silti ollut kansanedustajien enemmistön mielestä ollut paras ratkaisu. Tämä ei todellakaan tarkoita ettei muita ratkaisuja olisi ollut. (Voi myös kysyä onko muita ratkaisuja edes ehdotettu?)
Yksi toinen ratkaisu olisi ollut se että Suomen Pankki olisi lainannut /luonut rahat valtiolle. Jos GATT, WTO tai jokin muu sopimus kieltää tämän, niin toinen luova ratkaisu olisi voinut olla että toisen ulkomaisen keskuspankin kanssa olisi luotu rahat toinen toisillemme - ja korot sitten kuitattu clearingtilillä. Muitakin malleja voisi kuvitella.

Valtionvelka

Valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Valtion velanhoidon strategisena tavoitteena on velasta aiheutuvien kustannusten minimointi siten, että velanhoidollisten toimenpiteiden ja itse velkasalkun riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla ja siten, että valtion maksuvalmius turvataan kaikissa olosuhteissa. Kustannuksia minimoidaan muokkaamalla aktiivisesti velkasalkun korkorakennetta siten, että velasta aiheutuvia korkomenoja voitaisiin hallitusti vähentää.

Tiesitkö esimerkiksi että valtionvelan osuus BKT:sta niinkin väähän aikaa sitten kuin vuonna 1991, oli luokkaa 16%. Sitten se nousi melkein 70%:iin, vuonna 1996. Tänä päivänä se on luokkaa 30%, jotain mitä poliittisen asettuneiston kahvipöytäkeskusteluissa pidetään merkittävän alhaisena - ainakin kun vertaa toisiin maihin.
Se mikä minua tässä häiritsee, on tuo otaksunta että velan lasku näin saadaan kuulostamaan todella isolta kun se tarkoitushakuisesti verrataan tuohon bruttokansatuotteeseen. Tässä kuvien lähdesivusto.

1978-2008 (milj.€)

Vuosi	%/BKT	Euromääräinen	Valuutta- määräinen	Yhteensä
2008	29,10*	54 382	-	54 382
2007	31,20*	56 068	-	56 068
2006	35,30	58 859	45	58 904
2005	38,20	60 000	44	60 044
2004	41,90	63 745	43	63 788
2003	43,40	62 079	1 241	63 320
2002	42,10	51 456	7 797	59 253
2001	45,60	52 678	9 082	61 760
2000	48,70	53 846	9 590	63 436
1999**	56,50	57 008	11 044	68 052
1998	60,20	43 331	26 464	69 796
1997	65,30	41 421	28 349	69 770
1996	67,10	36 687	29 434	66 121
1995	63,30	31 142	28 979	60 121
1994	58,90	22 026	29 696	51 722
1993	51,90	16 864	26 166	43 030
1992	34,00	9 956	17 893	27 849
1991	16,90	6 863	7 341	14 204
1990		4 919	4 170	9 089
1989		5 067	3 832	8 899
1988		5 349	4 420	9 769
1987		5 017	4 824	9 841
1986		4 207	4 538	8 745
1985		3 583	4 319	7 902
1984		3 250	4 196	7 446
1983		2 758	3 654	6 412
1982		1 924	3 163	5 087
1981		1 475	2 242	3 717
1980		1 282	1 739	3 022
1979		1 047	1 508	2 555
1978		813	1 238	2 051

Todellisuudessa velkaa on - korkeasuhdanteista, Nokian hurjasta tulemisesta, Sampokaupoista, Fortumin voitoista ja yleisestikin vientivoittoisista vuosikymmenistä huolimatta - saatu vähennettyä melko vaatimattomasti. Kaksitoista "supervuotta" ja velka silti vain laskenut 70 mrd:sta 54 mrd:iin, eli 16 mrd - mikä vastaa 1.3 mrd/vuosi.

