keskiviikko 27. tammikuuta 2010

Talousdemokratian ratkaisuja




















































Lisäys: Koska näyttää ilmeiseltä että arvon kommentoijat eivät ymmärrä sitä miten pankit luovat rahaa ns "tyhjästä" rahallistamalla velkaa, ostaen ja myyden velka, liitän tähän Floridan kuverööriehdokas Khavarin tuoreen vaalivideon josta ehkä selviää yhtä ja toista. Ellei muuta niin ainakin tuo matematiikkapuoli. Videossa asiat esitetään varsin yksinkertaistettuina.



Kuntapankin omat verotulot muodostaisivat pääasiallisen talletuskannan jota tarvittaessa vivutetaan lähes korottomiksi luotoiksi kunnalle itselleen - ja näillä maksetaan pois vanhat velat.

Kuntalaiset voivat myös niin halutessaan itse vaikuttaa oman kuntansa talouteen siirtämällä palkka- tai säästötilinsä kuntapankkiin. Mikäli kunnan palkkalistoilla olevat pitävät palkkatilinsä kuntapankissa - hyvin vähän todellisia rahasiirtoja tapahtuisi ja koko palkanmaksu olisi pankin sisäistä kirjanpitoa tililtä toiselle - ja talletuskanta pysyisi vakaana. Asia on esitetty tässä lähinnä ideatasolla - teknisiin asioihin en tässä sekaannu. Ja - epäilijöille tietona: tietysti sillä on merkitystä "kuka" saa korot. Tässä tapauksessa kuntapankki lainaisi itselleen ja maksaisi luottojensa korot itselleen.

Päivitys: Tässä artikkeli missä kerrotaan amerikkalaisten pienkaupunkien painavan omaa rahaansan saadakseen vauhtia oman maakuntansa talouteen. Eräs tapa tämäkin.

21 kommenttia:

lautturi kirjoitti...

Tähän lienee hyvä laittaa maailmalta vähän ajattelemisen aihetta. Ei mitään uutta auringon alla :-(

- UKssa velkaa on enemmän kuin maan BKT (1350 Mrd £ vs. 1330 Mrd £).
- Kanadasta usein puhutaan järkipaikkana jenkkilään verrattuna, mutta velkaa on selvästi enemmän per kärsä (145% vs. 132% tuloihin nähden).
- olisikohan Suomesta vastaavia "ilosanomia" tarjolla jostain?

Vähemmän hauskasti molemmissa linkeissä mainitaan asuntolaina-aikojen venymisen olevan iso tekijä...

Lars Osterman kirjoitti...

Muistaakseni Suomi on tomerana mallioppilaana suhteellisen velaton eurooppalaisessa mittakaavassa. Nykyinen valtiovelkamme suhteessa BKT:n lie luokkaa 18-20% - mutta kasvaa ensi vuonna tasolle yli 30%.

Kuntien velka on yli 10 mrd euroa ja kasvaa huomattavasti tänä vuonna.

Kansalaisten velka oli kai jotain 90 mrd..yritysten ja muiden on mikä on...mutta kokonaisvelka on muistaakseni luokkaa 180 mrd.

En nyt jaksaisi googlata - joten pyydän anteeksi jos muistin väärin.

Anonyymi kirjoitti...

Ei kysymys ole siitä, kuka rahastaa korkotulot. Vaan siitä, mikä synnyttää velat. Jos kuntien ja valtion pankit jatkavat rahoitusta samoin kuin tähän asti (ehkä vieläkin matalammalla korolla) seuraukset ovat vähintään yhtä surkeat kansallistetussa kuin yksityisessäkin pankkijärjestelmässä.

Anonyymi kirjoitti...

Huh, kuinka ihminen voikin olla noin pihalla maailmanmenosta.

Kuinka kunta voi oman pankin perustamalla rahoittaa omaa toimintaansa korottomasti?

Jostakinhan se raha aina tulee ja sen rahan omistaja haluaa jonkun koron varoilleen. Kuka ihme nyt laittaisi rahansa jonkun kunnan omistamaan pankkiin...

Kannattaa edes vähän perehtyä talouden perusasioihin ennenkuin raapustelee tällaista talousdemokratia-soopaa

-mt

Anonyymi kirjoitti...

Hyviä ehdotuksia.
On korkea aika toimia sillä muuten meitäkin odottaa banaanivaltion kohtalo, jonka edessä USA nyt on.
Linkki kertoo karun totuuden.
http://www.globalresearch.ca/index.php?context=va&aid=17218

Lars Osterman kirjoitti...

Pihalla olemisesta,

Niin tällaisiin kommenteihin pitää totutella. Näitä - yleensä "merkonomi-ihmisiä" on konttorit pullollaan.

