Erityisen mielenkiintoista on se että mm osassa 3. tulee tietopaketti siitä miten "kansanpankkia" tulee ja voi käyttää rahoittamaan mitä tahansa parlamentti sitten päättääkin rakentaa tai toteuttaa. Joku voisi vihjaista tästä videosta Paavo Arhinmäelle ja muille pankista kiinnostuneille.
Social Credit - Jeremy Lee discusses financial reform in Australia and the use of Commonwealth Bank of Australia 1911-1941
Part 1.
Part 2.
Part 3.
Part 4. Part 5. Part 6.
En voi lähteä kääntämään sisältöä suomen kielelle mutta mies puhuu hitaasti ja selvästi joten eiköhän aika moni tajua mitä hän puhuu. Se mitä hän sanoo siitä Australia rahoitti ensimmäisen maailmansodan on kuitenkin sen verran kiinnostavaa että totean että Australia käytti kansan omaa pankkia ja rahoitti sotavarustelun tyhjästä kirjatulla luotolla ilman minkäänlaista vakuutta.
Eikä tästä seurannut inflaatoita eikä mitään. 350 miljoonan punnan luoton korko oli 0.57 % ja tuotti kansan pankille 20 miljooonaa puntaa.
Samalla kertaa Australiassa rakennettiin rautatie poikki koko maanosan - ja ilman minkäänlaista velkaantumista. Yhteiskunnallinen omarahoitus oli ratkaiseva temppu.
Lisäys: Liittyen Anonyymi-libertaarin kommenttiin. Näet tästä kuvasta että kommentti on aiheeton ja että inflaatio oli olematon siihen aikaan 1920-1940 kun Commonwealth Bank oli käytössä. Se aloitettiin 1911 mutta kansanpankin osuus oli alussa pieni - myöhemmin isompi.
Ja sen johtajan kuoltua liikepankkien edustajat valtasivat sen hallituksen ja varmistivat näin sen alasajon - kilpailemasta heitä vastaan. Olen värittänyt mielenkiintoisen ajanjakson vihreällä värillä. Kuten näet sininen tolppa on olematon pankin toimikauden aikana. Lisäksi sotavarustelu on aina inflatoorista koska reaaliresursseilla aikaansaadut työn hedelmät tuhoutuvat.
9 kommenttia:
...Eikä tästä [=rahakannan kasvattamisesta] seurannut inflaatoita eikä mitään. 350 miljoonan punnan luoton korko oli 0.57 % ja tuotti kansan pankille 20 miljooonaa puntaa.
Jos videolla väitetään näin niin se on selvä osoitus siitä että videon kertoja yksinkertaisesti valehtelee, koska sodan aikana Australian inflaatiotaso oli 12 prosentin luokkaa .
Niinpä niin. Minä luotan enemmän Jeremy Leen ilmoittamiin lukuihin kuin Anonyymi-libertaarin sohvalta poimimiin. Tosin voi olla että kuulin väärin - toisella kerralla kuullessani huomasin että hän puhui neljän aikana kertyneen se 20 miljoonaa korkoina Commonwealth Bankille.
Valhe-Emävalhe-Tilasto!
Luulen että sinun kannattaa katsoa ja kuunnella video ihan itse ennnen kuin lähdet kommentoimaan libertaarioppiesi sokaisemana.
Rahaa voidaan todellakin luoda tyhjästä niin paljon kuin olemassa olevilla reaaliresursseilla saa aikaiseksi. Ja ilman inflaatiota.
Inflaation todelliset syyt ovat ihan muualla. Ne ovat velka, korko ja verotus eivät raha tai sen määrä itsessään. Sinun kannattaa kuunnella Max Keiserin vierasta edellisessä postauksessa.
Vain orjat voivat periä velkaa vastoin tahtoaan.
Suomessa ei saa tehdä töitä maksamatta veroja.
Veroilla maksetaan valtionvelkaa.
Jokainen Suomen kansalaiseksi syntyvä on siis orja koska he perivät valtionvelan ja heidät on lain nojalla pakotettu maksamaan sitä.
Eikö orjuus ole kieletty lailla?
Mitä YK:n ihmisoikeuksien julistuksessa sanotaan orjuudesta?
No onneksi valtionvelka ei ole sidottu yksittäiseen kansalaiseen eikä sitä kenenkään tarvitse maksaa suoraan.
Se maksetaan korkeina arvonlisäveroina, valmisteveroina, tuloveroina, korkeina maksuina erilaisista palveluista, alhaisena ostovoimana, Euroopan vanhimman autokannan myötä sekä sillä että asuntokantamme velaton omistusosuus pienenee joka vuosikymmen. Asumalla ja tekemällä työtä ja kuluttamalla Suomessa maksamme siis valtionvelkaa.
