Suosittu Money As Debt - videon kakkososa suomenkielisin tekstein kahdeksassa osassa. Julkaistu tekijän, Paul Grignonin luvalla. Erityiskiitos tästä teille Ari ja Pate.
Osa 1.
Loput osat täältä
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ajatuksia ja tietoa vaihtoehtoisesta politiikasta. On aika paljastaa rahamaailman kohtuuttomat epäkohdat jotka mahdollistavat ihmisten ja kokonaisten valtioiden riistämisen velalla ja korolla. Pohdiskelen tällä blogilla sitä miten toteuttaisin talousdemokratiaa käytännössä. Esim perustulojärjestelmä ja täysin velaton valtiovalta ovat mahdollisia saavuttaa talousdemokratian politiikalla. Kirjoitan omissa nimissäni en Suomen Talousdemokratian nimissä. Itse asiassa en enää edes toimi yhdistyksessä.
23 kommenttia:
Uskoisin, että tämä video olisi vielä tärkeämpi katsottava. Sitä ei vain taida olla virallisessa avoimessa levityksessä.
http://www.themoneyfix.org/
OK..voisi olla mielenkiintoinen. Oletko siis itse katsonut sen, Tero
Näkemättä vaikea arvioida. Tuottajan nimi pisti ainakin hieman miettimään....Rosenblith.
Osa näistä rahan alkuperää paljastavista videoista ovat Hayek-Rothbard-Mises koulun kieroja temppuja millä yrittävät myydä 100% rahaa yhdistettynä joko paluulla kultakantaan tai "free-market banking-ideologiana" mikä selväkielisenä esim USA:n kohdalla tarkoittaisi että - keskuspankki pois ja valtiovalta pois valvomasta pankkialaa. Tämän jälkeen markkinat ovat "vapaat" ja kuka tahansa voi ryhtyä luomaan omaa rahaa kunhan se on 100% sidottu kultaan ja muihin jalometalleihin.
Tätä free-market banking-ideologiaa edustaa mm Ron Paul ja hänen hovinsa. Suuri osa tuktijoukoista ei taida olla tietoisia tästä. End the Fed kuulostaa hyvältä - Ron Paul´in ratkaisu ei kuitenkaan ole sitä.
Yllätyin itse kun huomasin että Stephen Zarlengan, Ellen Brownin, Dennis Kucinichin ja Richard C. Cookin "American Monetary Act-ideologia" on 180 astetta erilainen kuin Ron Paulin.
Pitää siis olla tarkkana ettei lähde mukaan ihailemaan itävaltalaiskoulun oppeja - nimittäin vievät umpikujaan.
Vähän näyttää videot takkuilevan ja etenkin parin minuutin kohdalla toistavat samaa kohtaa kahdesti. Paikoin suomenkielinen käännös on vähän niin ja näin, mm IOU = velkakirja. Mutta eipä haittaa kokonaisutta. Anglosaksisen pankkimaailman ammattisanasto ei todellakaan ole sitä kaikkein helpointa ymmärtää ja kääntää.
Isoimmat kiitokset kuuluvat videon suomentajalle. Nimi tai nimimerkki löytyy videon lopusta.
ISO KIITOS.
T:Ari
Olisiko yhdistyksen perustamiskokous mahdollisesti etusivun uutinen blogillasi? Ettei jäisi kiinnostuneilta huomaamatta...
Tuollahan se etusivulla lukee yläoikealla kaikkein ylimpänä.
Tässä on nyt se tilanne että kokous ensi lauantaina on nimenomaan tarkoitettu ihan vain yhdistyksen perustamista varten. Se ei siis ole tarkoitettu edellisen tapaiseksi maratonkokoukseksi missä ihan kaikesta mahdollisesta keskustellaan.
Kokoukseen voi tulla ihan vapaasti ilman ilmoittautumista tällä kertaa. Kokeillaan tällaista tällä kertaa.
Ne edellisen kokouksen osallistujat jotka olivat mukana päättämässä yhdistyksen perustamisesta ja ovat erityisesti nyt myös ilmoittaneet olevansa tulossa ovat saaneet aineistoa etukäteen.
