Näytetään tekstit, joissa on tunniste raimo sailas. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste raimo sailas. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 11. maaliskuuta 2009

Kirje Raimo Sailakselle

Tervehdys [Raimo Sailas],

Edustan uutta, omasta mielestäni, rohkean erilaista poliittisen ajattelun keskustelupiiriä internetissä, kutsumme tätä "talousdemokratiaksi". Tässä keskustelupiirissä on, tähän mennessä, vieraillut jo yli 70.000 suomalaista.

Minua on muutamaan otteeseen pyydetty kysymään Raimo Sailaksen mielipidettä parista asiasta - tästä syystä tämä viesti. Tietysti toivoisin tähän vastausta.

Aluksi yleisenä toteamuksena, kysymykseen, mistä raha syntyy: Raha syntyy vain velkana - pankeissa. Näin myös MEP Esko Seppänen totesi kolumnissaan 2. helmikuuta 2009.
"Valtiovallalla ei ole keinoja, jolla Suomi välttäisi systeemikriisin: kapitalismi on ajautunut pysähtyneisyyden tilaan.Laman voittamiseksi pankkijärjestelmän on tuotettava kiertoon uutta rahaa. Avainasemassa ovat pankit, sillä vain pienen osan liikkeellä olevasta rahasta laskee kiertoon julkinen valta (keskuspankit). Uuden rahan luomisen väline on velka. Laman esileikkiä on se, että pankit eivät tuota uutta velkaa vaan maksattavat velallisilla pois vanhatkin velat."

Kaikki raha - paitsi se pieni osa joka on levitetty talouteemme seteleinä ja kolikkoina - on siis pankkilainaa. Maarit Näkyvä piti esitelmän joskus 2000-luvun alussa missä hän totesi että 98% rahastamme on lainaperäistä.
Tämä raha pitää siis "palauttaa pankkeihin" - lainan lyhennyksinä, jolloin rahamäärä hupenee - jollei vastaavasti jokin taho nosta uutta korollista luottoa pankkijärjestlemästä. Rahamäärän supistuminen kai loppujen lopuksi aiheuttaa sen ns "matalasuhdanteen" - tai laman. (korjannette jos koette olevanne eri mieltä)

Tänään ns "finanssikriisin" tai "talouskriisin" - tai miksi se sitten nimitetäänkään - valtiovarainministeri Jyrki Katainen on useissa haastatteluissa sanonut aikovansa lainata miljardeja - mitä ilmeisimmin ulkomaisilta euroalueen pankeilta - ja näillä lainaeuroilla - pääomittaa pankkisektoria - jotta pankeilla olisi pääomaa jota vastaan myöntää luottoja yrityksille ja julkisyhteisöille. Katainen on myös lupaillut käyttää lainaamiaan luottomiljardeja suomalaisten työllistämiseen. Ja tuloksi taitaa jo näkyä - koska uutisissa on kerrottu että "siellä ja siellä" korjataan silta, saneerataan sairaala tai jotain vastaavaa.

Mutta asiaan. Miksi Katainen ei voisi lainata näitä "elvytyseuroja" Suomen Pankilta? Eli obligaatiot sinne - ja uusraha kirjanpitovientinä valtion tilille. Korkomenot tilitetään - Suomen Pankin vähennettyä hallintokulujaan, takaisin valtiolle.
Yksinkertaista - eikä ollenkaan ennenkuulumatonta. Näin meneteltiin esim Kanadassa 1938-1974. Ja näin voisi nytkin hyvin menetellä. Miksi turhaan mennä velkaantumaan ulkomaisille tahoille?

Kysyessäni tätä samaa eräältä Suomen Pankin edustajalta (TK)vastaus oli tämä:
-Keskuspankit painottavat toimintansa rahapolitiikkaan, korkojen ohjaukseen, eivät valtion tai yleisön luotottamiseen. Viime mainittu on periaatteessa pahamaineista "setelirahoitusta", joka johtaisi inflaatioon (Yhdysvaltain keskuspankki yrittää kyllä juuri nyt torjua deflaatiota luotonannollaan). Euroopan unionin säännöt jopa kieltävät valtion rahoituksen keskuspankista.

-Tämä rahoitus on liian helppoa valtiolle.

- Jos keskuspankki antaa luottoa valtiolle, on oikeastaan samantekevää, mikä luoton korko on, koska keskuspankki on osa valtiota, ja se tulouttaa ylijäämänsä valtiolle. Valtio maksaa siinä korkoa itselleen.

