sunnuntai 1. maaliskuuta 2009

Itävallassa paikallisraha 1930-luvulla

JK:n välittämä artikkeli.

Tirolilaisen Wörglin kaupungin 4 300 asukkaasta 1 500 oli työttömänä 1930-luvun alussa. Kaupungin verotulot olivat romahtaneet. Kauppa ei käynyt, kun ihmiset yrittivät säästää joka pennin. Rahan hidas liikkuminen vähensi kaiken taloudellisen toiminnan minimiin.

Saksassa oli ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä valuuttakriisissä otettu käyttöön rinnakkaisraha, leimatut setelit, jotka menettivät kokonaan arvonsa ellei niihin käynyt määräajoin hankkimassa uutta leimaa. Wörglin kaupunginjohtaja päätti kokeilla paikallisesti vastaavaa järjestelmää. Paikallisen pankin myöntämän lainan turvin painettiin pieni määrä seteleitä, jotka arvoltaan vastasivat shillinkiä mutta jotka oli käytävä leimaamassa kuukausittain arvon säilymiseksi. Leimasta veloitettiin prosentti setelin arvosta.

Kaupungin työntekijöiden palkoista puolet alettiin maksaa paikallisrahassa, ja se kelpasi myös paikallisten verojen maksuun. Kauppiaatkin hyväksyivät paikallisrahan maksuvälineeksi, sillä setelit saattoi koska tahansa vaihtaa pankissa shillinkeihin. Lunastushinta oli kaksi prosenttia setelin arvoa alempi.

Setelit kiersivät nopeasti, koska sukanvarressa ne olisivat olleet äkkiä arvottomia. Pian paikallisrahaa käytettiin yleisemmin kuin shillinkejä. Sillä ostettiin tavaroita ja palveluita, ja kauppa kasvoi vauhdilla. Julkinen kassa karttui asukkaiden maksaessa jäännösveronsa, ja kaupunki alkoi työllistää ihmisiä, kunnostaa teitä ja laajentaa viemäriverkostoa. Rakennuttipa kaupunki vesisäiliön ja hyppyrimäenkin velattomasti.

Wörglin menestys herätti kiinnostusta, ja monissa kaupungeissa alettiin suunnitella samanlaista mallia. Itävallan valtio oli suhtautunut Wörglin kokeiluun myönteisesti, mutta nyt keskuspankki pelästyi menettävänsä otteensa rahapolitiikasta. Jos paikallisrahat leviäisivät koko maahan, se ei enää pystyisi kontrolloimaan liikkeellä olevan rahan määrää eikä inflaatiovauhtia. Niinpä keskuspankki aloitti oikeudenkäynnin Wörglin kaupunkia vastaan, ja paikallisrahakokeilu lopetettiin syyskuussa 1933, kolmentoista kuukauden toiminnan jälkeen.

Muita Kumppanin artikkeleja:
1/01: Thaimaan paikallisraha bia
1/01: Paikallisraha Suomessa
4/99: Suomalaista vaihtoehtotaloutta

Lisäisin tähän itse vielä sen että saamme kiittää tätä kirjaa näistä tiedoista: Silvio Gesell: The Natural Economic Order .

Wikipedia:

John Maynard Keynes: General Theory of Employment, Interest and Money (1936):

"Gesell's main book is written in cool, scientific language; though it is suffused throughout by a more passionate, a more emotional devotion to social justice than some think decent in a scientist. The purpose of the book may be described as the establishment of an anti-Marxian socialism, a reaction against laissez-faire built on theoretical foundations totally unlike those of Marx in being based on an unfettering of competition instead of its abolition . . . I believe that the future will learn more from the spirit of Gesell than from that of Marx. The preface to The Natural Economic Order will indicate to the reader the moral quality of Gesell. The answer to Marxism is, I think, to be found along the lines of this preface." (p. 355).

"The idea behind Gesell's stamped money is sound." (p.357).

2 kommenttia:

JLT kirjoitti...

Paikallisraha Helsinkiin..?


Helsingin kaupungin talousasiaa:

Heikki, Helin 2009 Helsingin tila ja kehitys (Helsinki ja talouden notkahdukset).
Helsingin kaupungin tietokeskus.

"Tällä hetkellä ei ole varmaa tietoa siitä, miten syvälle talous sukeltaa. Kuntatalouden
tilannetta ovat maan hallitukset kiristäneet. Valtio on vähentänyt osuuttaan
palvelujen rahoituksessa, vaikka hallitukset vuosittain kertovat vahvistaneensa
kuntataloutta. Kuntien taloutta ei pelasteta pelkästään Paras-hankkeella eikä
kuntaliitoksilla. Kuntataloudesta puuttuu paljon valtion rahaa ja kuntien talous on
ajautumassa ahdinkoon.", s.33

"...Kuntataloudesta puuttuu paljon valtion rahaa. Kuntien talous ajautuu ahdinkoon.", s. 34


Helsingin kaupungin lainat ovat n. 800 milj. e, s. 31

JLT kirjoitti...

linkki edellä mainittuun julkaisuun

http://www.hel2.fi/Tietokeskus/
julkaisut/pdf/
09_02_06_Tutkkats_1_Helin.pdf