Kappas, olette saaneet laitettua videon teksteineen YouTubeen. Hyvä näin, koska olisi muuten varmaan jäänyt alkuperäiset tekstit netin syövereihin.
Tosiaan teksteissä olisi parannettavaa, mutta oli sen verran raskas urakka, että aivan viimeiset silaukset/parannukset ei vain jotenkin luontunut pelkällä lukion englannilla.
-sami/zamuli
Itse olen myös aika lailla myöhemmin mainittujen Zarlengan, Brownin, Kucinichin, Cookin ja lisäisin vielä Rowbothamin kannalla. Riittää näitä toisenlaisiakin rahauudistajia vaikka mihin lähtöön...
Tekstityksistä iso kiitos Samulille!
Hyvä sijoittaja/ säästäjä
Mikäli rahaa nostetaan pankeista
huomattavia määriä, pankkien toiminta saattaa häiriintyä tai vaarantua.
Osana sijoitusstrategiasi
riskienhallintaa
sinun kannattaa
allokoida varallisuudestasi
käteistä pankin tallelokeroon
niin paljon, että pankkitilille tai
pankkitileille jää korkeintaan
ns. talletussuojaa vastaava
summa soveltuvin osin.
Ja mikäli raha menettää huomattavasti
arvoaan, käteisen määrää on syytä
vähentää sijoitusportfoliossa.
terveisin jaakko
Moro,
Kantsis varmaan mainita myös tästä "Digital Coin" -ehdotuksesta ja kertoa tyhmälle onko tämä nyt sitä "free market bankingia" myös...
http://www.digitalcoin.info/Digital_Coin_Introduction.html
Tomi A,
Tuohan oli varsin hauska animaatio money-as-debt-mallin mukaan. Jopa sama tuttu money-as-debt-ääni oli saatu lukemaan käsikirjoituksen.
Minä en kuitenkaan usko tähän että joka lafka tulisi/voisi luoda omat rahansa joiden arvo heiluisi kysynnän mukaan. Tämä on erittäin altis ahneiden manipulaatiolle.
Lisäksi ratkaisu on kestämätön nykyisessä Suomessa missä töitä ei sitten millään riitä kaikille ellei jokainen rupea leikkaamaan naapurinsa ruohoa palkkatyönä.
JLT:lle.
Onko valtion takuu pankin tilille anetuille roposille eli niinsanottu talletussuoja todella nimensä veroinen lupaus siitä, että tallettaja saa rahansa ulos pankista? Pitääkö paikkansa, ettei valtio määrittele aikaa, jonka kuluessa se korvaa tallattajalle pankin haltuun annetun rahan?
Mitä iloa on talletussuojasta, jos pankilla on oikeus venyttää korvaustaan pari- kolmekymmentä vuotta?
Kysymyksenne pankin "talletussuojasta"
ja sen toimivuudesta on tärkeä.
Yksi mahdollisuus on jättää
pankkitilille vain välttämätön
summa transaktioille; maksutapahtumille...
ja olla tällä tavoin omalta osaltaan "äänestämässä
rahoillaan" talousdemokratian
mukaisen muutoksen saamisessa
pankkisektorille.
HOX
lauantain 10.10. perustamiskokous kalenteriin ja tapaamiseen - ketkä pääsette ;)
nyt on historiallinen
tilaisuus vaikuttaa maan talouskehitykseen myönteisesti.
terveisin jaakko
Oma näkemykseni talletussuojasta on se että tämä on suoraa pankkien ahneuden tukemista sekä FRB:n eli olemattoman kassavarannon tukemista.
Asuntolainakorkojen ja muiden korkojen vähennysoikeuskin on suoraa pankkitukea valtiolta pankeille.
Kumpaakaan ei tarvita, vaan tarvitaan lähes tai kokonaan korottomia asuntolainoja julkisyhteisöiltä ensiasunnonostajille.
Perustelut:
Asunnothan eivät ole siirrettävissä vaan jäävät yhteiskuntaan osaksi yhteistä infrasturktuuria vaikka ne nimellisesti olisivatkin jonkun henkilön "omistuksessa".
