keskiviikko 28. tammikuuta 2009

Jäähyraha ja katoraha

(Päivitetty 30.1)
Opin tänään jotain uutta erään social credit-keskusteluryhmän jäsenten keskustelun seuraajana. Tai ainakin kuvittelen niin - korjaa jos olet eri mieltä.
Ensin muutama taustafakta: kun lasketaan yhteen Suomessa liikkeelle laskettujen eurosetelien ja kolikoiden arvo saadaan määrätty summa tai luku joka rahoituksen ammattipiiressä on ns M0 (ämm-nolla). (Joissakin maissa käytäntö on erilainen ja tuon M0:n tilalla on M1 )
Kokonaisrahamäärä vuorostaan on ns M3 (ämm kolme) ja tähän kuuluu kaikki pankkitileillä olevat varat ja talletykset, myös pitkäaikaistalletukset. On usein todettu että Suomessa tuo M0 suhteessa M3:een on kaikkein pienin koska Suomessa käteisen käyttäminen on hiipunut samaa tahtia kun "muoviraha" eli pankkikortit ovat yhä suositumpi tapa maksaa jokapäiväiset ostokset, pienetkin sellaiset.

Jäähyraha

Se mitä nyt olen tajunnut on se että se osa käteisestä mikä on pankeissa on tavallaan poissa rahakierrosta. Kuvannollisesti tämä raha on tilapäisesti poissa pelistä - eli jäähyaitiossa. Se ei ole osa säästöjä mutta toki edelleen osa rahamäärästä. Eikä tämä pankissa oleva käteisraha
ole verrattavissa siihen käteisrahaan mikä yrityksilla on kassassa - tai sinulla ja minulla on piilossa kotona. Yritysten raha on osa yhteistä ostovoimaa - pankeissa varastoitu seteliraha ei kuulu sen piiriin.

Sanon tätä rahaa jäähyrahaksi koska sitä ei siis voi laskea mukaan kansalaisten yhteiseen käteisrahaan vaan on siis "jäähyllä". Ja vieläpä jäähyllä ostovoimasta sen ollessa piilossa pankin kassojen peltilaatikoissa.

Yritin selvittää miten suuri tämä jäähyrahan osuus voisi olla. Uusimmat tiedot löytyivät Suomen Pankista Vuosikertomuksesta 2007.

Vuosikertomuksen sivulta 39 löytyvä kuva 16 on mielenkiintoinen jäähyrahan kannalta. Tallennusmuoto on pdf joten en keksinyt muuta kuin napsia kuvan siitä kännykkäkameralla. (tästä syystä kuvan laatu on huono)























Jäähyraha on se pilareiden alhaisin tumma osa "Kotimaisten rahalaitosten käteisvarat" ja muodostaa arviolta 1/3 ruudusta eli ehkä sellaiset 300 miljoonaa. Varmaan jostain toisesta tilastosta löytyisi selkeitä numeroitakin.

Kuvasta 16 näemme myös miten eurorahan määrä on kasvanut 2002 - 2007, eli reilusta kolmesta miljardista kahdeksaan. Huomaathan että harmaa osa pilaria on "yleisön hallussa" olevaa "lompakkorahaa", "maljakkorahaa" tai "patjarahaa".

Lopuksi voimme viellä kiinnittää huomiota siihen miten yllättävän suuri osa Suomessa liikkeelle lasketusta rahasta on väitetysti viety pois maasta - selvästi yli kolme miljardia. Tämän maasta poistuneen kohtalosta Suomen Pankissa tiedetään että se on matkailun myötä kadonnut ulkomaille ja erityisesti kiinteistökauppojen myötä. Itse epäilen että osa tästä voi olla piilossa patjoissakin - eihän kukaan kysy paljonko käteistä matkailijalla on lähtiessään tai palatessaan kotiiin.
Tässä vielä kuva mistä selviää miten setelirahan määrää on kasvatettu vuoteen 2007, edelleen sivu 39, Suomen Pankin Vuosikertomus 2007.
























Päivitys : Totesin että ehkä lukijalle pitäisi selittää miksi yleensä kirjoitan tästä jäähyrahasta - asia voi tuntua itsestään selvältä ja turhalta. Tässä seltykseni: Jäähyraha on sellaista rahaa mikä on mukana tilastoissa ja saa ne näyttämään paremmilta. Jäähyraha on kuitenkin jäähyllä eikä siis oikeastaan kuuluisi olla mukana kun rahamäärästä puhutaan. Jäähyraha kaunistelee siis tilastoja ja vääristelee kansantaloustieteilijöiden antamaa kuvaa kansalaisten käytettävissä olevasta rahamäärästä.

Katoraha


Jäähyrahan lisäksi on sitten vielä se kaikkein mielenkiintoisin osa rahamäärästä. Ja tämän jäljille päästään kysymällä minne lainapääomien lyhennykset oikeasti päätyvät. Tietysti ne kirjataan ensin saaduksi pankin omalle tilille ja vastaavasti asiakkaan lainatilin velkasaldo pienenee.

Tästä syystä on usein väitetty että pankit tässä kohtaa rahaprosessissa "tuohoavat" rahaa. (vastaavasti luovat tai synnyttävät rahaa joka luoton myötä)

Tässä Midland Bank johtajan Reginald McKennan kuuluisat sanat:

“I am afraid the ordinary citizen will not like to be told that the banks can, and do, create and destroy money. The amount of finance in existence varies only with the action of the banks in increasing or decreasing deposits and bank purchases. We know how this is effected. Every loan, overdraft, or bank purchase creates a deposit, and every repayment of a loan, overdraft, or bank sale destroys a deposit.”
(January 25, 1924)

Silti tämä väitetysti "tuhottu" raha ei oikeasti tuhoudu vaan talletukseksi nimetty rahamuoto nollaantuu - tai kuolettuu. Talletuksen ollessa nolla raha teknisesti poistuu kierrosta ja muodostaa näin osan siitä rahasta mikä ei enää ole kansalaisten käytettävissä. Keksin kutsua tätä rahaa katorahaksi.