Toinen kysymys on sitten paljonko Suomi on maksanut korkoina tänä ajanjaksona. Olisi hienoa voida esittää korkojen yhteissumma tässä - mutta kaikkia tarvittavia numeroita ei ole, eikä juuri nyt välttämättä aikaa etsiä ne. Päivitän ja lisään oikeat luvut alla olevaan luetteloon kunhan kaivan ne tarkat tiedot jostain.

1990............0 840........5 mrd FIM
1991.............1 000.......6 mrd FIM
1992.............1 500.......9 mrd FIM
1993.............3 000....18 mrd FIM
1994.............4 000.....24 mrd FIM
1995.............4 500......27 mrd FIM
1996.............5 300......32 mrd FIM
1997..............5 600.....34 mrd FIM
1998..............5 830.....35 mrd FIM
1999 .............5 124
2000.............4 880
2001 .............4 258
2002 .............3 711
2003..............4 718
2004..............2 432
2005..............2 317
2006..............2 300
2007..............2 341
2008.............2 364
--------------------
Yht. n. 66 mrd (karkea arvio)

En tiedä miten suuri tästä korkosummasta tulee mutta veikkaan että se nousee yli tuon 66 mrd.
Jää nähtäväksi. Korkomäärät 1990-1997 ovat arvioita ja otettu kuvasta tuolla alimpana.

Muistutan myös siitä että eräs Katainen varotteli (tammikuussa 2009) että valtio joutuu lainaamaan n 30 mrd seuraavan kolmivuotisjakson aikana. Huomioiden poliittisen pelin luonteen tämä oli aivan varmasti alimitoitettu arvio.
Tässä vielä iloksenne uudella GIMP-ohjelmalla napsimani kuva eräästä Valtiovarainministeriön pdf-tiedostosta. [ http://www.gimp-suomi.org/] Tässä näkee erityisen hyvin miten tuo velan suhde %:na BKT:sta on harhaanjohtava.















Muistutuksena siitä miten kupla puhkesi 1990-luvun alussa. Kauheata luettavaa. Toistuuko tämä nyt 2009-2012 ?

Kun kupla puhkesi...

Valtiontalous syöksyi rajuun velkakierteeseen 80-luvun lopun ylikuumenneen kuplatalouden puhkeamisen jälkeen. Vuoden 1989 lopussa valtion velka oli 52,9 miljardia markkaa eli runsaat 10 000 markkaa jokaista suomalaista kohti. Vuoden 1990 lopussa velka nousi 57,0 miljardiin markkaan.

Velka alkoi kasva nopeasti vuonna 1991, kun valtion tulot alkoivat talouden kääntyessä kohti lamaa laskea. Velkaantuminen nopeutui laman syvetessä ja valtion turvatessa omalla velanotollaan kansantalouden ja rahajärjestelmän toimintakyvyn säilymisen. Vuonna 1991 valtion velka kasvoi 27,5 prosenttia ja nousi 84,5 miljardiin markkaan.

Vuonna 1992 valtion velka lähes kaksinkertaistui. Vuoden lopussa velka kohosi 165,6 miljardiin markkaan. Valtio otti siten vuodessa uutta velkaa nettomääräisesti yli 81,1 miljardia markkaa.

Uuden velan määrä kasvoi vuonna 1993 ja nousi 90,3 miljardiin markkaan. Vuoden lopussa valtion velka nousi jo 255,6 miljardiin markkaan eli lähes viisi kertaa suuremmaksi kuin vuonna 1989.

Vuonna 1994 valtion velka kasvoi 51,7 miljardia markkaa 307,5 miljardiin markkaan. Vuoden 1995 lopussa velka nousi jo 359,3 miljardiin markkaan. Kasvu edellisvuoden lopusta oli 51,8 miljardia markkaa.

Vuonna 1996 valtion velka kasvoi 36,2 miljardia markkaa 395,5 miljardiin markkaan. Seuraavana vuonna velan kasvu hidastui 22,7 miljardiin markkaan. Vuoden 1997 lopussa valtion velka oli 418,2 miljardia markkaa.

Vielä yksi kuva: