Mitä kokouspaikkaan tulee niin tällä erää näyttäisi siltä kuin että vanhan messuhallin vieressä oleva Ravintola Chico´s, Mannerheimintiellä olisi vahvoilla. Kabinetti on alustavasti varattu neljällekymmenelle henkilölle. Tällä erää klo 21 - ilmoittautuneita on kuusi. Chico´s ei peri mitään varsinaista maksua mutta jonkinlaista pientä tai isompaa ruoka- tai juomatilausta edellytettäneen.
Voit ilmoittautua lähettämällä sähköpostia tänne:
talousdemokratia.2009@gmail.com
Voit lukea tarkemman tilanneraportin foorumista. Jos väkimäärä jää kovin pieneksi tai jos se kasvaa yli 40 niin sitten joutuu katsomaan muita sopivampia paikkoja.
Lisäys: Haluaisin vielä erityisesti painottaa että kokous on keskustelutilaisuus - eli mikään "talousdemokratia-asiantuntijoiden" sisipiiririnki ei siis kokoonnu. Tämä on tarkoitettu kaikille sellaisille joita kiinnostaa aito ja oikea poliittinen vaihtoehto nykyiseen menoon nähden. Ei minulla itsellänikään ole kaikki vastaukset - kaukana siitä. Tässä nyt vain on yritetty osoittaa että järjestelmän pelisäännöt ovat ihan toisenlaiset kuin meille virallisesti ilmoitetaan.
Uskon myös että jos riittävän moni äänestäjä haluaa uusia pelisääntöjä ne myös saadaan. Tietysti matkassa on esteitä ja vaikeuksia - mutta eivät ne minusta silti ole ylivoimaisia ylittää.
EU-kieltäköön vaikka mitä - jos valtaosa suomalaisita katsoo asian tai muutoksen tärkeäksi - se on silti tehtävissä. Äärimmilleen vietynä suomalaiset saattavat joukolla katsoa saaneensa koko EU:sta tarpeekseen - ja halutaan palata täysivaltaiseen asemaan - itsenäisyyteen. Itsenäisyys ei ole itseisarvo - vaan tie johon ehkä joudutaan jos erilaiset byrokraatit yrittävät viitata EU:n dikretiiveihin tai vaikkapa Lissabonin sopimukseen. Oletko muuten Sinä hyväksynyt Lissabonin sopimuksen ? Minä en ainakaan ole - enkä myöskään ole valtuuttanut mitäää poliittista tahoa hyväksymään sen puolestani.
Tällä lähinnä haluan osoittaa että olen hyvin tietoinen sitiä että ajatukseni talousdemokratiasta eivät ole sopusoinnussa nykyisten direktiivien kanssa - ja Lissabonin sopimus on talousdemokratialle suoranaista selkäänpuukostusta. Uskon kuitenkin että - jos kansalaisille tarjoaa vaihtoehtoista politiikkaa selkeästi ja ymmärrettävästi - valtaosa näkee talousdemokratian malleissa (kyllä, niitä on useita) ratkaisut jotka takaavat jokaisella parempia elinolosuhteita, parempia edellytyksiä toimeentuloon ja yleisesti ottaen rennompaa elämää missä talouskasvun naurettavat poliittiset vaatimukset ja iänikuinen velkaantuminen ovat enää pahoja muistoja menneestä.
Talousdemokratia on pyrkimystä taloudelliseen vapautumiseen nykyisestä korko-orjuudesta poliittisen laillisin vaikuttamiskeinoin ja edustuksellisen demokratian kautta.
Kuka siis ei halua kokeilla tällaista mahdollisuutta omana elinaikanaan? Aika ikkuna on Nyt.
Lisäys: kuva inflaatiosta ja sen todellisista syistä
18 kommenttia:
Selailin taas blogiasi ja huomasin, että olet epäilemättä pettynyt meidän lukioiden aktiivisuuteen. Passiivisuus ei varmasti johdu laiskuudesta eikä siitä ettemme pitäisi talousdemokratian eteenpäin vientiä tärkeänä asiana. Luulen että moni meistä vain on vielä kuunteluoppilaana. Ehkä meistä moni ajattelee, että ei pysty vielä laittamaan kirjoituksiisi kommenttia jolla olisi mitään arvoa ja jättää siksi koko kommentoinnin väliin. Ymmärrän turhautuneisuutesi. Ei ole kiva puhua jos ei tiedä kuunteleeko kukaan. Mitä kokoukseen tulee. Itse jätän tulematta siitä syystä, että en koe minulla olevan vielä mitään annettavaa talousdemokratialle. Olisin sielläkin vain kuunteluoppilaana. Luulen että moni ajattelee samoin. Teet arvokasta työtä ja toivon, että jaksat jatkaa siihen asti että talousdemokratia pääsee netistä valtamedioihin. Kansa kyllä osaa valita oikein jos sille tuodaa kaikki vaihtoehdot esille.
Voimia toivottaen Ari Koskinen
No jaa...ehkä noin. Mutta - toisaalta ei minulla ole mitään oikeutta vaatia keneltäkään yhtään mitään.
Olen aikaisemmin sanonut ja totean edelleenkin että kansalaiset yleensä aina saavat sen minkä ansaisevat.
Eli - ellei tämä asia saa tulta alleen - ja tukea riittävän laajalti tämä jää tälle tasolle.
"Kuunteluoppilaina" mahdollisesti paikalla olevat ovat minusta
hyvin tärkeitä koska sellaiset osoittavat meille aktivisteille että kansalaiset ovat aidosti kiinnostuneita muutoksesta.
Lisäksi kuunteluoppilaan näkemykset
ovat muutenkin tärkeitä koska ne vastannevat suuren yleisön kantaa.
Ja suurta yleisöähän tässä on pakko yrittää kosiskella - tavalla tai toisella, eikö vain.
Ei tästä kansalaisliikettä koskaan muuten tule.
Poliitikot ovat niin riippuvaisia rahavallan lahjoituksista etteivät tule tekemään yhtään mitään näille asioille - ennen kuin heidän on pakko. Ja heidän on vasta silloin pakko kun tajuavat etteivät enää tule uudelleenvalituksi elleivät edusta muutosliikettä.
Kansalaisliikeen kautta herätetään median mielenkiinto - ja vasta kun media kirjoittaa näistä asioista poliitikot tulevat tajuamaan ettei näistä rahaan ja pankkitoimintaan liittyvistä suurista epäkohdista voi enää vaieta.
Mitä ilmeisimmin poliitikot joutuvat myöntäämään että pitkään vallinnut konsensus ei ole ollut Suomen etujen mukaista politiikkaa.
Kun konsensus kaatuu, kaatuu myös ehdoton EU-myönteisyys, ehdoton globalisaatiointoilu - ja Stubbin suosio romahtaa kerrallaan.
Mutta kaikki lähtee kansalaisliikkeestä - ja kansalaisliikettä ei synny ellet juuri sinä näytä muille mallia ja tule paikalle edes kuunteluoppilaaksi.
Itseäni jotenkin vaivaa se että mielipiteen muodostaminen on aika iso urakka. Tämän luokan asioihin ei lähde ihan helposti mukaan ennenkuin on varma että ymmärtää mistä koko jutussa on kyse.
Pitäisi tuntea nyky rahajärjestelmä paremmin ennenkuin osaa miettiä sen vaikutuksia ja toimintaa. En esimerkiksi ymmärrä vieläkään mihin se raha katoaa joka lainanmaksussa palautuu pankille, miten bondit toimii ja miksi esimerkiksi yhdysvallat on ottanut Kiinalta niin paljon velkaa kun niillä on omatkin pankit. Onko kaikki ne velat mitä pankeille maksettu kertynyt pankin omaisuudeksi, jos näin niin miksi pankkeja sitten menee konkurssiin?
Sen ymmärrän että nykyjärjestelmä on huono ja että tarvisi aika paljon ihmisiä mukaan muutokseen että saataisiin jotain aikaiseksi ilman että pankit puuttuu siihen rahalla mitä niillä on käytettävissä ja saavat lakaistua kaiken maton alle. "Lama" tuntuu tulevan joka 15 vuosi ja aina siitä ollaan noustu.
Tiedän että näistä asioita on tässä blogissa puhuttu paljon, mutta asiaa on niin paljon että sitä on vaikea sulattaa. Ja blogia on tullut seurattua jo yli vuosi.
Anonyymi,
Ymmärrän kyllä yskäsi. Eikä kaikki ole minulla itsellenikään ihan selkeätä.
Mitä noihin esittämiisi kysymyksiin tulee yritän sanoa niihin jotain:
mihin se raha katoaa joka lainanmaksussa palautuu pankille, miten bondit toimii ja miksi esimerkiksi yhdysvallat on ottanut Kiinalta niin paljon velkaa kun niillä on omatkin pankit.
Kuvittele olevasi kirjanpitäjä ja kirjaat käsin tilikirjaa. Tässä tilitapahtumat aikajärjestyksessä:
1.Asiakas Mattinen allekirjoittaa 100.000 euron velkakirjan jonka mukaan suostuu maksamaan 5% korkoa ja laina-aika on kymmenen vuotta.
Selkeyden vuoksi laina on sellainen missä korko ja lyhennys maksetaan könttäsummana kerralla kymmenen vuoden päästä.
2. Pankinjohtaja siirtää Mattisen pankkitilille 100.000 euroa. Asiakkaan tili on samassa pankissa.
Korko alkaa raksuttamaan tästä hetkestä lähtien kuin taksamittari konsanaan.
Huomaa että pankin myöntämä "laina" ensinnäkin on pelkkä lupaus maksaa se 100.000 euroa.
Ei nimittäin ole mitään varmuutta siitä että pankin koskaan tarvitsisi suorittaa mitään.
Mattinen nimittäin maksaa rakennusyhtiölle ostamastaan asunnosta koko 100.000 euron summan - ja rakennusyhtiönkin tili on samassa pankissa.
Tyhjästä kirjattu summa 100.000 siirretään siis pankin sisällä tililtä toiselle kaksi kertaa. Kaikki on pelkkää ns pankkikirjanpitoa.
Voidaan vielä kuvitella että rakennusyhtiön kaikkien palkollisten, alihankkijoiden ja tavarantoimittajien tilit ovat samaisessa pankissa nekin - tai sen sivukonttoreissa.
Sama raha kiertää siis saman pankin tililtä toiselle eikä koskaan edes jätä pankkia vaikka kaikki hoitaa maksujaan. Pankin ei siis koskaan ole tarvinnut todellisuudessa suorittaa tuota kyseistä 100.000 euron summaa. Mutta on silti saamassa huikean korkopotin laina-asiakkaaltaan Mattiselta.
Voidaan vielä kuvitella että Mattinen on töissä virkailijana samassa pankissa ja saa palkkarahansakin näin pankilta omalle tililleen. Pankki maksaa näin palkkaa Mattiselle hänen itsensä nostamallaan korollisella lainalla.Mattinen pitää käyttötiliä palkanmaksua varten ja siirtää tästä osan säästötililleen kuukausittain. Näin Mattinen siis säästää "rahansa" samassa pankissa ja saa koko summan kasaan kymmenessä vuodessa.
Kymmenen vuoden päästä Mattinen maksaa pankille pääomanvelan 100.000 sekä koron joka muodostuu
seuraavasta:
vuosi 1 : 10.000
vuosi 2 : 11.000
vuosi 3 : 12.100
vuosi 4 : 13.310
vuosi 5 : 14.641
vuosi 6 : 16.105
vuosi 7 : 17.716
vuosi 8 : 19.487
vuosi 9 : 21.436
vuosi10 : 23.579
-----------------
Yhteensä 159.374
Mattinen maksaa siis korkoja pankille yhteensä saamastaan lainasta 159.374 euroa kymmen vuoden päästä.
Mattisen maksettua lainan pankille pankki kirjaa Mattisen velan pois kirjoistaan. Samalla pankki kirjaa saaneensa korot Mattiselta.
Ja näin Mattinen on saanut hienon arvokkaan palvelun pankilta josta on pulittanut todellista korkoa 159%. Talon hinnaksi tuli siis
259.375 euroa eikä ollenkaan 100.000 euroa. Mattinen kuvittelee kuitenkin ostaneensa sen 100.000 eurolla ja on valmis myymään sen 150.000 koska vain koska näkee itse voittaneensa 50.000 silloin.
Jossain tapauksissa verottaja myös saattaa iskeä ja vaatia Mattisen "myyntivoitosta" veroja.
Missään vaiheessa pankki ei kuitenkaan suorittanut mitään kenellekään vaan kaikki oli pelkkää "pankkikirjanpitoa" tililtä toiselle pankin sisällä.
Voidaan kysyä onko tällainen touhu moraalista ja kestääkö se avoimen oikeudellisen tarkastuksen?
Mitä sitten OIKEASTI tapahtuu niille 100.000 eurolla jotka pankinjohtaja kirjasi Mattiselle?
Jos vaikka Mattinen olisi maksanut ne kaikki seteleinä - niin eihän ne voi kadota kun luotto kirjataan saaduksi ja velka poistetaan.
-"Eivät ne rahat mihinkään oikeasti katoa", sanoo Michael Rowbotham kirjassaan The Grip of Debt ja osoittee miten pankit oikeasti toimivat.
Rowbotham osoittaa seuraavassa että pankki loi itselleen uutta rahaa käyttämällä Mattista ja hänen luottoaan pelkkänä välikätenä tässä pankin omassa rahanluomisprosessissaan.
Mutta se on toinen tarina.
Entäs ne bondit...no sattumoisin selitin sen tässä jo samalla yllä vaikken sitä sanonutkaan.
Bondit ovat obligaatioita joilla kiinteä korko ja jotka pitää lunastaa pääomineen korkoineen esim 10 vuoden päästä päivälleen siitä kun se myytiin valtiokonttorin toimesta ns avoimilla markkinoilla.
100.000(5% 10v) - bondista Valtiokonttori - tai USA:n treasury joutuu siis maksamaan takaisin 259.375.
Bondit ovat siis valtiolainoja.
USA:n treasury laskee näitä liikkeelle aina kun budjettivaje vaatii ja FED ja muut myyvät näitä kaikille halukkaille mm Kiinalle.
Näin Kiina myy dollareita USA:lle ja saa korvikkeena dollaripohjaisia velkakirjoja ja rahoittaa täten USA:n Kiinantuontia omilla dollarilainoillaan USA;n Treasurylle. Japani on tehnyt ihan samaa aikaisemmin.
Sorry - huomasin että laskin epähuomiossa nuo laskelmat yllä 10% mukaan enkä 5% mukaan, anteeksi.
Silti laskelmat pitävät kunhan ajattelette sen kymmenen prosentin korolla.
Viidellä prosentilla korko olisi
1. 5000
2. 5250
3. 5513
4. 5788
5. 6078
6. 6382
7. 6701
8. 7036
9. 7387
10 7757
-----------
yhteensä: 62892
Päomaa: 100.000
korkoja 62.892
---------------
162.892
Todellinen korko: 62%
Talon hinta Mattiselle 162.892
*
Tuo ylempi kommentti missä laskin tuon 10% mukaan ei silti ole ihan mahdoton. Kun itselläni oli asuntolainaa 1983-1998 korko oli pitkän aikaa 10,5% ja jopa 11,0%
Kaverilla pahimmillaan helibor 17%.
Eli ei ne nykyiset korot takaa mitään ikuista alhaista korkotasoa.
Anteeksi vielä kerran tuosta virheestä - mietin poistaisinko kokonaan nuo ja laittaisinko uudet korjatut - mutta en nyt jaksa. Korjaus ja virheilmoitus saa riittää. Matemaatiikka on joskus vaikeaa kun on väsynyt...
Vielä osoittaakseni ettei tuo 10% korkotaso ole ollenkaan väärä ja harhaanjohtava - tässä Ruotsin valtiovelkatietoja joista näkee että Ruotsin nykyisessä 1.200 miljardin SEK:in valtiovelkapaketissa löytyy useita osia joissa korko on lähes 10%:
Riksgälden statsskuld
Sivu 5:
Korkein korko minkä löysin oli 13,5% yhdessä punta-obligaatiolainassa vuodesta 1983 joka erääntyy 22.1 2010
Toiseksi korkeimmat korot olivat 12% ja 11,125% (myöhempi USD-obligaatio vuodesta 1985 joka erääntyy 22.6 2015)
Tässä valossa korkojen osuus aikanaan maksettavasta loppusummasta vuonna 2015 tulee olemaan aivan huikea.
Nyt pitäisi vielä löytää näitä samoja lukuja Suomestakin...
Netistä löytyy näitä lainalaskureita auttamaan tuon matematiikan kanssa :-) Esim. tuo 100 000€ 5 % korolla , jos lyhennys tapahtuu tasaerinä , (toisin kuin alkuperäisessä esimerkissä )niin kk erä 1060€ lienee monelle aika hurja..tässä esimerkissä korkoja kertyi n. 23 000€. Realistisempi laina-aika lienee 20 v., jolloin kk erä 660€ ja hups.. kokonaiskorkosumma onkin jo yli 58000€. Tämäkään laskuri ei laske kokonaiskorkosummaa valmiiksi , joutui ynnäämään vuodet..joten tarkistuslaskenta voisi olla vielä paikallaan... oman kokemukseni mukaan ihmiset ovat huomattavasti kiinnostuneenpia kuukausierästä kuin siitä paljonko korkoja vuosien saatossa pankille maksavat.
http://www.lainalaskuri.fi/calc-monthlypayment.php,
t.marja
Marja,
Tiedän kyllä lainalaskurit mutta tässä esimerkin piti olla sellainen missä koko pääoma korkoineen maksetaan keralla pois laina eräpäivänä. Ilman muuuta harvinaista asuntolainana - mutta tämän piti samalla osoittaa miten valtion obligaatiolaina toimii. Nykyisellään näitä tarjotaan 3,8% korolla. (ns "tuotto-obligaatio")
Tämä esimerkkini oli siis ns "bulletlaina" eli kuukausierätön laina. Kuukausierät voi näin halutessaan investoida mihin haluaa.
Valitettavasti en tällä kertaa pääse osallistumaan. Harmittaa, mutta seuraavalla kerralla sitten!
-Teemu
Taloussanomien Markku Saksan kolumni "Siirto halpamaihin oli virhe"
Yli 300 000 työntekijän General Electricsin pääjohtaja Jeffrey Immelt piti tämän vuoden ehkä tärkeimmän puheen amerikkalaisesta taloudesta Chicagossa kesäkuussa.
– Mitä me saimme vaihtokaupassa vietyämme teollisuutta pois? Emme mitään! Me näemme vain vaurauden katoavan ja kilpailukykymme häviävän, ja tämä on iskenyt keskiluokkaan kovasti.
– Palkat ovat alentuneet vuodesta 1980 lähtien. Me emme ole pystyneet lisäämään enemmistön (keskiluokan) hyvinvointia ollenkaan.
