torstai 13. elokuuta 2009

Hbl: Suomi selviää suuremmistakin veloista

Ja velkarahanäytelmä senkun jatkuu

Näin otsikoi maamme ainoa valtakunnallinen suomenruotsalainen päivälehti Hbl 30.7 -09. Artikkelin on kirjoittanut Nils-Erik Friis - ja siinä haastatellaan Jaakko Kianderia, Pasi Holmia ja Sixten Korkmania, jotka kaikki lähes yhteen ääneen, suosittelevat Suomelle lisävelkojen ottamista. Tosin Korkman on tällä kertaa normaalia kriittisempi vaikka edustaa kaikkein konservatiivisinta linjaa yleensä.


Poimintoja tekstistä.

-Kiander: Pohjoismaiden uskottavuus on hyvässä mallissa ja siksi Pohjoismaat voi pitää isoja julkisia velkoja.

-Korkman: Jos jatkamme näin on olemassa riski että velat kasvavat rajattomasti. Korkman peräänkuuluttaa kestävää kehitystä hallitukselta.
(mitä se "kestävä kehitys" sitten on, siitä ei Korkman sano mitään)

-Holm: Suomella on todella pienet velat verrattuna muihin maihin.

Paksuinta tekstiä latelaa Kiander, joka jatkaa toteamalla että edes velka joka olisi luokkaa 70-80% BKT:sta ei ole ongelma.

Pasi Holm saa kuitenkin pisteet mehevimmästä valheesta, kun toteaa että hallitus tässä tilanteessa ei saisi alkaa säästämään tai nostamaan veroja - ja täten muuta vaihtoehtoa ei ole kuin lainata.

Sanoisin mielelläni Pasi Holmille muutaman valitun sanan. Kysyisin ensin kenen etuja hän mieleipiteineen ja "tietämyksineen" ajaa - pankkien vain veronmaksajien? Entä miksi hän kertoo epätotuuksia? Suomen valtio voi nimittäin hyvin ratkaista budjettivajeen muilla keinoin kuin lainaamalla ulkomaisilta pankeilta ja näin velkaantua entistä pahemmin.

Tietysti nämä muut ratkaisut olisivat järjestelmän makkaratehtaan tuotteelle, kansantaloustieteilijälle, varsin epäortodoksisia - mutta silti mahdollisia ja ennen pitkää toteutettavissa. Luovuuutta tosin tarvitaan.

Ratkaisuja on lisäksi useita. Vedän tässä ihan muutaman hatusta.

A. Hallitus lainaa rohkeasti tarvittavat varat Suomen Pankilta siitä riippumatta että jotkut tahot saattavat pitää tätä pöyristyttävän röyhkeänä. Näin korko ja pääoma "jäävät" Suomeen ja samalla paperityöt työllistää suomalaisia. Hallitus voi samalla suositella samaa muille EU-maille.

B. Hallitus lainaa Ruotsin Riksbankenilta ja lupaa Ruotsille saman verran lainaa samoin ehdoin Suomen Pankilta. Lainalyhennykset ja korot kuittaantuvat toisiaan vastaan. Samaa temppua voi toistaa minkä tahansa keskuspankin kanssa ja näin kiertää pankkien sanelemat "EU-säännöt" joiden mukaan maan hallitus ei saa lainata omalta keskuspankiltaan.

C. Hallitus valtuuttaa valtiovarainministeriötä valmistelemaan tarvittavan lainasumman verran suomalaisia maakohtaisia euromääräisiä vouchereita joilla on sama vaihtoarvo ja ostovoima kuin euroseteleillä. Hallitus voi näin käyttää näitä kotimaisiin menoihin esim. sosiaalimenoihin. Nämä voucherit voivat kiertää kotimaisena kakkosrahana. Ne painetaan suoraan ilman mitään velkasitoomuksia kenellekään. Tai jos on pakko - niin muodon vuoksi tietysti niiden vakuudeksi voi painaa valtion korottomia obligaatioita ja pitää ne jossain holvissa.

Lisääkin ideoita voisi olla. Keksi itse lisää!

Samaan syssyyn laitan vielä toisen pienen artikkelin ihmeteltäväksenne. Hbl 1.8-09 Katariina Koivisto "Hisnande Summor".

Suomeksi sunnilleen "Huimaavia summia".

Tässä Koivisto toteaa hallituksen ensi vuonna lainaavan 13 mrd euroa.

Useimmat ovat hänen mukaansa sitä mieltä ettei muita vaihtoehtoja ole.

(keitä nämä "useimmat" mahtavat olla, entä ketkähän ovat eri mieltä ja mitä nämä mahtavat ehdottaa?)

Koivisto kirjoittaa että tulovaje on paikattava ulkomaisilla lainoilla.

Miksi ulkomaisilla? Kasvaako raha ulkomailla puissa appelsiinien tapaan?
Mitä ulkomalla osataan mitä Suomessa ei osata, kun kerran rahaa - joka tätä nykyä vain on digitaalisia bittejä tai impulsseja sähköisissä verkoissa, ei voi kirjata aikaiseksi kotimaisilla päätteillä kotimaisin sormin...?