Oudointa on että rohkenevat kommentoida vaikkeivät ymmärrä höläyksen pöläystä asioista.

Todellisuudessa jokainen joka asiaan vähänkin perehtyy tietää miksi eräät kuvernööriehdokkaat Floridassa ja Oregonissa haluavat tehdä samaa kui North Dakotan osavaltion on tehnyt vuodesta 1919 - eli pyörittää omaa pankkiaan omien yhteiskuntiensa hyvinvoinnn vuoksi.

Talletustakuu on liikepankeissa 50.000 euroa - omassa pankissa säilyy kaikki rahat.

Esim. Floridan kuvernööriehdokas Khavari on laskenut että pankki voi maksaa 6% talletuskorkoa ja silti itse lainata 2% asuntolainoja floridalaisille ja osavaltion talous hyötyy tästä miljardikaupalla.

Kuntapankki Suomessa tarvitsee 5 miljoonan euron pääoman - joka tosiaankin saadaan kasaan helposti mainitsemallani tavalla. Luototus voi ensalkuun olla omien lainojen uudellenrahoitus - pankkien tavoin
tämä lainaraha voidaan kirjata tyhjästä kunnan tilille seuraten vallitsevia Basel II sääntöjä ja muita pankkialan käytäntöjä.

Huomautan vielä että tämä B. vaihtoehto on lähinnä ensiaskel - myöhempi tavoite on tietenkin päästä tuohon A. vaihtoehtoon.

Anonyymi kirjoitti...

Taisi anonyymi, jonka kirjoituksen alta löytyy -mt, haukata nyt hatullisen jotain aika pahalta maistuvaa.
Kumma kun on kanttia vaikka tieto puuttuu.
Sitä sanotaan tyhmyydeksi.
Mutten Larry Flyntkin on jo huolissaan Jenkkilän kohtalosta:
http://www.huffingtonpost.com/larry-flynt/common-sense-2009_b_264706.html

Anonyymi kirjoitti...

Ihan tällainen pikkunyanssi tuosta 6% talletuskorosta ja 2% lainakorosta.

Pankki ottaa siis talletuksen ja maksaa siitä 6% korkoa. Pankki antaa asuntolainan 2%:n korolla ja joku ostaa sillä rahalla asunnon. Asunnon myyjä tallettaa saamansa rahan pankkiin ja pankki maksaa tällekin rahalle 6% korkoa.

Hmmm... onkohan matematiikan osaamisessani jotain vikaa, mutta mielestäni pankki on konkurssissa alta aikayksikön.

Vai mitä lasken tässä väärin?

Lars Osterman kirjoitti...

En julkaise tämän jälkeen enää yhtään kommenttiä josta haistaa että kirjoittaja on täysin pihalla siitä miten pankit tehtailevat rahaa tyhjästä.

Pankkien kassavaranto on tänään luokkaa 0,5% (Lähde ex-pankkiiri Simon Dixon UK)

Pankit vivuttavat talletusdollarit 164-kertaisesti (ex-Wall-Street pankkiiri Cathrine Austin Fitts, 2004) myöntäessään näin korollista lainaa 164 kertaa se määrä mitä heillä on asiakkaiden talletuksia tileillään.

Katso myös tämä missä Floridan kuvernööri selittää mekanismin 2% - 6% te jotka olette monttu auki ja viisastelette matematiikasta.

Lars Osterman kirjoitti...

Väännetään vielä laskutaidottomille kaikki rautalangasta:

Tässä Floridalainen ratkaisu kaikkine laskuoperaatioineen.

http://khavariforgovernor.com/state-bank/

En valitettavasti rupea kääntämään tätä - vaan oletan että ne joilla on kantti esittää kritiikkiä täällä osaavat sen verran englantia että ymmärtävät tämän.

How could the BSF do this? It’s called “fractional reserve banking,” the same principle all banks use to operate. If you have $100 in reserves, you can loan out $900 or more. That means you collect interest on $900 but you pay interest on only $100 at most. If the bank pays you 2% for your CD and lends it at 5% on 9 times as much money, you can see this is a really good deal – for the bank.

Now our Bank of the State of Florida does not need to be greedy. It is not going to get involved in shenanigans like bundling and selling mortgages, taking out weird insurance policies and general practices that have caused the mess we are in today. When we make a mortgage, that asset remains right on our books and the paperwork is right there on file. We are going to pay good dividends and the highest rates in the market for long term deposits. We are going to loan out 9 times our reserves. And we are going to make billions of dollars for the State Treasury while we save Floridians a trillion dollars—and that trillion dollars becomes many trillions in Florida’s economy.

Let’s say we pay 5% for our $100 and loan out our $900 at 2%. We pay out $5 in interest, and we take in $18 in interest. Can we make money at that? You bet we can.