Immelt vaati, että amerikkalaisten on aloitettava uudestaan valmistusteollisuuteen satsaaminen ja valmistettava oikeita tuotteita, joita muut ostavat ja maksavat niistä rahaa.
Teollisuuden parissa työskentelevien amerikkalaisten määrä on pudonnut vain kymmeneen prosenttiin. Luvun pitäisi ainakin kaksinkertaistua, jotta talous olisi terve. Kun GE valmistaa lentokoneen moottoreita ja myy niitä maailmalle, se on oikeata taloutta eikä ostosparatiiseissa lainarahalla luuhaaminen.
– Kansakuntana kulutamme enemmän kuin tuotamme. Me säästämme liian vähän ja olemme ottaneet aivan liian paljon velkaa. Me sijoitamme yhä vähemmän tutkimus- ja kehitystyöhön (R&D).
– Taloutemme on keskittynyt tuottamaan nopeita voittoja ja rahoituspalveluja sen sijaan, että suuntaisimme voimamme puhtaan energian kehittämiseen ja terveyspalveluihin. Meidän budjettimme alijäämä ja velka ulkomaille ovat kestämättömän suuria, luetteli Immelt.
Palkkauksessa on Immeltin mielestä jotakin pahasti vialla, kun asuntolainojen kauppias saa viisi miljoonaa dollaria vuosipalkkaa ja kemian tohtori 100.000 dollaria.
Vielä vuonna 2000 Yhdysvallat vei enemmän kuin se toi, mutta nyt tuonti on 50 miljardia dollaria suurempi kuin vienti.
– Me olemme menettäneet johtoasemamme monilla kasvavilla teollisuudenaloilla ja monet muut alat ovat vaarassa.
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2009/09/02/siirto-halpamaihin-oli-virhe/200919265/145
Näin näyttää käyneen myös Suomessa. Poliitikot tarjoavat pelastukseksi palveluyhteiskuntaa, pestään toistemme paitoja, rakennetaan toisillemme ikuisesti arvoansa nostavia asuntoja tai myydään Kiinassa tehtyjä halpa tuotteita ulkolaisella velalla ja työntekijöillä rakennetuissa ideaparkeissa. Kulutetaan ja otetaan velkaa.
Huh, huh ja tällaisessa taloudessa sitä mennään.
Eli todellakin "Aika ikkuna on Nyt"
...Mattinen on saanut hienon arvokkaan palvelun pankilta josta on pulittanut todellista korkoa 159%.
Hui! Tai sitten ei. Koska monesti pelottavan suuret korkosummat kuulostavat suurilta vain, koska pitkissä aikasarjoissa inflaation kumulatiivinen vaikutus hämärtyy.
Monissa lähihistorian vaiheissa reaalikorkotaso on itseasiassa negatiivinen, eli lopulta maksettava lainasumma korkoineen on ostovoimaltaan pienempi kuin alkuperäinen laina.
Esimerkki. Jos olisi ottanut 100000 dollarin lainan Yhdysvalloissa vuonna 1972 kahdeksan prosentin korolla, niin lopullista maksettavaa olisi vuonna 1982 tullut 215892 dollaria. Mutta tuon ajan inflaatio huomioiden reaalista maksettavaa olisi ollut 94095 $.
Negatiivisten reaalikorkojen ilmiö näkyy myös siinä että 1900-luvulla joukkovelkakirjalainojen reaalituotto on Yhdysvalloissa ollut hurjat 2,2 prosenttia.
Tarkoitus ei ole yllä puolustella nykyistä epäreilua pankkijärjestelmää vaan osoittaa, että hysteria "159 %" korkotuotoista ja sensellaisista ei aina ole aivan sitä miltä ensiksi näyttää.
