keskiviikko 29. lokakuuta 2008

Trickle-up economics

Richard C. Cook ei ole ainoa joka ehdottaa rahan ohjaamista alhaalta ylös eikä ylhäältä alas. Tämä alhaalta ylös siis tarkoittaa että valtio rahoittaisi kansalaisia siten että raha liikkuisi kulutuksen kautta "ylös" liike-elämälle ja sieltä vielä "ylös" pankkeihin - eikä toisinpäin.

Edgar J. Steele on monessa ristiriitainen henkilö mutta hän oli viime vuonna Ron Paul´in innokkaimpia tukijoita - ja ottaa juristina usein kantaa myös talouspolitiikan asioihin. Hänen tuorein panoksensa yhteiskuntakeskusteluun on artikkeli otsikolla Trickle-up economics.

Edgar on tapansa mukaan myös nauhoittanut sen miellyttävällä äänellään varsin selkopuheiseksi äänitiedostoksi.

Muutama poiminta tekstistä:

How did things go so bad, so quickly? Again, we must look back to the Reagan Administration, during which so many things went wrong, as I believe history will show. First and foremost, Reagan legitimized and institutionalized the concept of "trickle-down economics," in which one confers all economic largesse upon big government, big companies and the fat cats, depending upon them then to spend money in such a way that it "trickles down" to the working man. (...)

I submit that what we should try is "trickle-up economics." Let's support the common man and depend upon him to spend his money in such a way that it trickles up to the companies, government and less-fat cats. Yes, let's "spread the wealth."

Socialism, as preached by Obama? Perhaps, but I have seen the alternative and it clearly has not worked. Instead, it has produced what I believe that history will dub Depression II, an economic downturn so bad that we begin to number them, as we already number major wars. We need a change.

Sivuhuomautuksena toteaisin että tässä olisi sopiva idea jota voisi kokeilla Islannin pahoihin talousongelmiin. Valtion voucherit kuukausittain kansalaisille jotta perustoimeentulo varmistuisi. Voucherit päätyisivät pikkuhiljaa pankkeihin missä ne loisivat pohjan uusille luotoille. Tämä olisi y.m trickle-up taloutta.
Pankkien vakaavaraisuusvatimukset tulisivat jatkossa olla ne täydet 100%.

Miksi ihmeessä Islannin pitäisi lainata tyhjästä luotua IMF-rahaa ja maksaa siitä korkoa ja vielä antaa IMF:n sanella jotain muutakin. Tiedämme kokemuksesta että IMF:n on sekä susi lampaan vaatteissa että Troijan hevonen - ja ajaa kansainvälisten suurpankkien asiaa - ei varmaankaan islantilaisten. IMF tulisi lakkauttaa ja kaikki sen nykyprojektit laittaa puolueettoman tutkimuskomission tarkastukseen.

Yhtä hullua on lähteä lainaamaan Venäjältä tai muualta. Se joka pakottaa islantilaisia tällaiseen on vuorenvarmasti CFR-Bilderberg-Davos-TR-tahojen provisiopalkkainen juoksupoika.

20 kommenttia:

matti m. kirjoitti...

Mikä alhaalta ylös se on, että valtio ensin "rahoittaa" kansalaiset?

Lars Osterman kirjoitti...

Se on juuri sitä. Valtio (kansan valitsemat edustajansa) siis huolehtii siitä että kansalaisilla on tarvittavat maksuvälineet joilla talous voi toimia.

Maksuvälineellä taas on arvoa vain jos kansalaiset käyttävät niitä antaessaan ja saadessaan palveluita toisiltaan.

Esimerkki: Tarvitaan uusi tie eikä "valtiolla ole rahaa".

Tilanne: Työväkeä on tuhatmäärin, koneita on jne - rahat vain puuttuvat. Mitään ei siis tapahdu.

Valtio voi huolehtia siitä että tie rakennetaan seuraavalla tavalla: painetaan pinkka uusia "yhden tunnin työkuitteja/vouchereita" joiden arvo 10 euroa, julistetaan että nämä ovat käypää rahaa ja että näillä jopa voi maksaa verot valtiolle.

Mitä tapahtuu? Tieprojekti lähtee käyntiin joku suunnittelee, joku hoitaa työmiehet tilaan koneet ja sorakuormat paikalle. Työkuitit siirtyvät pikkuhiljaa tietyön työvoimalle ja tavarantoimittajille ja tie valmistuu aikataulussaan.

Taloudellinen toimeliaisuus lisääntyi.Kukaan ei ole kenellekään mitään velkaa.

Tie on valmis, työväki tyytyväinen - työkuittien yhteenlaskettu arvo vastaa tien todellista arvoa yhteiskunnan taseessa.
Työkuitit päätyvät yhteiskunnassa kiertoon - tallennetaan välillä pankkiin - nostetaan kun tarvitaan.

Näin valtio huolehtii siitä että talous toimii eikä kukaan velkaannu tässä prosessissa.

Valtio ruokkii näin toimintaa ja toimeliaisuutta laillistetuilla työkuiteilla. Ne muodostavat sitten osan talousalueen kysynnästä koska niillä on ostovoimaa.

Eli alhaalta ylös kuten piti osoittaa.

matti m. kirjoitti...

Kuka määrää tuon työtunnin hinnan ja millä perusteella?

Lars Osterman kirjoitti...

Se oli vain esimerkki. Voit vallan hyvin laittaa sen tilalle ihan mitä haluat - mutta tuntikorvauksen pitää toki olla oikeanlainen ostovoimaltaan.

Kysymys oli nyt vain siitä mitä se "alhaalta ylös" tarkoittaa.

Ja tiedoksesi tällainen järjestelmä nosti Saksan Weimantasavallan velkanaunioista Euroopan johtavaksi teollisuusmaaksi noin viidessä vuodessa 1933-1938.

Mutta kansainväliset pankkiirit eivät pitäneet tästä koska heidän palveluitaan ei tarvittu. Heitä oli ns "kierretty" eivätkä päässet rahastamaan tapansa mukaan.

Saksalla meni liian hyvin - Britannian kauppavaltius oli uhattuna. Jotain piti tehdä...

And the rest is history.

Lars Osterman kirjoitti...

Kaikessa kohtuudessa pitää vielä lisätä muutama sana tuosta Edgari J Steelen ratkaisusta joka olisi jossain "puolitiessä".

Ajatellaan tuota että USA:n valtiovarainministeriö lainasi 700 miljardia auttaakseen pankkeja. Mistä rahat tulivat - no Federal Reserve järjesti ne fiat-rahana. Kuka omistaa Fedin - pankit !
Kuka saa korkotuoton - pankit !
Kuka saa tuon 700 mrdn pääoman - pankit !
Ajatus on se että kun pankeilla on tämä apuraha niiden vakavaraisuus on sellainen että ne voivat nykysäännöillä myöntää uusia fiat-luottoja kansalaisille ja näin raha menee kansalaisille. (money trickles down from banks) Mutta näin ei mene vaan raha jää jumiin eri paikkoihin eikö koskaan saavuta kansalaisia lisäten ostovoimaa.

Vastakohta olisi se että ne 700 mrd olisi jaettu kansalle perustarvikkeiden ostovouchereina.
Kansa olisi pärjännyt paremmin laman aikana ja käyttänyt nuo rahat perushankintoihin. Siitä ne olisivat nousseet liikemiesten kautta pankkeihin uudeksi pääomaksi jolla myöntää lisää fiat-lainaa. (money trickles up from the people to the banks) Ja talous "pelastuisi" ! *hymy*

matti m. kirjoitti...

Ymmärrän kyllä että pankkiirit on pitäny ja tulee pitämään huolen siitä ettei heidän järjestelmäänsä kierretä helpolla. Jenkeissäkin on jo neljäs keskuspankki laatuaan. Tämä viimeisin on tainnut olla pystyssä muita kauemmin?

Silti en vielä vakuuttunut siitä, että juuri tuollaiseen perustuva raha olisi paras vaihtoehto. Miksi valtiolla pitää ylipäänsä olla niin vahva rooli rahajärjestelmässä tai vastuu erilaisista hankkeista (kuten tuo tie)?

Anonyymi kirjoitti...

Se oli vain esimerkki. Voit vallan hyvin laittaa sen tilalle ihan mitä haluat - mutta tuntikorvauksen pitää toki olla oikeanlainen ostovoimaltaan.

Niin, mutta et vastannut mauson kysymykseen siitä kuka määrää tuon työtunnin hinnan ja millä perusteella. Toinen kenties vielä oleellisempi kysymys olisi, että kuka määrää sen mitä kohdetta milloinkin rahoitetaan?

Tieprojekti tulee kyllä esimerkkisi mukaisesti tehtyä. Mutta entäs, jos siinä tilanteessa olisikin ollut optimaalisempaa valmistaa autoja? Tai ehkäpä panostaa rautateihin? Tai johonkin kokonaan uuteen keksintöön? Pitkittyessään keskusjohtoisen järjestelmän investointipäätökset menevät yhä enemmän metsään, ajaen kansan lopulta köyhyyteen.

Vertailun vuoksi, puhtaassa markkinataloudessa jokainen markka menee aina oikeaan osoitteeseen. Järjestelmä jatkuvasti hienosäätää itse itseään, ottaen huomioon maailmantilanteen, ilmaston muutokset, trendit, ihmiskunnan henkisen kehityksen ja kaikki muut mahdolliset tekijät ja vieläpä välittömästi niiden noustessa esiin.

Ja tiedoksesi tällainen järjestelmä nosti Saksan Weimantasavallan velkanaunioista Euroopan johtavaksi teollisuusmaaksi noin viidessä vuodessa 1933-1938.

Hitler oli nero, sitä ei käy kiistäminen. Ja Weimarin tapauksessa noina vuosina ratkaisu oli selvästikin hyvä. Systeemi ei kuitenkaan olisi toiminut pidemmän päälle yllä esittämistäni syistä. Maa olisi vähitellen jäänyt jälkeen naapurimaiden talouskasvusta. Huomattuaan tämän, keskusjohto olisi tehnyt investointipäätöksiin myöhästyneitä ja vääränsuuruisia korjausliikkeitä. Ennen pitkää tämä olisi ajanut yhteiskunnan köyhyyteen ja tehnyt työntekijöistä passiivisia lapion varteen nojailevia zombieita.

Anonyymi kirjoitti...

Hyvin on suomalaiset Bilderberg-oppipojat läksynsä lukeneet, kun verohelpotuksia pitäisi rikkaille saada nytkin. Kerrankin olen Niinistön kanssa samaa mieltä ainakin osittain: EI verohelpotuksia vaan oikeasti valtion rahaa kansalaisille vaikka käynnistämällä yhä rapistuvan infrstuktuurin rakennus-ja kunnostustöitä. Ettei niitä aina tarvitse aloittaa korkoperusteisella yksityisellä velkarahalla.

Anonyymi kirjoitti...

EI verohelpotuksia vaan oikeasti valtion rahaa kansalaisille vaikka käynnistämällä yhä rapistuvan infrstuktuurin rakennus-ja kunnostustöitä.

Ei valtiolla ole omaa rahaa. Suomessa valtio saa rahansa juuri kansalaisia verottamalla. Yhtä hyvin voimme verottaa vähemmän ja antaa kansalaisten pitää rahansa.

Ettei niitä aina tarvitse aloittaa korkoperusteisella yksityisellä velkarahalla.

Jos rahaa luodaan nollakorolla, uuden rahan määrä ylittää pian moninkertaisesti talouskasvun, joka aiheuttaa hyperinflaation. Tässä tilanteessa rahaa riittää kyllä varmasti kaikille, mutta sillä ei saa ostettua kaupasta mitään.

Lars Osterman kirjoitti...

Mausolle tiedoksi valtio = me.
(We the people)

Eli ei valtio ole mikään ulkopuolinen tai erillinen taho.