We could make the $3.6 billion we are short this year on just a couple of million 2% mortgages. We can do even better on 3 – 4% commercial financing and vehicle loans.

And all the money the bank earns goes directly into the State Treasury, to work for Floridians, not to Wall Street.

Where do we get the reserves? The State of Florida has billions invested with Wall Street. 5 or 6% guaranteed looks pretty good these days compared to a 50% decline in the stock market. Look at what long-term bonds are paying, look at CD’s—we will have no problem attracting all the long-term deposits we need to get started, simply by paying good rates.

s.matik kirjoitti...

Tässä erittäin perusteellinen kolme ja puoli tuntinen niille jotka eivät vieläkään ymmärrä mistä se raha tulee. Vaikka video koskeekin suurimmaksi osaksi rapakon vastarantaa, on enemmän kuin selvää, että sama "nyhjää tyhjästä" malli voi läskisti täällä meilläkin kuten Lars oikeutetusti kirjoittaa.
http://video.google.com/videoplay?docid=-515319560256183936&ei=sHRhS-S0MY6M2AKov6i5CA#
Tuon videon jälkeen käsitys "pihalla olemisesta" taitaa saada ihan uuden ulottuvuuden ;)

Lars Osterman kirjoitti...

Ja eräs anonyymi se vaan jaksaa jauhaa - ja rohkenee väittää että esimerkkini Floridasta ei pidä paikkansa. En julkaise kommenttia koska se ei tuo mitään uutta tähän debattiin.

Uutta on sitten tämä tosiasia- ainakin kyseiselle anonyymille jonka olettamus luotonlaajennuksesta seuraa 1980-luvun koulukirjoja eli että raha muka laajenisi näin hitaasti : "100-90-81-jne jne"

http://en.wikipedia.org/wiki/Money_creation

Werner also points out that today many countries' central banks or financial regulators do not impose reserve requirements on banks, such as is the case in the United Kingdom. In this case, the textbook representation of fractional reserve banking becomes inapplicable. This, according to Werner, demonstrates that each bank has the power to create credit (and hence money); it is not a sequential process of banks lending their deposits, as textbooks say.

Muistutan myös että jo 2006 julkaistu Money As Debt - nettivideo näytti miten 1.112,00 dollaria kasvoi 100.000,00 dollariksi...joten anonyymin kannattaa päivittää tietonsa.

Tomi Astikainen kirjoitti...

En ollu tiennykään, että jopa humpuukitaloustieteen isä Milton Friedman kannatti Monetary Reform Actia:

http://www.themoneymasters.com/the-money-masters/milton-friedman-end-the-fed/

Anonyymi kirjoitti...

http://www.youtube.com/watch?v=GeBRmqSKHeU&NR=1
Tuossa hyvää rautalankaa lyhyesti ja ytimekkäästi sellaiselle joka ymmärtää nopeasti.

Lars Osterman kirjoitti...

Turhauttava ilta kun on vieraita talossa - pitäisi isännöidä - ja sitten eräs pöljä pommittää hulluna kommentteja joka paikkaan ja foorumiin. (myös "tex willer"
olevinaan)

Kaikki perustuu siihen ettei viitsitä lukea - vaan lähdetään kuvittelemaan jotain mikä ei vastaa todellisuutta.

Kirjoitan vielä esimerkin tänne:

Oletetaan että Pohjois-Karjalan vanhan läänin kunnilla on oma "P-K:n Kuntapankkinsa" jolla konttorit joka kunnassa.

Verotuloja tileillä 100.000 euroa.
Tästä seuraa että kuntaliitto voi rahoittaa itse itseään 900.000 euron pankkiluotoilla edellyttäen että kaikki k.o. luotot talletetaan tähän samaan pankkiin.

Etu 1. Kuntaliiton vanhat kalliit erääntyvät lainat voidaan korvata kuntapankin uusilla lähes korottomilla luotoilla.

Kuntapankki maksaa 6% korkoa talletuksille.

Esimmerkki: 10.000 euron talletus maksaa 600 euroa korkoina /v.

Sama talletus laajennetaan 90.000 euron matalakorkoisiksi asuntoluotoiksi joista saadaan 2% tuotto (Khavarin esimerkin mukaan)
eli 1800 euro/v.

Etu 2.

-Kuntapankki tienaa tällä 1200 euroa

-tallettaja saa ennätyskorkeaa tuottoa rahoilleen (6%)

-asuntolainaja saa matalakorkoista kiinteäkorkoista luottoa (2%)

Todellisessa maailmassa kassavaranto on vain 0.05% eikä 10 % - joten jokainen voi laskea miten paljon kuntapankki oikeasti tekee voittoa tässä pankkibisneksessä - ja miten paljon veroja voidaan alentaa tämän myötä

Tämä siis epäilijöille esimerkkinä siitä että idea toimii.