Ei ole kenenkään muun kuin pankkien etujen mukaista että kansalainen tekee 10-15 vuotta orjatyötä pystyäkseen maksamaan asuntonsa.
Mikä siinä kultakannassa ja Ron Paulin ehdotuksessa on pahasta? Kultakantaan sidottu raha sentään säilyttää arvonsa ajan myötä...
Anonyymi,
Jauhat samaa mitä monet sinua ennen ovat täällä jauhaneet. Kultakantaa vastaan on esitetty vahvat ja peruuttamattomat perustelut kymmeniä kertoja. Jos olen johonkin yleensä kyllästynyt niin olen kyllästynyt näihin jatkuviin kultakantaa ehdotteleviin ihmisiin. Miksikö - no siksi että nämä eivät millään lailla ole selvittäneet itselleen mitä koko idea tarkoittaisi käytännössä ja ovat useimmin vain ja ainostaan erään Vaaleanpunaisen Elefantin esittämien yksipuolisten perustelujen lumoissa.
Ota itse selvää mitä Ellen Brown, mitä Richard c Cook, mitä Stephen Zarlenga ja monet muut ovat esittäneet kultakantaan palaamisesta !
Vihje: voisit aloittaa tutkimusmatkasi selvittämällä muutamia asiota: miten paljon rahaa maailmassa tänään on - miten paljon maailman yhteenlaskettu BKT on, miten vähän kultaa maailmassa on, kenen omistuksessa tämän kulta on, millä keinoin ne jotka jullan omistavat ovat sen itselleen haalineet. Jos hallitset edes matematiikan perusasioita huomaat heti miten mahdoton ajatuksesi on.
Kiitos viitteistä, yritän ehtiä jossain värissa perehtymään. Olen lukenut valtavasti NWO:hon liittyviä artikkeleita, myös talouteen liittyen. Näköjään jäänyt jokin iso aukko vielä sivistykseen... :-o Jotenkin kuvittelin että jos velkarahaan perustuva nykysysteemi on kerran huono, niin historiassa joskus toimineet vaihtoehdot olisivat melkein väkisin parempia. Ehkä saan myös lisävalaistusta Niall Fergusonin Rahan nousu -kirjasta, jonka ostin hiljattain. Tosin jostain luin että ko. herra osallistui Ateenan Bilderberg -kokoukseen. Hmm..
Suomen markka on ollut eri aikakausina sidottu kultakantaan. Ratkaisun toimivuus näkyi muun muassa siinä, että rahan arvoa ei voitu hapertaa salaa, kuten nyt tehdään, vaan se oli sitten rehellisesti ja julkisesti devalvoitava ilmoitetulla arvolla.
Devalvaatio oli tietysti erittäin huono asia, mutta siinä kansa ainakin tiesi missä mennään. Toisin kuin tässä nykyisessä fiat-järjestelmässä, missä ostovoima vain liukenee jonnekin sitä mukaa kun keskuspankin liikkeelle laskeman rahan määrä kasvaa.
Itsenäisyysaikana on 4-5 vuoden kokemus kultakannasta.
Suomen Suurruhtinaskunnasta kultakanta tuli kuvioihin 1878 ja siitä luovuttiin joskus 1915 muistaakseni. Jostain ihmeen syystä sitä vielä kokeiltiin 1926-1931 mutta havaittiin ongelmalliseksi.
Wiki:
Kultakantaan palaamista kritisoitiin. Yksi näkyvimmistä kriitikoista oli John Maynard Keynes, joka kirjoitti kirjan Tract on monetary reform 1923. Keynesin mielestä kulta oli barbaarinen jäänne ja että rahajärjestelmää ei pitäisi sitoa kullan arvoon, vaan antaa ihmisen järkiperäiseen hoitoon.
Rahan arvoa ei välttämättä ollenkaan haperrella salaa. Tällainen ajattelu on yksisilmäistä ja ns itävaltalaiskoulun oppeja.
Todellinen hapertaja on verotus-, velka- ja korkotekijä ja myös se että useat tahot joutuvat maksamaan korkoa täsmälleen samasta rahasta. (tai jos katsoit tuon videon, pankin maksulupauksesta)
Koron osuus asuntovuokrista on 65-70%.
