keskiviikko 26. elokuuta 2009

Konkreettinen raha, virtuaaliraha ja julkinen raha.

Edellisessä jutussa oli puhetta virtuaalirahasta. Minusta tuntuu että harva joka tuon jutun lukee, samalla myös tajuaa sen että tänä päivänä kaikki raha on tuota samaa virtuaalirahaa. Tai no - käsinkosketeltavat eurosetelit ja - kolikot muodostavat ainoan poikkeuksen.

Olen todennut tämän jo monta kertaa aikaisimmin mutta todettakoon vielä kerran että tämän konkreettisen - ei virtuaalirahan osuus rahamäärästämme on luokkaa 1,5% . Kolikot ja setelit ovat koodilla M0 (m nolla) kansantaloustieteiljöiden ammattislangissa. Virtuaalirahan muodostavat sitten ne muut ämmät joita on - M1, M2, M3 ja M4 - riippuen maasta ja laskutavasta. Laajin rahamäärä esim USA:ssa on tuo M3 - ja se on nykyään salainen eli vain Keskuspankki Fedin tiedossa. Englannissa taas rahamäärän laajinta luokkaa muodostaa M4. Katso kuvaa alla.























Kuvasta selviää miten häviävän pieni (3%) tuo konkreettisen rahan osuus on - M0 . Ja huomaa - Suomessa se on vielä tuosta puolet pienempi.

Laitan vielä uudelleen aiemmin näytetyn kuvan joka myös omalla tavallaan välittää karun todellisuuden. Kuvan otsikko on "government money vs debt money". Debt money eli velkaraha on tuo korkea pilari - ja tämä on siis se virtuaaliraha eli pankkilainaraha. "Government money" on julkinen raha tai tarkemmin ilmaistuna - julkishallinnon liikkeelle laskema raha. Pankkilainaraha nimetään myös yksityiseksi rahaksi.
Talousdemokratia haluaa erio keinoin nostaa julkishallinnin liikkeelle laskeman rahan osuutta. Monen mielestä sen tulisi olla 100%. [100 = vasta tässä tilanteessa pankit tekisivät sen minkä kansalaiset kuvittelevat pankkien tekevän - eli pyörittelevän julkista rahaa edes takaisiin - lainaten sitä eteenpäin korkeammalla korolla kuin mitä maksaa talettajilleeen - ja eläen leveästi korkomarginaalilla.]




















Niin - olin ihan unohtaa - onhan myös niitä joiden mielestä ainoa oikea kunnon raha on kiiltävä kultakolikko. Tässä kuva sellaisesta. Krugerrand on Etelä-Arikkalainen yhden unssin kolikko jonka arvo lie luokkaa 700-800 euroa tänään..veikkaisin. (tarkistettu 27.8 € n. 789,00)





PS jos olet "kultabugi" varo ettet kuolaa näppikselle..

Katso tästä lisää.

2 kommenttia:

ttl kirjoitti...

Vihdoin tälläkin blogilla päästiin itse asiaan! Mistä noita Krugerrandeja saa ostaa? ;-)

Lars Osterman kirjoitti...

Tässä talouspaperia sinulle ttl !

En tiedä mistä noita saa ostaa. Kannattaa esim googlata.

Jostain olin kuulevinani että mm jokin Rasmussen-niminen yritys myisi kultaa Suomessa. Itse en tarvitse kultaa. Vanha kihlasormuskin on kateissa...