Valtion elimet ovat valtiosäännön ja hallitussäännön mukaisia. Valtiota ohjaa kansanedustajien kokous eli eduskunta.

Montesquieun vallanjakoopin mukaisesti valta jaettu kolmelle taholle. Tuomioistuinlaitokselle tuomintavalta. Päätäntävalta eduskunnalla, hallituksella ja presidentillä. Toimitusvalta hallituksella ja valtion hallinnon ministeriöillä ja virkamiehillä.
Vai miten se nyt oli... ;-)))

Jos valtiolla ei ole tuota rahavaltaa niin silloin se on annettu jollekin toiselle taholle - tai jokin taho on sen itselleen ottanut.
Kansalaisten ainoa keino suojautua nousevaa pankkioligarkiaa, usurokratiaa ja kansalaisia rahastavaa monopolia vastaan on jättää rahavalta kokonaan valtiolle. Vain todella tyhmä, tappouhattu tai lahjottu kansanedustaja antaisi sen pois.

Lars Osterman kirjoitti...

ttl

Ei kukaan määrää työtunnista maksettavaa hintaa - vaan se on sopimusasia tai sitten se hoituu ns markkinahinnoitelulla. Eli jos tarjoat liian vähän luukulla ei synny jonoa, jos tarjoat liian paljon luukulle syntyy jonoa - tarjoa siis sopivasti.

Edelleen ihmettelen ttl:n joitain kommentteja. Tuntuu välillä että sinulla on jokin tarvi inttaa joka asiasta vastaan ihan vain periaatteessa. Onko näin ?

Ihmettelen noita sinun autojasi ja jotenkin tuntuu ettet ole ymmärtänyt minua lainkaan.

Valtio, läänit, kunnat , kaupungit ovat kaikki osa Suomen valtion hallintoa - OK. Valtion tulee suunnitella, toteuttaa, rakentaa tai rakennutta valtiokokonaisuudelle tärkeätä infrastruktuuria (esim. siltoja, tunneleita, lossiyhteyksiä, tieverkostoa, puhelinlinja- ja laajakaistaverkostoa, valtakunnalista maakaasuverkostoa ) joka mahdollistaa tehokkaan ja järkevän liikkumisen jotta ihmiset, palvelut ja tavarat saavuttavat toisiaan ja vaihtoa voi syntyä. Vaihto on ostamista ja myymistä. Vientiä ja tuontia.
Valtio voi delegoida osan tästä lääneille, kaupungeille tai kunnille. Tällöin nämä alemmat tahot vuorostaan suunnittelevat ja rakentavat/rakennuttavat tarvittavaa paikallista tieverkostoa, vesi- ja viemäriverkostoa, sähköverkostoa, laajakaistaverkostoa jne.
Tämä on tavallaan kaikki ns pysyvää infrastruktuuria eikä siis poissiirrettävää (kuten esim. auto).
Näillä keinoin valtio saa kaikki verkostonsa kuntoon ja kuluttaa tähän painamiaan vouchereita/työkuitteja tai valtion virallisia seteleitä just niin paljon kuin projektit käytännössä maksavat rakentaa. Raha leviää työmiehille ja tavarantoimittajille palkkoina ja laskua vastaan maksettuina suorituksina. Ennen pitkää kaikki tämä "raha" päätyy tilille johonkin pankkiin - siis ellei rahoja säilytetä patjan alla.

Pankissa ne kirjataan asianomaisen tilille ja pankki voi mahdollisesti lainata tämän miljardeiksi euroiksi nousevan rahanmäärän edelleen maan lakeja noudattaen. Tällöin laki voi sanoa että vakavaraisuusasteen on oltava 100%. Tällöin pankki voi lainata autonvalmistajalle asiakkattensa tilille olevaa pääomaa ja näin se auto rakennetaan - tai mikä tahansa muu minkä ttl haluaa että valmistetaan.
Mikäli laki olisi toisenlainen - esim. jos 50% vakavaraisuus riittäisi niin pankki voisi luoda saman verran uutta luottoa kuin mitä sen asiakkailla on rahaa pankin tileillä. Tällöin osa rahavallasta olisi yksityisektoriin kuuluvalla pankilla. Samalla pankki saisi sellaisia etuoikeuksia joita sille ei kuuluisi antaa. Näin minusta ainakin.