Maksaa korkoa itselleen - mitä sitten vaikka maksaisi - loppujen lopuksihan se velkaantuminenhan on se suurin ongelma.

On myös viitteitä sille että esim Yhdysvalloissa Federal Reserve jo on muuttanut toimintamallejaan ja poikkeuksellisesti rahallistanut suuryritysten velkapapereita. Fedin tase oli tästä syystä yllättäen kasvanut "1,2 trillion" - vuoden 2008 aikana.

If the Fed Can "Monetize" Private Debt, It Can Monetize Public Debt.

Tässä linkki artikkeliin missä tästä kerrotaan tarkemmin: http://www.webofdebt.com/articles/monetizethis.php

Lainaa muutaman rivin artikkelista,

"The bottom line is that we cannot borrow our way out of debt. Only new money will stimulate a debt-ridden economy - money that is interest-free and does not have to be paid back. The direct road to that result would have been to nationalize the Federal Reserve and return the power to create money to Congress; but as Wright Patman found, that solution is controversial and could be a difficult piece of legislation to get passed. In the meantime, the same result can be achieved by tapping into the government's nearly-interest-free credit line at the Federal Reserve.

Nearly-interest-free loans of accounting-entry money that never has to be
paid back are a source of debt-free liquidity that can be used to fund
projects that put people back to work, without increasing the interest
burden on the government or the tax burden on the public."


Kysymykseni siis kuuluu - ollaanko valtivarainministeriössä tietoisia tällaisista vaihtoehdoista?

- Eikö paras ratkaisu, tällaisen kriisin aikaan, olisi hakea luottoa suoraan Suomen Pankilta?

- Tietysti on olemassa erilaisia sopimuksia jotka mahdollisesti kieltävät tällaisen - mutta nyt on
erityisitilanne ja erityistilanne vaatii erityisiä keinoja. (tosin Suomi aina esittää Brysselin tottelevaisinta mallioppilasta)

-Muutenkin - olisi mielenkiintoista kuulla, miksei e.m käytäntöä ole katsottu suopein silmin? Kieliikö se siitä, että yksityiselle, valtioita luotottavalle kansainväliselle pankkijärjestelmälle näin annetaan piilotukiaisia? Se että hyväksytään näitä miljardien korkovirtoja Suomesta pois, kai loppujen lopuksi voidaan pitää silkkana politiikkana ? (tottelevaisuuskin on politiikkaa)

Laskin tässä hiljan että Suomesta on vuotanut ulkomaille yli 60 mrd euroa pelkkinä korkoina 1990-2008. Eli enemmän kuin koko nykyinen valtiovelan pääoma. Miksi tällainen kiltisti hyväksytään - vaikka muita vaihtoehtoja olisi ?

Tarkoitus olisi nyt välittää keskustelupiiriin jonkinlainen kommentti yllä olevaan Raimo Sailakselta.

Ystävällisin terveisin,

Lars Österman

*****

Raimo Sailaksen vastaus:

Tervehdys!

Kiitokset kysymyksestä ja anteeksi vastauksen viipyminen. Tässä näkökohtia:

- EKP:n (jonka osa SP on) säännöt kieltävät yksiselitteisesti valtioiden keskuspankkirahoituksen

- "setelirahoitusta" pidetään yleisesti inflatorisena, viimeisenä hätäkeinona

Totta on, että USA:n ja Englannin keskuspankit ovat siirtyneet "setelirahoitukseen". Eikä se Suomessakaan tuntematonta ole, viimeksi valtio lainasi SP:ltä vuonna 1979.

Yst. terveisin

Raimo Sailas

tiistai 10. maaliskuuta 2009

Setelirahoitus - hyvä vai huono asia ?