Katoraha on kansalaisten saavuttamattomissa ja jää pankin omaan käyttöön - mutta voi kyllä palata kadotuksesta kiertoon myöhemmin jos pankissa niin päätetään.

Kuten Michael Rowbotham todistaa asian kirjassaan The Grip Of Debt, A Study of Modern Money, Debt Slavery and Destructive Economics (Jon Carpenter 1998) sivuilla 28-30. Teksti alkaa viittauksella McKennan sanoihin yllä.
























En luonnollisestikaan voi lähteä kääntämään tätä kaikkea suomenkielelle. Tässä alla yksi tekstin kohokohtia vielä erityiskuvana. Tässä MR toteaa että lainalyhennykset ei tuhoudu vaan siirtyvät pois kierrosta. Näin kokonaistalletukset (M3) siis supistuvat vaikka raha vain palaa sinne missä raha luotiin. (ja luotiin siis tyhjästä) Tästä syystä katoraha on varsin osuva ilmaisu.







Vielä muutama kuva. Tämä seuraavan kuvan teksti jatkuu siitä missä ensimmäisen loppui, eli
"this money then only re-enters the economy if someone else takes out a loan...."
Suosittelen lukemaan tekstin tarkkaan kokonaisuudessaan.
























Yksi erillispoiminta yllä olevasta minkä lopussa todetaan kylmä totuus: kaikki raha minkä pankit luovat (luottoina/lainoina) kuuluu pankeille itselleen. (vaikka se olisikin tilapäisesti vaikkapa sinun käyttötililläsi)







Vielä viimeinen kuva missä todetaan ettei ole mitenkään liioiteltua sanoa että nykyisen velkaperusteisen pankkijärjestlelmän myötä pankeilla on jatkuvasti saamisia jotiden määrä vastaa koko kierrossa olevaa rahamääräa - jopa enemmänkin, korkovaateet huomioiden.

Näin pankeilla tavallaan on tyhjästä luotujen luottojensa verran piilosaamisia koko valtakunnan vaurauteen.






Valtakunnassa siis kaikki hyvin?

Päivitys: Katoraha edustaa siis rahaa joka on ollut kierrossa mutta on poistunut kierrosta lainalyhennysten myötä. Katorahan osuus kasvaa silloin kun tilanne on sellainen ettei uutta lainaa juuri oteta mutta vanhoja lainoja maksetaan. Jossain vaiheessa tästä seuraa taantuma koska katorahan kasvaessa kierrossa oleva rahamäärä on supistunut niin pieneksi että kriittinen raja on ylitetty. Kun ministeri Katainen ylvästeli sillä että nyt hänen vartiovuorollaan Suomi maksoi valtiovelkaa pois - tämä tarkoitti käytännössä sitä että maamme rahamäärä kertaheitolla hupeni kolmella miljardilla. Se että ulkomaille maksettu velka on kansantalouden rahamäärästä pois, sen tajuaa helposti - mutta harva tajuaa sitä että myös kun maksetaan velkaa pois pankeille niin lyhennys vähentää rahakantaa koska lyhennyksen pääomaosuus muuttuu katorahaksi.
Vain siinä tilanteessa että velka maksettiin kotimaisille suursijoittajille tarkoittaisi että katorahaa ei synny. Suursijoittajalle menevä lyhennys jää talletukseksi eli osaksi rahamäärää M3.

3 kommenttia:

JLT kirjoitti...

Rahasta
Juuri tämän tyyppisiä
jäähy- ja katoraha -ideoita
tarvitsemme, jotta ymmärtäisimme
rahatalousjärjestelmän mekanismien ja varallisuus-ilmiön epäkohtia.

Atk-vinkki
Näytön ruudulta tallentamiseen on
kuvaruutukaappari -ohjelmaa; "screen recorder".

Anonyymi kirjoitti...

jos näytöltä haluaa kuvan siihen ei mitään ohjelmia tarvita.

Suoraan kun lähtee nuolinäppäimistä ylöspäin pitäisi tulla vastaan nappi "print screen" jossain kohtaa yläläaidassa, tätä painamalla kone ottaa kuvan kaappauksen mitä ikinä ruudullä näkyy. Se kopioituu leikepöydälle joten "liitä" komennolla sen saa laitettua vaikka painttiin.

Lars Osterman kirjoitti...

Suomen Pankin, Tapio Korhonen jonka kanssa olen vaihtanut mielipiteitä rahan omistuksesta ei oikein lämmennyt sille ajatukselle että esim Britanniassa, noiden keskuspankin luomien 3% ohella kaikki muu, eli 97 % on pankkien rahaa. Korhonen katsoo että se raha on tallettajien. Näytin hänelle tuon kohdan Rowbothamin kirjasta missä Rowbotham katsoo todistaneensa että raha on pankkien enkä tallettajien.

-Tuo kohta 2 on aivan sekava ja ilmeisesti hölynpölyä. Englannin M0 on käytännössä setelistö, eli se on keskuspankkirahaa, ja loppu 97 prosenttia on pankkien luomaa rahaa omalla luotonannollaan. Eihän tämä raha kuulu pankeille vaikka ne ovatkin sen luoneet, vaan se on tietenkin tallettajien aitoa rahoitusvarallisuutta.