Parasta olisi että pankin sijasta valtion oma rahoituskonttori lainaisia rahaa autonvalmistajalle.
Se voisi sen tehdä pientä korkoa vastaan jos laki niin sädetään. Tätä korkoa valtio saisi omiin kuluihinsa jolloin valtion ei tarvitsisi verottaa kansalaisia ollenkaan - eikä välttämättä edes vaatia maksua eri palveluista.

En näe mitään syytä miksi ttl haluaa nähdä tätä inflaatiota tuottavana. Olet ilmeisesti lukenut liikaa Ludwig de Miseksen juttuja. Mises on tunnetusti hyvin epäileväinen mitä ihmisluonteeseen tulee. Mises ei usko että valan vannonut virkamies tai poliitikko voisi toimia yhteisen hyvän puolesta tai hallitusti sopmuksia noudattaen. Mises epäilee kaikkia korruptiosta ja siksi hän haluaa yksityistää rahavallan lukemattomille pienpankeille jolla kaikilla olisi kultaa holveissaan ja sitä vastaan myönnetäisiin lainoja. En tietenkään voi tietää jos olet näiden oppien lumoissa - mutta siltä tuntuu ainakin. Tiedän että Edward Griffin on samaa mieltä korruptoituneistä valton virkamiehistä kuin Mises - tai kuka se nyt oli...en jaksa nyt tarkistaa.

Lopuksi ttl - en usko sekuntiakaan sinun viimeiseen ennustukseesi noista zombeista. Saksassa asiat etenivät liian hyvin. Pankkiiripiirit vaativat siksi brittejä, ranskalaisia ja neuvostoliittolaisia tuhoamaan Saksan ennen kuin Saksan talousmalli ehti levitä muualle.

Eli ttl - haluat ilmeisesti vain inttää vastaan, mutta sekin tietysti on sallittua täällä. En pyri vaientamaan ketään - paitsi ehkä kultabugia joka toistaa itseään kolmatta neljättä kertaa tuomatta mitään uutta näkökohtaa esiin polemiikallaan.

matti m. kirjoitti...

En näe mitään vikaa näissä talousdemokratian käytännön malleissa, joista vilkaisin esim. tuon Margrit Kennedyn sivuilla julkaistun pdf-esitteen. Ne on varmasti käytännön esimerkeillä osoitettu toimiviksi, ja jos saan valita, osallistun mieluummin sellaiseen pankkijärjestelmään kuin nykyiseen.

Minulle tärkeintä on kuitenkin se, että lainsäädännön avulla ei pidä pakottaa ihmisiä käyttämään tiettyä mallia. Sen enempää nykyistä kriisinkylvöpankkeerausta kuin korottomia talousdemokratian malleja tai LETS-järjestelmiä. Olisi jo aika palata siihen, että ihmiset itse saavat päättää vaihdannan välineistä.

Lars Osterman kirjoitti...

Mauso,

Kertoisitko ihan lyhyesti miten käytännössä järjestäisit asiat niin että ihmiset saavat vapaasti valita vaihdannan välineet?
Voit myös liittää jonkin tekstin tai linkittää nettisivuun jos koet hankalaksi selittää tämän itse.

Tarkoitatko kenties sitä että jossain pikku piirissä/kylässä olisi omat rahansa?
Voiko kylän parturi kieltäytyä jos ei halua sitä vaan jotain muuta valuuttaa?

Raha vaihdon välineenä on mielestäni valtakunnallinen yhteinen sopimusasia.
Hankalaksi menisi jos pitäisi olla monenlaista valuuttaa mukanaan.

