Talousdemokratiaa yrittäjille ja itsensä työllistäjille

Suomen Talousdemokratia ry:n eräässä tammikuisessa kokouksessa oli puhetta siitä olisiko pienet ja keskisuuret yrittäjät ehkä sopiva kohderyhmä talousdemokratialiikkeen kosiskelulle? Tietysti on muitakin kohderyhmiä....

Perusteluna oli lähinnä pienyrittäjien yleinen ahdinko, koettu "lainsuojattomuus" ja se että yksikään poliittinen puolue näytä ajavan tämän ryhmän asioita.

Esitettiin että mikäli yrittäjien keskuudessa saataisin leviämään tietoa talousdemokratiasta ja talousdemokratian kaavailemista muutoksista ja uudistuksesta talouselämän pelisäntöihin niin kannatusta kyllä löytyisi.

Todettiin että pienyrittäjät mitä ilmeisimmin - paremman puutteessa äänestävät Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaita - ja sellaisia ehdokkaita joilla on yrittäjätausta.

Tämä ei kuitenkaan kuulemma ole johtanut "mihinkään" - kymmenet tuhannet yrittäjät kokevat edelleen olevansa samassa ajolähtötilanteessa kuin ennen. Kokoomus näyttäisi olevan lähinnä pankkialan ja rahoitusalan "oma puolue" vaikka antaakin ymmärtää että olisi muita puolueita enemmän yrittäjän asialla.

Olisiko siis talousdemokratialla mitään konkreettista tarjottavaa pienille ja keskisuurille yrittäjille? Kokeilumielessä laitettiin kahden miehen työryhmä pohtimaan asiaa.

Lupsin myös itse pohtia asiaa. Tässä vihdoin jonkinlainen vuodatus - enkä missään nimessä pidä tätä täydellisenä vaan luotan siihen että kommettien muodossa tähän asiaan saadaan huomattavasti lisää hyvin perusteltuja ideoita ja näkemyksiä.

Ensin määritelmä: pienet ja keskisuuret yritykset lienee määritelty siten että henkilökunta on luokkaa 1-50. Useimmat pienyritykset työllistävät kuitenkin 1-5 henkilöä.

Muistutan myös talousdemokratian pääteeseistä:

• velkaperusteinen rahajärjestelemä korvattava paremmalla
• uuden rahan luominen (=luoton kirjaaminen tyhjästä) ja sen laskeminen liikkeeseen valtiovallan vastuulle ja valtiovallan hallintaan ja demokraattiseen valvontaan.
• uuden rahan liikkeeseen laskeminen oikeudenmukaisesti perustulon ja julkisten investointien kautta (=ilman velkaantumista)
  
• julkisomisteisia pankkeja (kuntapankkeja) purkamaan maamme kuntien ja kaupunkien velkaantumista
• talouskasvuoppi roskakoriin kestävän kehityksen vastaisena epäratkaisuna
  
• nykyisen korkokäytännön tuhoisat vaikutukset ja tämän yleistä hintatasoa nostava vaikutus tarkasteluun

Perustulo

Perustulo helpottaisi huomattavasti yrittäjien elämää - ehkä enemmän kuin osaavat aavistaa.
Pienyrityksen mahdollinen hyväkin tuotto menee valitettavan usein kaikille muille - ja yrittäjälle itselleen jää tästä vain rippeet. Yrittäjä voisi tehdä työtään rennommin ja ilman veren makua suussaan.
Yrittäminen ja itsensä työllistäminen olisi perustulon myötä vähemmän riskialtista ja mahdollistaisi monen kohdalla paluun kotiseudulleen - tai maaseudulle ankeasta ahtaasta kasvukeskusympäristöstä.

Uskon että perustulo saisi kymmenet tuhannet freelancereiksi, kotiteollisuusyrittäjiksi, osa-aikaeläkeläisiksi - ja pienenkin maa- tai metsätilanpito olisi vihdoin mahdollista.
Perustulo saisi aikaan sen että satojatuhansia ihmisiä lähtisi kohti itää ja pohjoista - eli takaisin sinne mistä ovat joutuneet muuttamaan töiden perään.

Moni uskaltaisi vihdoin lähteä toteuttamaan salaista haavettaan - kokeilla millaista on olla päätoiminen kirjailija, kuvanveistäjä, taidemaalari, kalastaja, pienviljelijä, kahvilanpitäjä, baarinpitäjä, Bed & Breakfast-toimintaa jne. Tämä todistaisi lopullisesti ettei suomalainen ole laiska. Lisäksi voi perustellusti kysyä onko todellakin niin että elämän tarkoitus on raataa kahdeksantuntisia työpäiviä vain siksi että valtiovallan eri tason hallinto on suostunut velkaantumaan ja näin ollen patistaa suomalaisia yhä pitempään työuraan - ikään kuin ongelma olisi tässä - eikä velkaperusteisessa yksityispankkien rahajärjestelmässä.