Lisäksi ulkomaillahan on aiva hirveesti velkaa ennestään joten tuskin siellä paljonkaan rahaa meille olisi.....

13 kommenttia:

Kyösti kirjoitti...

"Pasi Holm saa kuitenkin pisteet mehevimmästä valheesta, kun toteaa että hallitus tässä tilanteessa ei saisi alkaa säästämään tai nostamaan veroja - ja täten muuta vaihtoehtoa ei ole kuin lainata."

Hollantilaisen ING Groepin arvion mukaan euroalueen 16
maata laskevat tänä vuonna liikkeeseen yhteensä
ennätyksellisen 845 miljardin euron arvosta uusia
velkasitoumuksia.

Emme ole yksin, jos se jotakuta lohduttaa.
Ainakin makkaratehtaan johto hykertelee tyytyväisenä.

Muuten, mitähän näissä yliopistoissa ja kauppakorkeakouluissa opetetaan?

Lars Osterman kirjoitti...

Kyösti,

Toteat että laskivat liikkeelle velkasitoomuksia eli näistä joku reppana maksaa korkoja, ja lisäksi joku haluaa ne maksettaviksi vaikkei sillä joka näitä velkasitoomuksia rahallisti "lainasi" ollut muuta kuin sormet, näppis ja pankkitoimilupa. Pankkitoimiluvat myöntää valtio. Siispä valtio voi sen itselleenkin myöntää, kai..?

Kauppiksessa ei opeteta tällaisia ainakaan yhteisillä kursseilla.
Nyt 2000-luvun Kansantalouden makrotalouden kurssissa on ohimenevä maininta että pankit luovat uutta rahaa lainatessaan.
(Åbo Akademi)

Joku sanoi vuosi sitten että luotonlaajannus tulee esiin laskenta- tai rahoitusalan ekonomeille.

Pankkien sisäisillä johtajien kursseilla näitä varmaan sitten käsitellään tarkemmin?

Jiri Keronen kirjoitti...

Valtionvelassa kyse on siitä, että käytetään tulevien sukupolvien resursseja omaksi eduksi. Tulevat sukupolvet joutuvat maksumiehiksi, mutta kaikki etu tulee pelkästään niille ihmisille, jotka ovat tällä hetkellä siitä nauttimassa. Kärjistäen kyse on siitä, että lapset laitetaan orjatyöhön aikuisten ilon vuoksi.

Lars Osterman kirjoitti...

Minusta Jiri,se suurin epäkohta on se että valtio yleensäkin lainaa tai "joutuu" lainaanaan.

Kenen intressissä tällainen käytäntö on?

Jospa suorassa demokratiassa kansalaisilta kysyttäisiin seuraavaa:

Valtuuttaisitko valtiota siirtämään kaiken rahan luomisen yksityisomisteisten pankkien monopoliksi ja näin pakottamaan valtiota lainaanmaan näiltä pankeilta sitä samaa rahaa, velkaa ja korkoa vastaan, jonka valtio yhtä hyvin olisi itse voinut luoda korottomasti ja velattomasti yhteisen hyvän nimissä?

Olen 100% varma että jokainen järkevä ihminen sanoisi tuohon EI KÄY.

(Totuus on siis se että velkaantumista ei ollenkaan tarvita)

Jiri Keronen kirjoitti...

"Kenen intressissä tällainen käytäntö on?"

Luonnollisesti niiden, joilta sitä mielikuvitusrahaa joudutaan lainaamaan.

Velka itsessään ei edes ole niin paha kuin korot. Pelkkä velkka on resurssien siirtämistä väliaikaisesti paikasta toiseen. Kun siihen otetaan mukaan korot, se johtaa melkein poikkeuksetta siihen, että maksettavien resurssien määrä on enemmän kuin mitä ylipäätään on olemassa resursseja, joilla maksaa.

Toki olen samaa mieltä, että yksityisiä pankkeja ei ylipäätään tarvita millään tavalla välikädeksi rahan luomisessa ja jakamisessa. Rahaa luovat yksityiset pankit ovat ainoastaan ylimääräinen koukkaus, joka tuo lisää kuluja jo sen takia, minkä lisäksi se vie yhden olennaisimmista osista kansalaisten valtaa pois kansalaisilta.

Lars Osterman kirjoitti...

Näin minäkin ajattelen, melkein. Sanon melkein koska velkaantuminen on aina kumartumaista esivallan edessä, antava käsi on aina vastaanottavaa kättä korkeammalla valta-asteikolla.

Tällä erää pankit korkeissa torneissaan ja kyyläävät p:ntärkeät pankinjohtajat liituraitapuvuissaan
saavat osakseen ansaitsematonta huomiota ja kunnioitusta.