Mutta - oli vaihdon väline mikä tahansa niin ainakin nykyisten velkakuittien käyttämisestä tulisi päästä pois. (velkakuitti = suomieuro tililläsi - ja tämän suomieruon on joku saanut luottona jostain pankista ja nyt se vain sattuu olemaan sinun tililläsi hetken kunnes se kiertää eteenpäin.)

matti m. kirjoitti...

Raha vaihdon välineenä on minun mielestäni kahden kaupankäynnin osapuolen välinen asia.

Ennen kuin lainsäädännöllä puututtiin vaihdannan välineiden kirjoon, yleisimmäksi vaihdannan välineeksi muodostuivat kulta, hopea ja muut arvonsa säilyttävät ja ominaisuuksiltaan sopivat hyödykkeet. Ei kukaan pakottanut ihmisiä käyttämään kultaa, se vaan ajan saatossa muotoutui parhaaksi.

Siksi juuri, kun ihmiset ei jaksanu kuljettaa mukanaan kaikenlaista valuuttaa vähän erilaisia kauppiaita varten. Näin yksinkertaistettuna.

Mulla ei oo mitään sitä vastaan, jos kulta muotoutuisi näin edelleenkin yleisimmäksi vaihdannan välineeksi, mutta ei mitään sitäkään vastaan jos joku muu hyödyke saisi saman roolin.

Ja eri asia on sitten se, missä muodossa hyödykettä "kuljetetaan" - onko ne sitten vaikka kuitteja siitä, että joku säilyttää sinun kultavarantoasi turvallisessa paikassa, eikä sun tarvi itse ottaa riskiä sen säilyttämisestä ja kuskaamisesta. Tähän asti kun päästiin aikanaan, kullan säilyttäjät keksivät, että kaikki ei hae kultiansa yhtäaikaa tai lainkaan pois säilöstä, ja niin he keksivät kirjoittaa kuvitteellisia kuitteja olematonta kultaa vastaan. Siten keksittiin inflaatio.

Tästä kohdasta olis hyvä lähteä kehittämään järjestelmää eri suuntaan, kuin mihin nykyään on tultu.

Lars Osterman kirjoitti...

Mauso astui nyt loukkuun ja paljasti korttinsa. Eli olet sittenkin pelkkä kultabugi, sääli.

Se miksi olet sitä on ehkä mielenkiintoisempaa. Olet lukenut jotain joka on kolahtanut sinuun - sinulla tuskin omaa kokemusta kullasta. Kertoisitko mitä olet lukenut ? Mikä tai kuka on vaikuttanut siihen että olet niin vakuuttanut arvometallien käyttökelpoisuudesta maksuvälineenä?

Tuon kultarahaajattelun mukaan yhteiskunnassa mitään ei siis voida tehdä ennen kuin joku tuo sen pussin kultaa millä maksaa.

Tuon mukaan mitään infratruktuuria ei siis voi rakentaa eikä mitään muutakaan ennen kuin joku antaa kultaa. Siihen asti kaikki seisoo tumput suorassa kuin ne ttl:n zombiet.

Kaikki siis joukolla Lappiin ja Lemmenjoelle valtauksia tekemään.

Entäs sitten kun rosvot vie sulta kullan, Mauso? Kenelle soitat?

Tuon ajattelun mukaan kukaan "sheriffi" ei nostaisi sormeakaan auttaakseen sinua ellet voisi taata sille maksun kullassa.

Mistä kukaan voi tietää että sinun kultasi ei ole laimennettu tai varastettua?

Oletko koskaan selvittänyt miten paljon/vähän kultaa esim Suomessa on suhteessa maamme kansantuotteeseen?

Kullan ja oikeastaan kaikkien väitetysti arvoaan säilyttävien arvometallien kysyntä on minusta täysin keinotekoista ja eri keinoin manipuloitavissa.

Sanon kyllä nyt ihan kuin
American Monetary Instituten Steven Zarlenga: "You goldbugs - get over it!"

matti m. kirjoitti...

Ahaa, tämä olikin tällainen viritetty ansa. Kuten aiemmassa kommentissa totesin, minun puolesta vaihdannan väline voi olla kulta tai mikä tahansa muu sopiva hyödyke. Vaikka kenkä (jos se on kahden osapuolen mielestä käypä valuutta). Tai LETS-yhteisön krediitti.