Työvoiman palkkaaminen olisi perustulon myötä huomattavasti helpompaa ja joustavampaa. Osa-aikatyö kelpaisi yhä useammalle - eikä tilapäisen lomautuksen vaikutus olisi niin katastrofaalinen - edes asuntovelkaa lyhentävälle.

Uskon todellakin että perustuloon siirtyminen olisi ennen näkemätön piritysruiske suomalaiselle yhteiskunnalle - ja siis erityisesti yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä suosiva toimenpide.

Yhteiskunnallinen pankkitoiminta - kunnallispankit

On sanomattakin selvää että yrittäjät hyötyisivät siitä että saisivat matalakorkoista lainaa ilman nykyistä painajaismaista rahoitusalan vakuus- ja takaajariistoa. Kuntapankin kannalta ei nimittäin olisi lainkaan järkevää tai tarkoituksenmukaista ajaa velkaantuneita yrittäjiä konkurssiin vain siksi että yrittäjä eroaa, sairastuu tai että taloudelliset olosuhteet tilapäisesti ovat huonot jostain syystä. Kuntapankien korkotulo olisi lisäksi huomattava tekijä - joka sallisi kuntien laskea veroäyrin ennätysmatalalle.

Yleinen ostovoiman lisäys

Talousdemokratian päätavoite on pyrkiä eroon velkaperusteisesta rahajärjestelmästä. On ilman muuta selvää että kun 98% maksuvälineistämme ovat korollisia - yksityispankit ahmivat suuren osan ostovoimastamme ja siirtävät tämän pitkälti ulkomaisille omistajilleen. Lisäksi rahamäärän nykyinen hallitsematon kasvaminen ja supistuminen on ilmiö joka on demokraattisen vallan ulkopuolla - eli täydellisesti pankkijärjestelmän hallussa. Pankkijärjestelmää on plutokratian halussa ja tätä ohjaa eräiden etuoikeutettujen yksilöiden omaneduntavoittelu ja yleinen ahneus. Pankkijärjestelmä haluaa että yhteiskunta on mahdollisimman velkaanunut. Yhteiskunta, yritykset ja yksittäiset kansalaiset taas pyrkivät kaikki velattomiksi.
Minusta jokaisen pitäisi tajuta että pankkien etu ja muun yhteiskunnan etu ovat pahasti ristiriidassa keskenään. Pankit ovat kuin loinen joka imee verta isäntäorganismista.

Pankkijärjestelmälle tilitettävä raha on pitkälti pois meidän ostovoimastamme vaikka pankkijärjestelmä kuluttaisikin siitä suuren osan takaisin yhteiskuntaan. Silti jokainen varmaan allekirjoittaa sen että mitä vähämmän velkaa kansalla sitä enemmän rahaa on käytettävissä yrittäjien palveuihin - tuotteisiin ja palveluihin.

Talouskasvuoppi

Talouskasvuoppi on vuorostaan suora seuraus nykyisestä korkomenettelystä. Poliitikoille on opetettu että "talouden pitää aina kasvaa muuten menee huonosti". Poliitikoille ei ole kerrottu että korkomenettely on tämän kestämättömän talouskasvu-ajolähtötilanteen perimmäinen syy. Talouskasvuoppi roskakoriin tarkoittaa rennompaa elämää kaikille - myös yrittäjille. Kasvu kuuluu lapsuuteen ja nuoruuteen - tämän jälkeen kasvu tyrehtyy ja elimistö pyrkii pysymään tasapainossa mahdollisimman pitkään - kasvu on tässä vaiheessa lähinnä sairautta tai ylipainoa.
Suomen yhteiskunta ei tarvitse mitään kasvua. Ihmisten pakottaminen kohti kasvukeskuksia luo keinotekoisen kasvutarpeen koska näille pitää järjestää asunnot ja palvelut.

Tämä on kuitenkin lumekasvua koska ihmisillä oli jo koti ja palvelut kotipitäjässään - mutta nykyinen järjestelmä pakotti ihmiset muuttamaan, kouluja ja kauppoja sulkemaan - ja kuntia yhdistymään.
Talousdemokratia pyrkii palauttamaan tilanteen ennalleen korjaamalla ne ilmiselvät epäkohdat joita nykypäivän poliitikot tuntuvat olevan kykenemättömiä havaitsemaan.