perjantai 7. marraskuuta 2008

Rahm Emanuel

Joku ehkä kysyy miksi välittäisimme - eihän tämä meitä koske. Obaman chicagolainen ystävä sai näkyvän paikan Valkoisessa Talossa, hyvä niin.
Mutta - mies on palvellut Israelin armeijassa, hänellä on ns kaksoiskansalaisuus, hän on julkisesti pahimman lajin sotahaukka, miehen isä pahamainen Irgun-terroristi. Ja tämän miehen Obama valitsi esikuntapäällikökseen - chief of staff - joka siis nyt istuu mukana neuvomassa Obamaa milloin esim. ydinsotanappia painetaan.

Onko jollekin vielä epäselvää miksi en näe aihetta juhlia Obaman voittoa. Kuvitteleeko joku että "muutos johon uskoa" todellakin on jotain muuta kuin ihon pintakerroksen pigmenttimäärässä?

Selaillessa kotimaisten päälehtien pääkirjoituksia ja muita artikkeleita näistä tosiasioista ei joko tiedetä tai välitetä - tai sitten katsotaan poliittisesti sopivammaksi yksinkertaisesti vaieta niistä.
Radiouutisissa todettiin lähinnä että Rahm Emanuel on "tiukka neuvottelija joka tuntee Washingtonin ja Valkoisen Talon kuin omat taskunsa".

Tässä videossa näemme Rahm Emanuelin äänessä:



Christopher Bollyn kirjoittaa:

Rahm Emanuel, the Israeli son of a Zionist terrorist, will be the chief of staff of the Obama White House.

"Obama's first pick: Israeli Rahm Emanuel as chief of staff" is the headline of an article in today's Ha'aretz, the Israeli newspaper. The Israeli editors at Ha'aretz proudly proclaim that Obama's first pick was "Israeli Rahm Emanuel" to run the next administration.
Americans should protest, however, because the next chief of staff will be an Israeli, with clear loyalty to the state of Israel.

Emanuel even left the United States to serve in the Israeli army in 1991. A person from any other nation would automatically lose his U.S. citizenship for serving in a foreign military. Why do we let Israelis run our government?
Andrew Winkler lisää tähän :

What will it take to remove people like Emanuel and Michael Chertoff to prevent them from damaging our American republic even more? The Zionist agents in our government are clearly in the process of accumulating power and not at all afraid of showing it. This is a very dangerous development.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kaveri on kaikesta päätellen Mossadin edustaja. Eikä tämä taida olla edes kovinkaan kiistanalainen tieto.

Lars Osterman kirjoitti...

Näin on. Toisaalta kysymys on kai myös siitä koemmeko tämän tosiasian hyvänä asiana vai huonona asiana.

Media ja yleinen mielipide maassamme on yleensä aina israelin etuja ajava.
Harvemmin joku rohkenee kritisoida Isrealin armeijan tai tiedustelupalvelun tekemisiä.

Tässä jos missä voidaan nähdä mitä ns "suomettuminen" on. Erona vain se että automaattisesti aina myötäillään Israelia.

Kun YK:n äänestyksissä jokin julkilausuma kaatuu niin selviää että julkilausumaa vastaan on ollut tasan kolme valtioita: USA, Israel ja Iso-Britannia. Kaikki muut maailman valtiot ovat olleet eri mieltä - silti näiden kolmen mielipide on voittanut.

Jokainen voi mielessään pohtia miten maailman turvallisuuspoliittinen tilanne olisi erilainen jos olisikin käynyt niin että valittu kansa olisi joutunut hyväksymään Madagaskarin tai Ugandan kotipaikakseen. Ne nimittäin olivat tarjolla 1900-luvun alussa.
Mutta eivät kelvanneet.

Anonyymi kirjoitti...

Toisaalta kysymys on kai myös siitä koemmeko tämän tosiasian hyvänä asiana vai huonona asiana.

No, jokainen voi miettiä minkälaisia ajatuksia herättäisi se, jos Suomen Tasavallan presidentin kansliapäällikkö tai linnanvouti olisi tunnetun terroristin poika, vieraan maan armeijan palvelukseen Suomesta loikannut, ja sittemmin tämän maan tiedustelupalvelun edustaja. Saattaisi yksi jos toinenkin esittää kysymyksen WTF?

...miten maailman turvallisuuspoliittinen tilanne olisi erilainen jos olisikin käynyt niin että valittu kansa olisi joutunut hyväksymään Madagaskarin tai Ugandan kotipaikakseen.

Jos mainittu Adolf Hitlerin suunnitelma olisi toteutunut, ei niin kutsuttua "lähi-idän kysymystä" olisi koskaan syntynytkään. Vaikea sanoa mitä siionistit olisivat siinä tilanteessa muiden kansojen hallitsemiseksi keksineet, mutta melko varmasti viimeiset 60 vuotta olisivat olleet huomattavasti rauhallisempaa aikaa tällä pallolla.

Ainakaan noita keksittyjä holokaustitarinoita ei olisi tarvinnut samassa määrin lukea/kuulla. Ehkä jopa ajattelemista ei olisi kukaan keksinyt kriminalisoida.

Lars Osterman kirjoitti...

Kerrankin olemme täysin sama mieltä.

Mutta asiat ovat kuin ovat. Sääli vaan ettei virallinen historianopetus vieläkään kerro totuutta esim. Balfour Declaration dokumentistä ja siitä miten valitun kansan avainhenkilöiden tekeleet käytännössä ovat johtaneet kumpaankin maailmansotaan. Joka näitä kaivelee leimataan aina anti-joksikin.

Finanssivalta ja se millaista talouspolitiikkaa noudatetaan on valtavan krittinen kysymys ja ratkaisevampi sodalle ja rauhalle kuin moni osaa edes aavistaa.

Tämän huomaa viimeistään kun esim. lukee Gottfrid Federin pamflettia ja vertaa siihen mitä oli ennen sitä ja taas II maailmansodan jälkeen.
Valtioiden jatkuva velkaantuminen ja lainanotto on ainoa sallittu finanssipoltiikka.