Minusta lainsäädännöllä ei tarvitse ottaa kantaa vaihdannan välineeseen, vaan lähinnä suojella se, että ihmiset saavat vapaasti käyttää haluamiaan vaihdannan välineitä, ja että se tapahtuu rehellisesti. Ei mikään rahajärjestelmä poista ihmisen pahuutta ja epärehellisyyttä. Jonkinlaista oikeuslaitosta tarvitaan aina. Riidat ratkotaan käräjillä. Ovatko nämä esittämäsi rahamallit täysin aukottomia, mitä tulee erimielisyyksiin ja epärehellisyyteen?

Vai että kultaraha-ajattelun mukaan mitään ei voida tehdä ennen kuin joku tuo pussin kultaa millä maksaa. Miten niin ei voi? Eihän laki määräisi kultaa maksuvälineeksi. Jos kultavarannot heikkenevät, tai jos vaikka kaikki kulta kerääntyy harvojen käsiin, ihmiset alkaisivat luultavasti käyttää jotakin likvidimpää vaihdannan välinettä.

Jos rosvo veis kullan - sitä varten juuri kulta todennäköisesti olisi turvallisessa säilössä eikä itsellä kotona tai mukana.

Jos yhteiskunnallinen lainsäädäntö takaa jokaiselle samat oikeudet ja niiden turvaamisen, olet todennäköisesti maksanut tästä suojelusta veroja, jotta sheriffi voi lotkauttaa korvaansa ilman että viet hänelle suoraan kultarahojasi, jotka juuri pöllittiin (tyhmä ihminen muuten joka laittaa kaikki munansa yhteen koriin.)

Laimennettu kulta on käsittääkseni ennemmin tai myöhemmin aina paljastunut. Onhan laimennettu rahakin jokaisen nähtävillä, joka vain jaksaa kaivella keskuspankkien rahan määrää kuvaavat tilastot esille.

Ja sitten joku tällainen yhteisöllinen rahajärjestelmä, joita sinä kannatat, voi olla hyvinkin toimiva systeemi sellaisissa yhteisöissä joiden jäsenet sitoutuvat siihen. Itsekin kai rakentaisin perheelleni talon mieluiten maksamatta sitä hirveää hintaa, jonka pankki tyhjästä luomalleen rahalle asettaa. Ja se voi jopa olla vaihtoehto nykyjärjestelmän rinnalla - onhan yhteisön perustaminen paljon helpompaa kuin kultakantaan palaaminen. Ellei sitten käy niinkuin siellä Sveitsissä, vai oliko se Itävallassa, että maan keskuspankki kielsi muita kyliä kopioimasta sitä hyväksi havaittua velatonta mallia.

Ei minulla ole henkilökohtaista kokemusta kullasta. Olen lueskellut aiheesta lähinnä itävaltalaista taloustieteen koulukuntaa edustavien teksteistä, mises.orgista. Olen avoin uusille ideoille. Olenhan ammatiltanikin tutkija, joskaan en taloustieteen. Musta vaikuttaa kuitenki siltä, että sinä paljon useammin tyydyt leimaamaan kultabugiksi tai "väärinajattelevan" koulukunnan edustajaksi, kuin esittämään perusteluita niitä vastaan.

Nyt kun myönsin että oma kosketukseni fyysiseen kultaan rajoittuu siihen arvokkaimpaan eli kihlasormukseeni, on sinun vuorosi. Olen seurannu tätä blogia vasta vähän aikaa, niin viitsitkö nostaa vaikka jonkun vanhan postin tai kommentoida ihan tässä niistä henk.koht kokemuksistasi, joita sinulla on talousdemokraattisiin rahajärjestelmiin osallistumisesta.

Lars Osterman kirjoitti...

Olen maininnut eräät jaksot historiassa sellaisina joiden aikana
voidaan katsoa eräänlaista talousdellista demokratiaa vallinneen.
Pankkiirit ovat kaikin keinoin estäneet kansaa saamasta näitä pankkien etuoikeuksia.