Heillä on myös käytännössä valta päättää kenen laina irtisanotaan (yllättäen) eli kenen elämä pilataan.
90-luvun velkarahanäytelmän myötä kymmenet ihmiset menettivät kaiken - eivätkä koskaan toivu menetyksistään, puhumattakaan kohtaaamastaan epäoikeudenmukaisuudesta. Perheet ja sukulaiset mukaanluettuna sadattuhannet ihmiset ovat katkeria - ja kaikki pankkien vuoksi. Korkopelleily johti pahimmillaan 17% korkoihin.

Ja kun voimme osoittaa että velkaantuminenkin on aivan turhaa niin kaikki kärsimyskin on ollut turhan vuoksi.

Toisaalta varsinaiset roistot ovat ne 1980-luvun poliitikot jotka poliittisilla päätöksillään, purkivat rajoituksia eli lähtivät luomaan käytännön mahdollisuudet pankkien riistobisneksille. Tässä häviäjäjinä ovat sekä valtio että veronmaksajat.

Anonyymi kirjoitti...

Aihetta hieman sivuten:
Tutkimus: Pankkien megabonukset kohtuullisia

http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2009/08/14/tutkimus-pankkien-megabonukset-kohtuullisia/200918158/12

Kyösti kirjoitti...

Luonnonvarat ja ihmisten tekemä työ on talouden lähtökohta. Kaikki muu on kuviteltua , mutta käsitteenä hyödyllistä ja havainnollista, kuten raha. Talouden romahtaminen johtuu siitä, ettei tämä kuviteltu finanssipuoli toimi , vaan on päässyt syntymään ansiottomia arvonnousuja ( asuntojen hinnat, pörssiosakkeet yms.)
Kaikki tämä ahneiden bankstereiden aikaansaannosta. Luonnonvarat eivät ole loppu, työntekijöitä löytyy, tavaroiden ja palvelujen tarvitsijoista ei ole pulaa. Vain vaihdonvälineestä, pysyvästä ja korottomasta rahasta on pula.
On käsittämätöntä, että koulutetut ja sivistyneet kansat (Suomi?) hyväksyvät tällaisen hulluuden.

Lars Osterman kirjoitti...

Kyösti,

Olet muuten oikeassa paitsi siinä että ihmiset eivät tiedä tästä epäkophdasta - koska kukaan ei kerro siitä.

Tästä syystä juuri minä aloitin tämän blogin, koska siis koin että ihmisille on pakko kertoa - koska jos tietäisivät eivät hyväksyisi.

Talousdemokratian myötä yritän levittää tätä tietoutta siinä toivossa että kun riittävän moni tietää niin syntyy se "vallankumous" josta Henry Ford väitetysti puhui.

"It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning. " - Henry Ford

Anonyymi kirjoitti...

Liikenisikö sinulta mielenkiintoa kirjoittaa talousdemokratiasta kertova artikkeli wikipediaan? Huomasin, että englanninkielellä sellainen on olemassa, mutta Suomeksi ei. Sinulla varmasti riittäisi asiantuntemusta sellaisen kirjoittamiseen.

Ebe kirjoitti...

Nostaa veroja tai ottaa lainaa? Suomessa valtion menojen leikkaus on ilmeisesti myös kielletty.

Sanoihan se Vanhanenkin, että Suomen pitäisi olla kiitollinen pankeille, kun niin reilusti viitsivät lainata meille rahaa, ja että kusessa olisimme muuten.

Olli kirjoitti...

Hei jos sinulta löytyy intoa niin kirjoita joku sananen vaaliraha-skandaalista.

Apu-lehdessä (13.8 nro 33) oli hyvä kirjoitus aiheesta otsikolla "Sammon ryöstö" Yrjö Raution kynästä.

Ote:
"Sammon pääjohtaja Björn Wahlroos päätti ilmeisesti henkilökohtaisesti kokoomuksen saamasta 75 000 euron tuesta.
Wahlroosin koko yhteiskuntafilosofia kiteytyy hänen kuuluisaan teesiinsä: "Yrityksillä ei ole moraalia, vaan sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen."
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok) taas sanoo: "Emme ota vastaan lahjoituksia sellaisilta yrityksiltä, joiden arvomaailma ei ole mielestämme oikea."
Osakeyhtiölaki kieltää yritystä jamasta rahaa muille kuin osakkeeomistajille, ellei rahalle saa liiketoimintaan liittyvää vastiketta.
Niimpä kokoomus onkin päivittänyt ohjelmansa rahoittajansa ja lain vaatimusten mukaiseksi: "Puolueella ei ole moraalia, vaan sen tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta rahoittajilleen."

Lars Osterman kirjoitti...

Vaalirahasotku on käynyt mielessä. Energiaa ei nyt ole hirveesti. Rapujuhlista palautuminen on vielä menossa. Puhumattakaan siitä että on vähän tullut sählättyä ihmissuhderintamallakin.
Kuulin radiossa että eduskunnan varapuheenjohtaja oli todennut että nythän kaikille selvisi että puolueissa on eroja - tai että niitä tukee aivan eri tahot vaikka istuvatkin konsensuksen pyöreän pöydän ympärillä.

Onhan esim Tradeka, Sampo-Wahlroos ja ammattiliitot aika erilaisia tahoja.