Anonyymi kirjoitti...

Kuntapankki maksaa 6% korkoa talletuksille.

Tässä esimerkissä kiinnostaa se, ovatko rahat tallettajien välittömästi nostettavissa?

Lars Osterman kirjoitti...

No mutta hei - määräaikaistalletus on määräaikaistalletus. Käyttötili on sitten jotain ihan muuta.

Tässä oli kyse määräaikaistalletuksesta - olettaisin. Neuvoisin katsomaan tuota Farid Khavarin sivua - ideahan on sieltä.

Tekniset kysymykset ovat teknisiä kysymyksiä.

Minun kiinnostukseni tähän on puhtaasti yhteiskuntafilosofinen. Miksi yhteiskunta vapaaehtoisesti ruokkisi kansainvälistä riistofinanssia "näennäisistä rahoituspalveluista" - kun nämä todellisuudessa ovat palveluita joita yhteiskunta voi itse itselleen tuottaa - esim. julkisomisteisten pankkien avulla. Olkoot nämä sitten Kuntapankkeja, Läänipankkeja, Maakuntapankkeja tai mitä tahansa.

Anonyymi kirjoitti...

Sama talletus laajennetaan 90.000 euron matalakorkoisiksi asuntoluotoiksi joista saadaan 2% tuotto (Khavarin esimerkin mukaan)
eli 1800 euro/v.


Tämä sama kohta sinulla on molemmissa esimerkeissä. Molemmat osoittavat, että ratkaisusi ei toimi. 2% korko asuntomarkkinoille, myönsi sen sitten kansallistettu tai yksityinen pankki, puhaltaa asuntokuplan ja ollaan samassa pisteessä kuin nyt. "Talletukset" syntyvät pankkeihin luotonannon seurauksena myyjille, joten ratkaisumallisi antaisi kiinteistöspekulanteille 10% tuoton asuntomarkkinoilla ja lisäksi 6% tuoton heidän "säästöilleen." Mitään muutosta nykyiseen ei tapahtuisi. Yhteiskunta ei saisi edes korkotuloja, kun ne maksettaisiin pois varakkaimmalle 10%:lle talletuskorkoina.

Lars Osterman kirjoitti...

En taida uskoa tuohon järkeilyysi.

En ehdi ruveta laskemaan tässä lauantai-iltana - kun on parempaakin tekemistä.

Veikkasin että laskelmassa on jotain oleellista mitä et ota huomioon.

- Bank of North Dakota on toiminut näitä periaatteita seuraten vuodesta 1919 ilman mitää kuplia tai sen sellaisia.

- Floridan kuverööriehdokas tuskin ehdottelisi sellaista mikä ei toimi...oli yks suomalainen mitä mieltä tahansa.

- Oregonin kuvernööriehdokas ehdottaa samaa ja näitä asioita on muutenkin tuuletettu puolisen vuotta Yhdysvaltalaisissa lehdissä ja nettisivuille - YHDESSÄKÄÄN en ole nähnyt tuollaisia kommentteja.

Kurkista Ellen Brownin sivuja, blogia, artikkeleita...juttua on roppakaupalla krittiikiäkin muttei tuollaista.

Anonyymi kirjoitti...

Jos 10000e talletus laajennetaan 90000e ja koska tämä voidaan (kuten itsekin myönnät) tehdä ainoastaan talletusten kautta niin sitten pitää tietty huomata, että talletuksia jolle sitä 6% korkoa maksetaan, onkin lopulta pankissa sisällä 80000e, eli 70000e enemmän kuin tuo alkuperäinen talletus. Eli korkoja on maksettava ulos 4800e/v, jolloin pankki 2% asuntolainakorolla tekee persnettoa 3000e vuodessa.

Lars Osterman kirjoitti...

Ärsyttää tällaiset kommentit missä joku tietäväinen kuvittelee laskeneensa että tuo Floridan laskelma muka ei toimisi. Lopettakaa jo moinen saivartelu.

Onhan se jokaiselle ilmiselvää että jos pankit tienaavat miljardeja pankkitoiminnallaan niin kuntapankki tienaisi varsin hyvin. Kuntapankki voi yhtä hyvin olla kuntaliittopankki - mutta pääasia on se että kuntapankin toiminnan tienestit menevät yhteiseen pottiin - eikä pankkiirien kirstuihin.

Tässä esimerkki siitä että Ellen Brownin artikkelit North Dakosta, Floridasta ja Oregonista ovat tuottaneet tulosta:

Virginia state bank on its way

Eli mitä ilmeisimmin yhteiskunnallinen vakaa pankkitoiminta julkisessa omistuksessa tulee leviämään kulovalkean tavoin.

"What you are witnessing is the beginning of the end of privat banking"