En lähde toistamaan itseäni kymmenettä kertaa vaan listaan ne lyhyseti.

1. Colonial Pennsylvania under Benjamin Franklin /1700-luvun loppu.

2. Lincolnin greenbacksrahoitus 1862-1865

3. Canada 1937-1974 George Grattan McGreer

4. Guernsey 1800-luvun alku -

5. Saksa 1933-1939

6. Mahdollisesti myös Venäjä ennen bolsheviikkien valankumousta.

7. Tänä päivänä tavallaan Kiina missä pankkilaitos on suurilta osin valtion hallussa eikä yrityksiltä vaadita lainoja takasin.

8. Uusi Seelanti about 1940-1970

Lisäksi Wörgl kokeilu 1933, JFK:n villit treasury setelit 1962.

On itsestään selvää että Suomessa ei ole mitään tämänkaltaisia kokeiluja ollut - ainakaan vielä.

;-)

matti m. kirjoitti...

Kiitos tuosta listasta, siitä on hyvä lähteä selvittelemään tarkemmin taustoja.

Haluaisin mielellään tarkempia vastineita asioihin joita viime kommentissani nostin esille.

Äsken vastasit viimeisenä esittämääni kysymykseen henk.koht kokemuksista talousdemokratiasta, kirjoittamalla listan muualla kokeilluista järjestelmistä.
Kaikesta päätellen ollaan samoissa lähtökuopissa, kun kummallakaan meistä ei ole todellista kosketusta niihin järjestelmiin, joiden puolesta puhumme.

Mä voisin tietysti vaikka heti ostaa kultaa, ja toivoa että tienaamani rahan arvo säilyy siinä paremmin kuin keskuspankin liikkeellelaskemissa velkaseteleissä. Tai yhtä hyvin sinä voisit pistää pystyyn talousdemokraattisen yhteisön.

Eniten kiinnostaa, miksi juuri lainsäädännöllä pitäisi määrätä käyttöön tietynlainen raha- ja talousjärjestelmä, sen sijaan että sillä ainoastaan suojattaisiin jokaisen oikeus valita itse ja taattaisiin oikeusturva epärehellisyyttä vastaan?

Lars Osterman kirjoitti...

Mausolle

Tätä voisit tutkijana tutkia ihan omin päin. Olen varma että englanti ei tuota ongelmaa.

klick

Monetary value arises from a forecast about the behaviour of other people. Everybody accepts money in exchange for goods, because he expects to be able to give money in order to receive goods. Every consideration about value is based on a forecast which anticipates the future moment of satisfaction. This is the reason why in anticipation of the possibility of purchasing, the initial bearer of the symbols creates a "purchasing power". If a knife posesses value because I forsee cutting, money similarily posesses value because I forsee making purchases.

In this way, a new value is created which acquires objective form in another good, i.e. money. Because of this the subjective moment of time, which is the mere anticipation of purchasing, is replaced by an objective moment which is a concrete and real purchasing power (a legal security to purchase with money). This is the legal instrumentality which proves that money, even if it is a good based on a pure legal value, is a real item and an object of property.

Monetary value is created through legal induction, by the person who accepts it and not by the person who issues it.

Anonyymi kirjoitti...

"Monetary value is created through legal induction, by the person who accepts it and not by the person who issues it."

Eli arvo tulee siltä, joka hyväksyy vaihdon välineen? Eikö nimenomaan tällöin pitäisi antaa ihmisten itse päättää mitä suostuvat hyväksymään vaihdon välineenä?

Mielestäni on hieman ristiriitaista, että rahan pitäisi olla arvon säilyttäjä, mutta sitä voidaan tehdä tyhjästä. Näin sekä nykyisessä järjestelmässä että myös talousdemokratian mallissa. Nimenomaan se ajatus, että jotain arvokasta voidaan tehdä tyhjästä, on täysin mieletön, ja systeemit, jotka on tälle perustalle rakennettu tulevat aina kärsimään 'kuplista'.