Setelirahoitus - hyvä vai huono asia ?

Perinteisesti oluttuopposten äärellä rivimiesten on tapana vähätellen tuomita "setelirahoitus" ammattitaidottomien afrikkalaisten epätoivoisena temppuna, joka johtaa zimbabvemaiseen hyperinflaatioon, ja hehe perään. Sano "setelirahoitus" - ja yksi jos toinen ekonomistikin inttää siihen heti että "inflaatiota" - tai "kiellettyä". Moni kytkee sanan Weimartasavallan Saksaan tai Neuvostokauden lopun ruplapinoihin. Moni yhdistää myös setelirahoituksen populistisen valtiollan ratkaisuihin.Tämän vastakohta lie "taitava yksityinen vastuullinen pankkitoiminta".
Onhan osoitettavissa että jokainen uusi seteli tavallaan laimentaa aiemman olemassa olevan rahan ostovoimaa. (Ron Paul perusteesi nr. 1)

Tosiasia on kuitenkin että setelirahoitus silloin kuin se tapahtuu oman keskuspankin toimesta se ei välttämättä ole ollenkaan huono ratkaisu. Huomattavasti huonompi on se "piilosetelirahoitus" joka tapahtuu jokaisessa pankissa missä lainaaja Vilpertti istuu myssy kourassa pankinjohtajan edessä anoen nöyrästi lainaa mukanaan koko suku takaajina. Jos Vilpertti saa luottoa tämä on nimenomaan pankin omaan piilosetelirahoitusta. Eikä Vilpertti tajua että häntä höynäytetään pahan kerran - ja että pankinjohtajan salainen toive on ettei Vilpertti kykenekään maksamaan lainansa takaisin - jolloin pankki pääsee kiinni koko Vilpertin suvun omaisuuteen. Näin kävi monelle 1990-1994. Moni Vilpertti sai maksaa kalliisti oman luottopankkinsa setelirahoituksesta.

Oli miten oli setelirahoitus voi parhaimmillaan olla velatonta pysyvää rahaa valtion kansalaisille - sen sijaan että tyydyttäisiin käyttämään tilapäistä velkaperusteista yksityistä pankkiluottoa.

Nyt Taloussanomat uutisoi että Euroopan Keskuspankki ehkä onkin aloittanut jonkinlaista pykäliä kiertävää setelirahoista. Jari Hurrin artikkeli:

Setelirahoitus onkin jo käynnissä

Virallisesti EKP ei voi lähteä samanlaiseen valtioiden suoraan setelirahoitukseen, jota Yhdysvaltain Fed ja Englannin keskuspankki valmistelevat. Mutta mutkan kautta sama onnistuu EKP:ltäkin. Eurovaltioiden välillinen setelirahoitus voi todellisuudessa olla jo hyvässä vauhdissa.

(...)

Pankit ovat tarttuneet EKP:n tarjoamaan mahdollisuuteen innokkaasti. Tästä kertoo EKP:n taseen erittäin voimakas kasvu viime vuoden lopulla. EKP:n tase oli viime syksynä vajaat 1 500 miljardia euroa, josta se ponkaisi hetkessä 2 000 miljardiin.

Kannattaa muistaa kansanedustaja Uusipaavalniemen laskelmat siitä että Euroalueella ostovoiman vaje nykyisellään on luokkaa 2000 miljardia /vuodessa. Tämä tarkoittaa että rahaa todellakin tarvitaan. Ei kuitenkaan velkaraha eikä velkaa.

Oli miten oli suosittelen harkintaa ennen kuin suoraan lähtee kommentissa tuomitsemaan artikkelin toteamaa setelirahoitusta. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen.

Päivitys: Jokunen kuukausi sitten joku anonyymi ehdotti että kysyisin Raimo Sailakselta miten hän asennoituu ideaan käyttää Suomen Pankkia rahan luomiseen - eli setelirahoitukseen - mutta sellaiseen missä lainakorot jäävät Suomeen.
Sain kuin sainkin sitten kysymykset väsättyä ja lähetettyä hänelle. Vastaus tuli tänään useamman viikon yhteydenottoni jälkeen:

Kiitokset kysymyksestä ja anteeksi vastauksen viipyminen. Tässä näkökohtia:

- EKP:n (jonka osa SP on) säännöt kieltävät yksiselitteisesti valtioiden keskuspankkirahoituksen
- "setelirahoitusta" pidetään yleisesti inflatorisena, viimeisenä hätäkeinona

Totta on, että USA:n ja Englannin keskuspankit ovat siirtyneet "setelirahoitukseen". Eikä se Suomessakaan tuntematonta ole, viimeksi valtio lainasi SP:ltä vuonna 1979.

Yst. terveisin

Raimo Sailas

*

Mitä tuohon sanoisi? Tekisi mieli kysyä KENEN etuja ajatellen tuollaset sännöt on laadittu? Ei ainakaan Suomen valtion etuja eikä Suomen kansalaisten etuja ajatellen selvästikään....