Lisäksi jos tilastoihin on uskominen velkamme on suhteellisesti pienempi kuin useimpien muiden maiden asukasta kohden. Tämä ei ketään kuitenkaan ilahduta.
Valtionvelkamme kehitys:
1988 8,5 mrd
2008 60 mrd
2010 75 mrd ?
.
..
2012 100 mrd (kattotaso johon eduskunnan lupa )
Ja näin vaikka elämme vaurauden keskellä missä kaupat ovat pullollaan tuontitavaraa mihin meillä ei ole varaa ilman pankkilainaa.
Liittyen Anonyymi-libertaarin kommenttiin... [K]ommentti on aiheeton ja... inflaatio oli olematon siihen aikaan 1920-1940 kun Commonwealth Bank oli käytössä. Se aloitettiin 1911 mutta kansanpankin osuus oli alussa pieni - myöhemmin isompi.
Periaatteessa olet oikeassa siinä että inflaatio oli ajanjaksona vähäistä. Mutta ongelma on se, että se oli sitä myös kaikissa niissä maissa, joissa oli ns. Gold exchange- standardi (=kultapohjainen velkaperusteinen systeemi). Itseasiassa huomaat että linkin mukaan inflaatiotaso oli lähes identtinen Yhdysvalloissa ja Australiassa, joten väite Australian matalasta inflaatiosta ei ainakaan sinällään todista mitään suuntaan tai toiseen etenkin kun pienellä lisätutkimuksella huomaa että työttömyysasteessakaan ei näy mitään mainittavan hienoa ajanjaksolla 1911-1940.
Just joo. En vaan sitten ollenkaan ymmärrä tämän enkä sen ensimmäisen anonyymikommentin motiiveja.
Miksi tämä mitä tuon julki julkisen taloudenpidon historiasta ja luovemmista malleista pännii jotakuta niin että heti ollaan kärppänä etsimässä jotain keinoa jolla yrittää huiputtaa blogin lukijoita uskomaan että se mitä kirjoitan esim nyt Jeremy Leen sanomisista ei muka pitäisi paikkansa. Jokainenhan voi itse kuulla ja katsoa Leen esitelmää.
Anonyymi varmaan toivoo ettei kovin moni sitä katsoisi vaan luottaisi anonyymin luotettaviin tilastotietoihin ennemmin.
Jotkut siis istuvat täällä kotosuomessa ja näyttävät pitävän elämäntehtävänään häiriköidä täällä. Olen vuorenvarma siitä että tuo esitetty linkki joka vie tuohon pdf-tiedostoon revittiin hätäisesti esiin googlaamalla - kaveri ei todellisuudessa tiedä yhtään mitään
siitä mitä väitetty inflaatio oli tai ei ollut Australiassa siihen aikaan. Tuo esitys 12% inflaatiostakin osoitti että mies ei edes ollut ehtinyt katsoa kuvaa kunnolla - niin suuri oli kiire tänne häiriköimään.
Niin, ja anonyymi ei selvästikään tiedä mitään siitä mitä tämän ajanjakson aikana tapahtui kun Australiassa todellakin käytettiin tätä yhteiskunnallista luototusta.
Yhteiskunnallinen tai julkinen luototus on englanniksi "social credit". Tätä mallia siis käyettiin menestyksekkäästi tuon Commonwealth Bank of Austalian ensimmäisinä vuosikymmeninä - ja nimenomaan siten että Australia ei velkaantunut vaan maanosasta tuli Kanadan tapaan vetovoimainen maahanmuuttokohde.
Pankkiirit kuitenkin saivat kaiken tuhottua ja Australian kuten Kanadankin velkaruotuun.
Mutta edelleen ihmettelen sitä mikä oikeasti motivoi näitä anonyymejä?
En näe muuta selitystä kuin että jokin outo pahasuopuus ohjaa näitä henkilöitä. Pahansuopuus yhdistettynä kullanhimoon naamioitu joksikin libertarismiksi joka näennnäisesti saarnaa totaalista villin lännen vapautta talouselämään.
Kuka haluaa libertaarimaailman missä jokaisella pitäisi olla oikeus luoda omaa rahaansa ja tarjota sitä "markkinoilla" perunoiden ja silakkasäilykkeiden tapaan...? Pidän tämänlaisia aatteita lievänä mielisairautena.
Anonyymiltä on tullut uusi kommentti jonka julkaiseminen täällä - anteeksi vain, ei palvele kenenkään etuja. Anonyymi ei ole kuulemma ole libertaari. Anteeksi olettamukseni.