Perinteisesti oluttuopposten äärellä rivimiesten on tapana vähätellen tuomita "setelirahoitus" ammattitaidottomien afrikkalaisten epätoivoisena temppuna, joka johtaa zimbabvemaiseen hyperinflaatioon, ja hehe perään. Sano "setelirahoitus" - ja yksi jos toinen ekonomistikin inttää siihen heti että "inflaatiota" - tai "kiellettyä". Moni kytkee sanan Weimartasavallan Saksaan tai Neuvostokauden lopun ruplapinoihin. Moni yhdistää myös setelirahoituksen populistisen valtiollan ratkaisuihin.Tämän vastakohta lie "taitava yksityinen vastuullinen pankkitoiminta".
Onhan osoitettavissa että jokainen uusi seteli tavallaan laimentaa aiemman olemassa olevan rahan ostovoimaa. (Ron Paul perusteesi nr. 1)

Tosiasia on kuitenkin että setelirahoitus silloin kuin se tapahtuu oman keskuspankin toimesta se ei välttämättä ole ollenkaan huono ratkaisu. Huomattavasti huonompi on se "piilosetelirahoitus" joka tapahtuu jokaisessa pankissa missä lainaaja Vilpertti istuu myssy kourassa pankinjohtajan edessä anoen nöyrästi lainaa mukanaan koko suku takaajina. Jos Vilpertti saa luottoa tämä on nimenomaan pankin omaan piilosetelirahoitusta. Eikä Vilpertti tajua että häntä höynäytetään pahan kerran - ja että pankinjohtajan salainen toive on ettei Vilpertti kykenekään maksamaan lainansa takaisin - jolloin pankki pääsee kiinni koko Vilpertin suvun omaisuuteen. Näin kävi monelle 1990-1994. Moni Vilpertti sai maksaa kalliisti oman luottopankkinsa setelirahoituksesta.

Oli miten oli setelirahoitus voi parhaimmillaan olla velatonta pysyvää rahaa valtion kansalaisille - sen sijaan että tyydyttäisiin käyttämään tilapäistä velkaperusteista yksityistä pankkiluottoa.

Nyt Taloussanomat uutisoi että Euroopan Keskuspankki ehkä onkin aloittanut jonkinlaista pykäliä kiertävää setelirahoista. Jari Hurrin artikkeli:

Setelirahoitus onkin jo käynnissä

Virallisesti EKP ei voi lähteä samanlaiseen valtioiden suoraan setelirahoitukseen, jota Yhdysvaltain Fed ja Englannin keskuspankki valmistelevat. Mutta mutkan kautta sama onnistuu EKP:ltäkin. Eurovaltioiden välillinen setelirahoitus voi todellisuudessa olla jo hyvässä vauhdissa.

(...)

Pankit ovat tarttuneet EKP:n tarjoamaan mahdollisuuteen innokkaasti. Tästä kertoo EKP:n taseen erittäin voimakas kasvu viime vuoden lopulla. EKP:n tase oli viime syksynä vajaat 1 500 miljardia euroa, josta se ponkaisi hetkessä 2 000 miljardiin.

Kannattaa muistaa kansanedustaja Uusipaavalniemen laskelmat siitä että Euroalueella ostovoiman vaje nykyisellään on luokkaa 2000 miljardia /vuodessa. Tämä tarkoittaa että rahaa todellakin tarvitaan. Ei kuitenkaan velkaraha eikä velkaa.

Oli miten oli suosittelen harkintaa ennen kuin suoraan lähtee kommentissa tuomitsemaan artikkelin toteamaa setelirahoitusta. Asia ei ole ihan niin yksinkertainen.

Päivitys: Jokunen kuukausi sitten joku anonyymi ehdotti että kysyisin Raimo Sailakselta miten hän asennoituu ideaan käyttää Suomen Pankkia rahan luomiseen - eli setelirahoitukseen - mutta sellaiseen missä lainakorot jäävät Suomeen.
Sain kuin sainkin sitten kysymykset väsättyä ja lähetettyä hänelle. Vastaus tuli tänään useamman viikon yhteydenottoni jälkeen:

Kiitokset kysymyksestä ja anteeksi vastauksen viipyminen. Tässä näkökohtia:

- EKP:n (jonka osa SP on) säännöt kieltävät yksiselitteisesti valtioiden keskuspankkirahoituksen
- "setelirahoitusta" pidetään yleisesti inflatorisena, viimeisenä hätäkeinona

Totta on, että USA:n ja Englannin keskuspankit ovat siirtyneet "setelirahoitukseen". Eikä se Suomessakaan tuntematonta ole, viimeksi valtio lainasi SP:ltä vuonna 1979.

Yst. terveisin

Raimo Sailas
*

Mitä tuohon sanoisi? Tekisi mieli kysyä KENEN etuja ajatellen tuollaset sännöt on laadittu? Ei ainakaan Suomen valtion etuja eikä Suomen kansalaisten etuja ajatellen selvästikään....