maanantai 28. syyskuuta 2009

Vähän puoluerahoituksesta ja puoluiden asemasta eräässä nelikenttämallissa

Maassamme juuri nyt niin ajankohtainen vaalirahasotku antaa aihetta pohdiskella Suomessa harjoitettavaa politiikkaa ja nimenomaan tarkastella sitä vähän eri suunnista kuin normaalisti. Poliittiset toimijat ovat lähes kaikkien valveutuneiden tiedossa - nyt vaalirahasotkun myötä osa näiden toimijoiden taustavaikuttajista ovat paljastuneet. Taustavaikuttajien lahjoitukset eivät ole olleet pyyteetöntä hyväntekeväisyyttä. Rahoitukseen on vuorenvarmasti liittynyt yhtä ja toista mielenkiintoista - sellaista mikä tällä erää ei ole kenenkään muun kuin lahjoituksen antajan ja vastaanottajan tiedossa. Rahoitus ehkä kuitenkin ratkaisi joitain isompia asioita kuten sen miten Suomea, euroeliitin päiväkäskyjä seuraten, askel askeleelta liitettiin Euroopan Unioniin?
Rahoitus ratkaisi, ehkä myös viime vaaleissa, sen että Suomen Keskustasta, nipin napin tuli kuin tulikin, suurin puolue - mikä vuorostaan salli Vanhasen jatkaa pääministerinä.
Rahoitus ratkaisi sen että maahamme saatiin porvarihallitus - aivan kuten Novan toimitusjohtaja
myönsi omaksi tavoitteekseen kun A-talkissa perusteli sitä miksi rahoitti ja ketä.

Rahoitus ratkaisi varmasti myös yhtä ja toista mitä Kokoomukseen tulee. Kokoomus nostettiin mitä ilmeisimmin esiin surkuhupaisasta ikuisen opposition roolista 90-luvun mainosnikkareiden iskulauseiden ja televisiomainosajan avulla. Näitä lihavia laskuja oli joku maksamassa. Ei varmastikaan veikkaa kovin pieleen jos arvioi että rahoitus- finanssi- ja vakuutusala maksoi tästä kakusta suurimman osan.

Rahoitus on tuskin ollut yhtä ratkaisevaa vasemmistopuolueiden menestykselle mutta tietysti nämä ovat ammattiyhdistysliikkeen rahan avulla vaalien alla ostaneet näkyvyyttä katukuvassa ja näin pyrkineet pysymään pinnalla vaikka porvarit jyrää Ison Rahan avulla.

Uhosin tuossa alussa jo tehdä jotain poikkeuksellista ja tarkastaa puolueita uudelta kantilta.
Kuvitelkaa siis tyhjä paperi jonka keskelle on piirretty iso (+) plussamerkki.

Pysty- eli Y-akselin alapäässä lukee "Yksityinen (pankki)talousvalta" ja sen yläpäässä "Julkinen (demokraattinen) talousvalta".

Vaaka- eli X-akselin vasemmassa päässä lukee "Perustuloa vastaan" ja sen oikeassa päässä " Perustulon kannalla".

Yrittäkääpäs laittaaa Suomen poliittiset puolueet tähän plussamerkin jakamaan nelikenttäkarttaan.

Sen verran voin auttaa että "Suomen Talousdemokraattinen Puolue" - joka ehkä löytyy puoluerekisteristä ennen vuodenvaihdetta, löytyisi nelikenttäkartan oikean yläruudun oikeasta yläkulmasta. Kokoomus löytyy täysin vastakkaisesta suunnasta alavasemmalta. Perustuloon julkisuudessa myönteisesti asennoituneet puolueet alaoikealta. En lähde sanomaan mistä kohtaa jokainen puolue löytyy - enkä edes tiedä. Ja löytyyhän jokaisen puolueen kannattajista toisinajattelijoita vaikka kuuluvatkin puolueeseen. Tällä nelikenttäkartalla puolueiden välille saadaan eroja ja etäisyyttä - vaikkakin lähes kaikki vallassa olevat nykypuoueet ovatkin pankkivelkarahoituksen kannalla eli kannattavat "yksityistä pankkien talousvaltaa" "julkisen ja demokraattisen talousvallan" sijaan.

Tämänhetkisten tietojeni nojalla yläoikeasta ruudusta löytyy osa Itsenäisyyspuolueen kannattajista, osa Köyhien Asialla r.p:n kannattajista sekä Vasemmistonuoret.

Alla oma ensimmäinen harjoitelmani.