Anonyymi,
Tuossa on jonkin verran totta...mutta vastusta koko tätä ideaa että on lähdetty puhumaan jostain "365 päivän jaksosta" ja esitetään jonkin tyhjästä temmatun olemattoman virtuaalipääoman (pankkiluoton) korko sen mukaan pienenä (1-5% esim) vaikka se todellisuudessa on huomattavan paljon isompi.
Ja tuo ns inflaatio ja sen syyt ovat useimmin aika väärinymmärrettyjä. Tai kuten sarjakuvapiirtäjä sen ilmaisi:
"Keeping them barking up the wrong tree"
ktso kuva blogipostauksen alla
Inflaatio nimittäin johtuu velkaapohjaisesta rahan liikkeelle laskemisesta, pankkiluotoista, yleisestä korkomenettelystä ja tietenkin myös "costflationista".
Moi! Minäkin tulisin mielelläni tähän kokoukseen, mutta tuo välimatka on vain vähän turhan pitkä niin matkakulut muodostuisivat vähän turhan suuriksi. Harmi vaan, olis ollu mielenkiintoinen juttu.
Mutta jos joku kerta vähä lähempänä meittin asuinpaikkaa kokous järjestettäisiin niin tulisin kyllä mieluusti.
Todella hieno asia, että tällaisen liikkeen eteen aletaan tehdä jotain konkreettista! Arvostusta, ja voimia viedä asiaa eteenpäin, Larsille, kaikille muille asianomaisille ja talousdemokratiamielisille
Miikka Marjamaa, Kesälahti
Valtion velasta.
Suomen valtio ottaa ensi vuonna velkaa 13 miljardia (tänä vuonna velkaa otetaan 10 miljardia).
Suomi myy velkakirjojaan eniten tarjoaville?
Mutta, kenelle me olemme velkaa?
Kenellä tai millä taholla on tällaista varallisuutta? Mistä nämä velan antajat ovat varallisuutensa luoneet?
En ole huomannut, että valtio olisi kertonut velan omistajien tietoja.
Huomasin että edellisen kommentin yksi linkki Ruotsin valtiovelan yksityiskohtien tarkempiin tarkasteluun oli virheellinen.
Tässä korjattu linkki:
https://www.riksgalden.se/Dokument/Riksg%C3%A4ldskontoret%20och%20statsfinanserna/Rapporter/Den%20svenska%20statsskulden/2009/Den%20svenska%20statsskulden%20juli%202009.pdf
Tästä selviää rivi riviltä kaikki Ruotsin valtiovelkaan liittyen.
Tosin ei selviä mitkä pankit ja missä maassa.
Kerran törmäsin erääseen tarkkaan tiedoston USA:sta missä oli yksityiskohtaista tietoa Suomen kaikista valtiovelan velkojistakin.
Tästä selvisi jokainen erillinen obligaatiolaina ja näiden korot ja eräpäivät. Ja nyt en muista enää miten tämä löytyy.
Mutta kai tämä on julkinen tieto jota kansalaisten kuuluu saada selville halutessa...eli Suomen Pankkiin vaan kysymään.
Tässä mielenkiintoinen juttu Ron Pauliin liittyen muuten.
Oli muuten todella rohkeaa jättää julkaisematta kirjoitukseni, joka taas osoitti oudon logiikkasi ;)
Anonyymi,
Toistan: Moderaattorina käytän omaa harkintaani näissä asioissa ja mikäli koen kommentin joko loukkaavaksi tai muuten vaan tyhjäksi puheeksi en yksinkertaisesti julkaise sitä.
Näin kaikki tahot toimivat ja tämä on melko loogista.
Jos haluat löysempää seulaa suosittelen että rupeat kirjoittamaan kommenttisi omalla nimellä ja kuvallisena.
Ja mitä tähän linkkiin muuten tulee niin
A. se on off topic
B. linkkisi ei toimi
tämä toimii
Ron Paul Has the Council on Foreign Relations Worried
Lähetä kommentti