maanantai 2. maaliskuuta 2009

Uusipaavalniemi: Lama ei tullut yllätyksenä























Kiitos vihjeestä H Y-K.

Päivitys: M.U. kirjoittaa yllä olevassa artikkelissaan yhtä ja toista sellaista mistä ainakin minä olisin valmis tulkitsemaan tilanteen niin että M.U. monen muun rahauudistajan tavoin, katsoo
että nykyinen pankkitoiminta laillistettuine rahanluontikoneistoineen on tullut tiensä päähän.

"Euroalueella...(...)..luottojen lisäys vuodessa 2000 miljardia. Uuden rahan synnyttäminen kiihtyvään tahtiin luottojen kautta vastaa lähinnä pyramiidihuijausta."

"Myös pankkien nykytilanne läpivalaistava ja keplottelu estettävä."

"..pankkitoiminta otettava valtion hallintaan heti tarpeen vaatiessa."

Näyttää myös siltä kuin M.U. olisi samaa mieltä C.H. Douglasin "social credit"ajatuksen kanssa. Tässä tapausessahan, Douglas osoitti että yhteiskunnan velkaannuttua pankkijärjestelmälle ja nimenomaan korkojen vuoksi - suurta ostovoiman puutetta - ilmenee. Tätä on ortodoksisesti eli pankkien ahnaita etupiirejä ajatellen aina vaan paikattu uusilla lisäluotoilla - mutta tätä ei voi jatkaa ikuisuuksiin. Matematikalla voidaan osoittaa että tällä keplottelulla on rajansa. Douglas halusi paikata tätä kahdella keinoin: valtion jakamalla perustulolla sekä yrityksille suuntatuvalla hintatuella.
"Euroaluetta kohtaa 2000 miljardin ostovoiman puute vuositasolla..."
M.U. ei artikkelissa kerro miten ongelmaa ratkaisisi. Ostovoima on selväkielellä kuitenkin rahaa. Ja jos rahasta on puutetta - rahaa on lisättävä. Jos M.U. ei halua lisätä sitä velkaantumalla pankeille - en näe muuta keinoa kuin joko että EKP luo nämä rahat velatta - tai että valtiokohtaiset keskuspankit luovat ne ja laskevat ne liikenteeseen. Näitä rahoja ei saa laskettua liikenteeseen muilla keinoin kuin Douglasin mallin mukaan - joko suorilla tilisiirroilla eurokansalaisille perustulona - tai tilisiirroilla yrityksille hintatuen muodossa. Hintatuki tarkoittaa että liikkeet ja yritykset voivat laskea kuluttajahintoja vastaavasti, jolloin kansalaisten ostovoima kasvaa samoissa määrin. On makuasia miten se tehdään.

Kummassakin tapauksessa tämän 2000 miljardin euron eli 2000 miljardin euron lisäostovoiman on synnyttävä ilman että uutta velkaa syntyy. EKP tai valtiolliset keskuspankit voivat myös delegoida tämän pankeille: Pankit kirjaavat yksinkertaisesti jokaisen kansalaisen tilille määrätty summa kuukaudessa. Se ei ole pankeilta pois - vaan pankeille lisää - koska näitä kasvaneita tilisaldoja vastaan pankithan nykykäytännön mukaan voivat myöntää 10-15 kertaisesti uusia luottoja, jos valtiovarainministeri Jyrki Kataisen lausuntoja A-Plus-ohjelmassa on uskominen.
Näin pankit "pääomittuisivat" - ja ilman että kukaan velkaantuisi.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Hieman off-topic

Tähdellistä keskustelua perustulon
käytöstä Suomessa.


THL:n tutkijan Jouko Karjalaisen haastattelu;
Lapin Kansa 02.03.2009
"Tutkija tyrmää sosiaalitupon.
Perustoimeentulo:
Toimeentulotuen saajia yhä enemmän,
tilalle tarvittaisiin perustulo:
...kaikkein viisain - ja todennäköisesti työhön motivoivin -ratkaisu olisi Karjalaisen mielestä
perustulo,
jota ei tarvitsisi joka kerta erikseen hakea vaan jota mahdollinen työtulo pienentäisi..Sosiaalitupo sinetöi puolen miljoonan ihmisen köyhyyden".