Toteaisin vain anonyymille vielä että minä en todellakaan "papukaijamaisesti toistele mitä Jeremy Lee sanoo" vaan kaikki mitä hän sanoo on minulle ennestään tuttua. Olen lukenut näistä asioista ja Social Credit-liikkeestä useiden vuosien ajan.
Tiedän myös että näistä asioista ei juuri kukaan näytä tietävän Suomessa.
Syy miksi tässä ja nyt postasin tämän videosarjan oli yksinomaan se että se on uunituore - sikäli että se on, viime viikolla tai tällä viikolla laitettu You Tubeen.
Näitä helmiä ei juurikaan ole nähtävissä videoina enkä olettele että monikaan suomalainen jaksaisi lähteä lukemaan Douglasin paksuja vaikeasti löydettävissä olevia 1920/1930-luvuilla julkistuja kirjoja missä samat aiheet tuodaan esille.
Totean vielä että kaikki höpinät siitä että julkisluototus olisi aiheuttanut inflaatiota tai minkäänlaista yhteiskunnallista haittaa on silkkaa vaihetta. Ainoa taho jolle social credit-liike tuotti haittaa oli ahneet vallanhimoiset pankkiirit joilla oma agendansa hallita koko maailmaa pankkijärjestelmällään jota ovat pakottaneet päällemme.
Miksi sitten näiden tietojen postaaminen blogilla saa jonkun vetämään herneen nenään - siitä voidaan vain spekuloida.
Yksi olettamus voisi olla se että anonyymi on yliopistomaailmassa papukaijamaisesti puolustelemassa vallitsevaa pankkiirien sanelemaa historiankirjoitusta joka on jättänyt social credit-likkeen kokonaan mainitsematta. Tai jos se on mainittu se on aina yritetty yhdistää epärationaaliseen antisemitismiin ja näin mustamaalta ja pelotella uteliaat pois tutkimasta koko aihepiiriä.
Ettei kaikki olisi niin mahdottoman vakavaa, niin laitan tänne aika hauskan tarinan, jonka löysin eräältä netin keskustelupalstalta.
Tarina kertoo pienestä rahattomasta ja velkaisesta kylästä talouslaman puristuksessa.
Eräänlainen luototus.
Rikas turisti saapui keskellä talouslamaa pikkukylän paikalliseen hotelliin.
Hän asettaa 100 euroa vastaanoton tiskille ja lähtee katsomaan huoneita.
Hotellijohtaja lähtee saman tien 100-lappusen kanssa lihakauppiaalle
maksamaan velkaansa..
Lihakauppias menee karjankasvattajalle ja maksaa samalla setelillä velkansa
tälle.
Karjankasvattaja menee paikalliselle huoltamolle ja maksaa velkansa sinne.
Huoltamoyrittäjä menee kylän huoran luo ja maksaa tälle 100 euron velkansa.
Huora menee hotelliin ja maksaa velkansa sinne 100-lappusella.
Hotellijohtaja laittaa setelin takaisin tiskille.
Turisti palaa takaisin vastaanottoon. Hän ei pitänyt huoneista ja ottaa
100-lappusen takaisin.
Näin koko kylästä tuli velaton ja kaikki
katsovat myönteisesti tulevaisuuteen.
Anonyymi jatkaa edelleen pommittamista. Nyt kuulemma olen jo antisemitistinä häpeäksi koko sosiaaliluototuslaatteelle. Ja en kuulemma julkaissut hänen kommenttinsa siksi että hän oli oikeassa. Me kuulemma kumpikin tiedämme että näin oli.
Todellisuudessa en julkaissut anonyymin kommenttia siksi että en halua antaa näiden vääristelevien ja tahallisten virheellisten tulkintojen sekoittaa lukijoiden päätä. Tämä on ihan riittävän hankalaa muutenkin..eikä minulla ole aikaa vastailla ja korjailla kaikkea väärä tietoa mitä tänne tuputetaan. Enkä millään edelleenkään voi ymmärtää miksi joku jaksaa inttää vastaan vaikka kaikki kansantaloudelliset laskelmat suoraviivaisesti osoittavat että Australialainen julkisen EI-VELKAPOHJAISEN rahoituksen ajanjakso oli heille parasta kehityksen kulta-aikaa. Tätä ei kukaan australialainen kiistä - mutta auta armias kaikkitietävä suomalainen "anonymi" on tietävinään että kaikki olikin toisin.
Mutta näin ne vaan jotkut omistavat elämänsä tuhotakseen eikä rakentaakseen.
Lähetä kommentti