Lisäys: Painottaisin vielä että "Julkinen talousvalta" käytännössä tarkoittaa ehdottamaani talousdemokratian julkisrahoitusmallia eli valtio- ja kunnallistaloutta ilman velkaa ja korkoja. (Ja ilman inflaatiota ja korruptiota - sanoi libertaristiviisastelijat mitä tahansa)

Painottaisin myös että "Yksityinen talousvalta" tarkoittaa nykyistä talousoligarkiaa missä 98,5% rahasta on yksityisomistuksessa ja missä pankit sanelevat yhteiskunnan rahoituksen reunaehdot. Tietysti on myös muistettava että joskus melko kauan sitten eräät korruptoituneet suomipoliitikot ovat erinäisin allekirjoituksin erilaisiin sopimuksiin siirtäneet uuden rahan liikkeellelaskemisen etuoikeuden pankeille - eli poliitikot ovat poistaneet julkisen omarahoituksen mahdollisuuden valtiovallalta ja kunnilta. Silti tätä mahdollisuutta ei tuoda julki minkään puolueen ohjelmassa - ja olen varma että pankeilla on tässä vaikenemispelissä oma osuutensa.

Vielä: on tietysti myös toisenlaisia ja -nimisiä akseleita joilla voidaan erottaa puolueet toisistaan. Näitä ei käsitellä tässä vaan rajaan nämä muut mahdollisesti erottavat tekijät pois.

9 kommenttia:

Ukkonoa kirjoitti...

[quote]"Yksityinen pankkitalousvalta" ja sen yläpäässä "Julkinen demokraattinen talousvalta".

Vaaka- eli X-akselin vasemmassa päässä lukee "Vastustaa perustuloa" ja sen oikeassa päässä "Suosii perustuloa".[/quote]

Mielestäni nyt naamioit todellisuuden epämääräisten käsitteiden varjoon.

Ensinnäkin "yksityinen pankkitalousvalta" ei tarkoita mitään koska nykyiset pankit eivät olisi voineet muodostaa valtamonopoliaan ilman valtioita eikä, toisin päin. Joten korvatkaamme se yksinkertaisemmalla termillä Henkilökohtainen vapaus.

"Julkinen demokraattinen talousvalta" on vallassa olevan eturyhmän väkivalta monopolia joten voimme korvata sen edellisen vasta kohdalla, valtion kontrolli.

Perustulo on taas valtion oikeutta varastaa valitsemaltaan vähemmistöltä ja perustulon vastaisuus on yksilön omistusoikeuden puolustamista, eli orjuuden vastustamista.
Näin laitettuna talousdemokratia ei kuulosta kovin lupaavalta.

Tosin sinun valitsemasi arvot ovat hieman vaikea selkoiset, helpommat löytyvät, "World's Smallest Political Quiz" testissä jossa x - akselilla on ekonominen vapaus ja y - akselilla henkilöä kohtainen vapaus. Se löytyy osoitteesta http://www.theadvocates.org/quizp/index.html.

Todennäköisesti talousdemokratia saa täydet henkilökohtaisessa vapaudessa ja rajoittaa osin tai täysin ekonomista vapautta.

Lauri kirjoitti...

Miten talousdemokratian mukaiset opit sääntelee kansainvälistä rahaliikennettä ? Ei sillä etteikö ko. rahauudistus vaikuttaisi kansallisella tasolla mahtavalta ajatukselta, mutta miten homma toimisi globaalisti ? Eikös jonkin tahon tule säännellä markkinoita, vaikka koko maailma olisi velkavapaa ? Sen jälkeen taas korruptio kohdistuisi sääntelyelimeen jne jne. Toisin sanoen millä perustein säännösteltäisiin valtioiden markkinoille laskemaa valuutan määrää ilman manipuloinnin mahdollisuutta ? Itselle ei ainakaan tule mieleen mihin indeksiin valuutanluontireservin voisi kytkeä...

Jos siltaprojekti maksaa 2 miljoonaa, niin mikä estäisi laskemasta projektille 4 miljoonaa ? En väitä että olisi suoranaisesti inflatorinen ratkaisu, mutta ilman minkäänlaista sääntelyä ei inflaatiota olisi mikään suitsimassakaan. Niin kauan kuin markkinoilla toimiminen edellyttää suurinta mahdollista voitto-osuuden tavoittelua, väärinkäytöksiltä tuskin säästytään.

