Jonne Pohjois-Koivisto:
Vasemmistoliiton tuore aloite perustaa voittoa tavoittelematon kansanpankki osuu nykyisen pankkikriisin aiheuttaneiden syiden ytimeen. Yksityiset voittoa tavoittelevat riistopankit keinottelevat globaaleilla finanssimarkkinoilla, joiden kuvitellaan olevan reaalitaloudesta irrallaan. Todellisuudessa finanssikapitalismissa pelataan koko maapallon ja ihmiskunnan tulevaisuudella. Miksi valta tulevaisuudestamme on annettu pankinjohtajille ja huippusijoittajille, jotka New Yorkin pilvenpiirtäjistä käsin hallitsevat koko maailman rahavirtoja? Heistä on tullut rajoittamattomilla finanssimarkkinoilla maailman vaikutusvaltaisimpia ihmisiä, joita emme voi vaaleilla vaihtaa. Emmehän edes tiedä keitä he ovat!Vielä poiminta lopusta:
(...)
Rahaan sisältyy taloudellista valtaa, joka pitää mielestäni säilyttää demokratialla - eli tavallisilla ihmisillä heidän varallisuuteensa katsomatta. Varallisuus syntyy ihmisten työstä, mutta raha syntyy pankeissa! Koska raha on valtaa, pitää myös sen alkulähteet säilyttää demokraattisessa kontrollissa, ettei maailman tulevaisuus karkaa kaoottiseen virtuaalitodellisuuteen. Maailmaa ei voida pelastaa ilmastonmuutokseltakaan, jos valta säilyy omaa etuaan tavoittelevilla, demokraattisia valtioita suuremmilla yrityksillä ja pankeilla. Aidosti demokraattisessa kontrollissa oleva solidaarinen talous on mahdollinen, jos haluamme ohjailla tulevaisuuttamme.Lue koko kirjoitus.
*
Omat kommentit: hyvä että sana leviää - muutos parempaan on mahdollista. Luottakaamme nuorisoon jotka eivät turhia kumartele norsunluutorneissa istuville pankkiiri isopaljoille.
3 kommenttia:
Millä tavalla "kansanpankki" tai jokin muu talousdemokratian periaatteita noudattava järjestelmä kohtelisi nykyisiä lainoja? Radikaalein idea mistä olen lukenut, on ollut sellainen, että (ainakin) kaikki yksityislainat "annettaisiin anteeksi".
Mummo,
Olen minäkin lukenut tuonlaisia siellä täällä - yleensä se on jenkkimateriaalia.
Perusteluna on se että koska pankki ei ole antanut mitään omastaan laina-asiakkaalleen, vaan pelkästään kirjannut uuden luoton asiakkaan tilille ilman että pankki olisi menettänyt mitään varoja tai että sen tileistä olisi mikään vastaava summa kadonnut, asiakas ei ole oikeudessa todettu velvolliseksi maksamaan luottonsa takaisin.
Näin ollen pankki todettin toimineen vilpillisesti laina-asiakastaan kohtaan vaikka noudattikin samaa FRB-mallia kuin kaikki pankit noudattavat.
Tällainen oikeustapaus löytyy Yhdysvalloista. Ehkä useitakin.
Sitten on se sellainen väitetty Nesara-ohjelma josta väitetään että pankkien vilpillisen järjestelmällisen toiminnan myötä
jotain uutta lakia olisi valmisteilla. Mutta mitään ei kuulu..joten suhtaudun tähän epäilevästi.
Mutta kerro ihmeessä lisää jos itse tiedät jotain mitä voisi kiinnostaa blogin satunnaisia
lukijoita.
Globaali talous vs. paikallistalous
Ratkaisu globaaliin talousromahdukseen tulisi olla paikallistalouksien muodostamisessa. Ensimmäinen merkittävä askel missä tahansa humaanissa talousjärjestelmässä on tuottaa perustarpeita kaikille: ruokaa ja puhdasta vettä, vaatteita, asuntoja, koulutusta ja terveydenhuoltoa. Ihmiset tarvitsevat näitä voidakseen oivaltaa henkilökohtaisen potentiaalinsa, kehittyäkseen kulttuurillisesti, saavuttaakseen sisäisen tyydytyksensä ja itseoivalluksen, joita pidetään nykyään elämän korkeimpina päämäärinä. Kuinka mahtava maailma olisikaanaan, kun kenenkään tällä planeetalla ei tarvitsisi murehtia tulojen riittämisestä hankkiakseen ruokaa, vaatteita, asumista, koulutusta ja terveydenhuoltoa perheellensä!