- ..Vaan edellä mainittua perustulon pienennystä työtulon vuoksi -kohtaa hieman ihmettelin.

Ehkä sillä viitattiin veroleikkurin vaikutuksiin tulojen kasvaessa, joka
ikään kuin "vähentäisi" perustulon merkittävyyttä työntekijän kohdalla.

Huom.
Kun perustulo on tosiasiallista tuloa palkansaajan laskelmassa, tavallaan työtuloista (mahdollisesti) otettujen
verojen vähennysvaikutukset lieventyvät.

Anonyymi kirjoitti...

lisäys sosiaalitupo-asiassa
Ns. sosiaalitupo on liittynyt siihen, että
”jos perusturvan tasoa nostetaan,
ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa nostetaan”.

Jouko Karjalainen on pohtinut artikkelissa hintakysymystä sosiaalitupo-kritiikissään.


Mielestäni perustulon simuloinneissa on
mahdollista käyttää tasaveromallia tai jotain muuta mallia ja verrata
vaikutuksia ihmisten nykytilanteisiin.


Ja perustulo kannattaa toteuttaa yhdessä yhteiskunnallisen luototuksen eli social creditin kanssa - kansallisella rahavallalla - ja on luovuttava velkaantumisesta kansainvälisille pankkiireille.

Anonyymi kirjoitti...

Mielestäni on väliä toteutetaanko yritysten hintatuki vai kansalaisten perustulo. Hintatuessa ainakin uhkana on, että yritykset ainoastaan nostavat hintojaan vastaavasti. Vaikka hintatuki toimisikin aivan oikein, niin jos henkilö on käytännössä rahaton ei ole väliä maksaako tonnikalapurkki 1,05 e vai 0,55 e. Itse olen ehdottomasti perustulon puolella mm. sen paremmin tasa-arvoistavan vaikutuksen takia.

Lars Osterman kirjoitti...

Pate,

Ilman muuta on niin että Douglasin ajatusten mukainen "hintatuki" ei olisi kapattavissa yrityksille vaan se olisi kokonaisudessaan siirryttävä
kulutushintaan. Mutta joo - tästä voisi seurata turhaa valvontaa ja uutta byrokratiaa joka vuorostaan maksaisi.

Silti Douglas osaa hyvin perustella miksi molempia tarvitaan.

Perustulo on silti hyvin kaukana koska nykypoliitikkojen ymmärrys, aivokapasiteetti ja mielikuvitus ei taida riittää siihen että raha tällaiseen voisi tulla oman keskuspankin "setelirahoituksena".

Nykyisille poliitikoille valtion rahoitukselle ei ole muita tulokanavia kuin verot, maksut, tullit, lainat, korot...ja valtionyhtiöiden osingot. (unohtuiko jotain?)

Tästä syystä meidän "talousdemokratian hengenheimolaisten" tulisi pyrkiä tekemään töitä jotta mahdollisimman moni hyvää tarkoittava kansanedustaja tulisi auttaa näkemään talousdemokratian valon - tai saada vaihdetuksi.

Vaihdetuksi sellaisiin joiden ansiot eivät ole ahneen liikemiehen ura, tottelevaisen virkamiehen ura, yleisurheilusaavutukset, suomipop-laulajaura tai misseys.

Uhka joutua pois "leveän elämän kansanedustajuudesta" - saattaisi kummasti motivoida laajentamaan ymmärrystään - jos äänestäjät niin vaatii.

Muuten: Luettuani tuota Lissabonin sopimusta en ole missään löytänyt mitään kohtaa missä suoraan kiellettäisiin perustulon maksamista kansalaisille...

Anonyymi kirjoitti...

Mihin perustuu ajatus, että kulutuksen (ostovoiman) on pakko pysyä korkealla? Minusta on aika katsoa peiliin ja alentaa merkittävästi kulutusta.

Ei ole koko ajan pakko matkustaa jonnekin tai ostaa jotain koneita ja härveleitä.

On ihan terveellistä, että BKT kutistuu ja ihmiset palaavat ajattelemaan, että mitä he oikeasti tarvitsevat tullakseen onnelliseksi.

Veikko V.