Koron osuus viemärivesipalvelusta on 50%
Koron osuus vesilaitoksen perimistä maksuista on 35%
Koron osuus jätehuoltopalvelusta on 15-20%
Lisäksi rahajärjestelmässä ei ollenkaan ole liikaa rahaa niin kuin itävaltalaisoppien lumoissa olevat väittävät. Toisin päin rahapula on tarkoituksellista koska se takaa hyvät tienestit "joillekin". (rahoitusoligarkia)
Suomessa arviolta 2-3% väestöstä on niin vauras että on velaton ja voi ostella mitä katsoo tarvitsevansa joutumatta velkaantuman esim ostaessaa uuden auton.
Kaikkien muiden kannalta järjestelmässä on liian vähän rahaa.
Ja koska 98% kaikesta rahasta on velkaa - järjestelmä on suunniteltu tarkoituksellisesti sellaiseksi että useimpien yksinkertaisesti on oltava velkaantuneita rahoitukslaitoksille. Muussa tapauksessa rahaa ei olisi lainkaan riittävästi. (eikä sitä muutenkaan ole)
*
Sellainen maailma missä suurin osa väestöstä on velaton on täysin mahdollinen ja tähän pitää pyrkiä.
Ilman perintöveroa, omaisuusveroa ja kiinteistöveroa hyvin moni meistä omistaisi itse asuntonsa. Mielestäni näitä ei jatkossa tulla tarvitsemaan koska julkisyhteisöt voivat itse luoda rahansa määrättyjen sääntöjen mukaan ilman inflaatiota.
Velkaperusteisesta rahajärjestelmästä kun joskus päästään niin suurin osa väestöstä tulee pääsemään irti veloistaan 10-20 vuoden sisällä.
Kaikkien muiden kannalta järjestelmässä on liian vähän rahaa.
Minusta tuntuu, että sekoitat käsitteet raha ja vauraus keskenään.
Ei raha ole sama kuin vauraus. Rahaa tarvitaan vain siihen, että yhdenlaista vaurautta on helpompi vaihtaa toisenlaiseksi vauraudeksi. Ei muuhun.
Valtio voisi olla ökyrikas ilman, että sen talousjärjestelmässä on penniäkään rahaa. Tällaisessa tilanteessa kaupankäynti, vaikkapa työsuoritteen vaihtaminen ruokaan, olisi äärimmäisen hankalaa, mutta täysin mahdollista.
Ei suomalaisten ihmisten köyhyys johdu siitä, että maassa ei olisi liikkeellä riittävästi rahaa. Vaan verotuksesta (kuten totesitkin) ja työnteon/yrittämisen sääntelystä.
Esität mielipiteen.
Jos kerran köyhyys johtuu verotuksesta ja verotus vuorostaan on sitä että meille jää vähemmän rahaa (ostovoimaa)käyttöömme niin silloinhan on aika selvää että jos verotus kevenisi meille jäisi enemmän rahaa ja olisimme vähemmän köyhiä.
Jokainen kansantaloustieteilijä kyllä tietää ja myöntää että kansalaisten käsissä oleva lisämiljardi mahdollistaa velkojen poismaksamisen nopeammassa tahdissa eli lisää vaurautta ja vähentää velkaa. Korkeasuhdannehan on juuri tätä että rahamäärä M1 on suurempi. M1 laskiessa seuraa matalasuhdanne.
Pankkien käsissä oleva lisämiljardi ei taas lisää vaurautta vaan mahdollistaa ja aiheuttaa lisääntyvää velkaantumista ja auheuttaa kurjuutta koska velan maksaminen korkoineen päivineen vie taloudesta ostovoimaa josta vain pieni osa palautuu rahoituslaitosten kulutuksena.
Suurkiitos julkaisusta, en olisi muuten ollut välttämättä tietoinen tästä.
@Lars, en ole katsonut Moneyfix -videota, mutta mielläni katsoisin. Trailerin perusteella olisi minusta ihan vakavasti otettavaa materiaalia, mutta en tietenkään varmaksi tiedä, koska en ole katsonut koko videota.
Lähetä kommentti