Toiseksi, nykyiset keskitetyt talousjärjesetelmät tulisi hajauttaa taloudellisesti omavaraisiksi alueiksi. Alueet tulisi määrittää maantieteellisten olojen sekä asukkaiden kulttuuriperinnön, kielen, taloudellisten ongelmien ja pyrkimysten perusteella. Nämä bioalueet päättäisivät taloudellisesta tulevaisuudestaan alhaalta ylöspäin, jossa suunnitelu tapahtuu yhteisöissä ja keskushallituksen menettelytavat sitä tukevat.
Kolmanneksi, jokainen talousalue tulisi jakaa pienemmiksi "lohkoiksi", tai )kunniksi, jotka kukin toteuttaisivat perustason ruohonjuuritalouden suunnittelua. Kunnan alueen on oltava riittävän pieni, että suunnitelijat kykenevät ymmärtämään alueen kaikki paikalliset ongelmat, että paikalliset johtajat kykenisivät ratkaisemaan ongelmat paikallisten prioriteettien mukaisesti, ja että suunnittelu olisi käytännöllisempää ja tehokkaampaa tuomaan nopeita, positiivisia tuloksia.
Neljänneksi, öljyriippuvuudesta tulee irroittautua elvyttämällä paikallista maataloustuotantoa ja saavuttamalla omavaraisuus ruuan, lääkkeiden ja energian suhteen. Maaseudun työllisyyden ja riittävän elintason varmistaminen sisäisen ja ulkoisen muuttoliikkeen minimoimiseksi on myöskin erittäin tärkeää.
Jokainen edellä esitetty ratkaisu perustuu Edistyksellisen hyödyntämisen teoriaan, Proutiin, joka esittelee dynaamisen ihmistenvälisen talousmallin. Liikevoiton tavoittelu tulee hylätä taloden päämääränä. Sen sijaan Prout perustaa talouspolitiikkansa kulutukseen - joka tarkoitttaa ihmisten todellisten tarpeiden tyydyttämistä. Tämän toteuttamiseksi Prout esittää kolmitasoista talousjäjestelmää.
Jotta säilytettäisiin kapitalismin luova ja innovatiivinen henki, mutta samalla vältyttäisiin pääoman tuohoisilta, riistäviltä, yhteiskunnallisista ja ympäristöllisistä seuraamuksista piittaamattomilta vaikutuksilta, tulisi yksityisyritysten olla pienikokoisia.
Toisen tason Proutin taloudessa muodostavat osuuskunnat. Tämä takaa talousdemokratian, vähentää vieraantumista ja takaa vaurauden oikeudenmukaisemman jakamisen. Osuuskuntien tavoitteena ei ole voiton tavoittelu kustannuksella millä hyvänsä, vaan yhteisön tarpeiden tyydyttäminen ja kaikkien hyvinvoinnin saavuttaminen. Osuuskunnan jäsenet voivat osallistua päätöksentekoon ja päättää yhteisönsä taloudellisesta tulevaisuudesta.
Kolmannen tason muodostavat alat, joilla on strategista merkitystä ja jotka ovat liian suuria tai liian monimutkaisia, jotta niitä voitaisiin tehokkaasti hallita osuukuntina. Esimerkiksi energiantuotanto, terästeollisuus, tietoliikenne, lentoyhtiöt jne, tulisi olla valtio-omisteisia, vaaleilla valitun johtokunnan hallitsemia toimien yleiseksi hyödyksi kansallisella tai liittovaltiollisella tasolla. Näitä keskeisiä teollisuuden aloja tulisi pyörittää voittoa tavoittelemattomasti itsekustannusperiaatteella, palvelemaan maan kaikkia ihmisiä.
Jokaisen maan keskuspankki on tällainen keskeinen ala. Muiden pankkien tulisi olla osuustoiminnallisia luottoliittoja, jotka lainaisivat säästöjä paikalliselle liiketoiminnalle, osuuskunnille ja yksityisasuntojen hankkijoille.
Tällä tavoin järjestetty paikallinen talous olisi ihmispohjainen ja joustavalla tavalla kestävä globaaleille markkinaheilahduksille ja inflaatiolle sekä kykenevä saavuttamaan täystyöllisyyden. Eikö tämä olekin talous, jonka haluamme?
Lähetä kommentti