Eikö toimiva talousdemokraattinen kokonaisratkaisu vaatisi rahauudistuksen myötä myös voitto-osuuden säännöstelyä ?

Näihin haluaisin vielä vähän selvennystä...

Niin ja kiitokset hyvästä blogista, tämä on avannut todella paljon uutta perspektiiviä vallitsevan tilan ymmärtämiseen.

Lars Osterman kirjoitti...

Ukkonooa sai kun saikin sekoilevan puheenvuoronsa lähinnä koska haluan osoittaa bloginlukijoille miten eräät ihmiset eivät edes yritä nähdä näissä ajatuksissani muuta kuin mitä itse kuvittelevat.

Olen sanomattakin pettynyt Ukkonoaan joka toisinaan on onnistunut tuomaan jokusen fiksunkin ajatuksen blogilleni kommenteissaan.

Henkilökohtainen vapaus = nykyinen koronkiskontapankkiirivalta = tilanne missä kaikki "demokraattiset" valtiot ja kansat polvistuvat finanssioligarkian edessä ja anovat lainaa jonka finanssioligarkia kirjaa näitten tiille korkoa vastaan.

Taidat tästedes olla mustalla listalla Ukkonoa.

Anonyymi kirjoitti...

Yksinkertainen on kaunista. Niin kaunista, ettei kaikki voi sitä uskoa juuri sen yksinkertaisuuden vuoksi.

Rahaa on mm seteliraha, kolikkoraha ja velkaraharaha, Kirjoitin tarkoituksella velkaraharaha, silla velkaraha on rahaa. Siis velkaraharahaa.

Lars Osterman kirjoitti...

Näiden herrojen jalo vapaudenriistoteoria demokratian väitetystä ainaisesta korruptiosta nojautuu vain ja ainoastaan tähän yhteen yksinkertaistukseen missä kuvitellaan että "demokratia aina on yhtä kuin oligarkia".

Tai kuten eräs Pasi M kirjoitti elokuisen blogipostauksen kommenttina:

Mutta koska myös demokratia on oligarkiaa, talousdemokratia ei hajauta talousvaltaa vaan keskittää sitä entisestään.

Ks. http://www.youtube.com/watch?v=DioQooFIcgE


Tuo video on siis jumalan sana näille jotka ovat nähneet "libertaristisen valon" ja kuvittelevat sen ideologian päätekysäkiksi. Väitän kuitenkin moni itselleen rehellinen libertaristi pian hyppää takaisin junaan kun ensi-innostuksen pilvilinnat puhkeavat.

Lars Osterman kirjoitti...

Teki mieli kommentoida päivän vaalirahahekuttelua ja tuota Vanhasen mahdollisesti ilmaiseksi saamaa lautakasaa.

MIKSI lautapino on sopimaton lahjoitus poliitikolle?

MIKSI tuhannen euron rahasumma ei ole sopimaton?

Miksi lautapino on "lahjus" mutta isohko rahasumma ei ole sitä?

Jos minulla on saha tai rakennusfirma niin tietysti lahjoitan mielummin lautaa kuin rahaa. Mitä väliä sillä on saako poliitikko rahaa tai pino lautoja?

Minusta lautapino voidaan myös pitää laillisena ja varsin kohtuullisena vaalitukena ellei sen arvo nouse kymmeniksituhansiksi euroksi.

Olen itse joskus vuosia sitten ollut pitämässä esitelmän talousdemokratian ajatuksista - taisi olla Heinolassa. Korvaus oli pari litraa karpaloita, hieno olkihimmeli ja vähän bensarahaa.

Anonyymi kirjoitti...

Tuo kaaviosi kertoo hyvin kuinka Talousdemokraattinen puolue on selvästi vastapäätä oikeistoa, siis Kokoomusta ja Keskustaa.
Ja se kertoo kuinka vasemmisto on tavallaan oikeiston rinnalla pystyakselin vasemmalla puolella ja Nalle W joukkoineen myös sen rinnalla vaaka-akselin alapuolella.
Rinnalla olo tarkoittaa käytännössä sitä, ettei synny riittävää vastavoimaa muutokseen.
'Sapere aude'

Lars Osterman kirjoitti...

Lauri,

En ole unohtanut sinut. Tämä vaan siirtyi hieman. Niin - kansainvälinen
puoli on ehkä jäänyt vaille huomiota.
Minulla on kuitenkin muutama idea.

1. Bretton Woods 1944, J.M. Keynes esitti maailmanlaajuista kansainvälistä clearingkauppaa. Mahtava idea mutta tämä ei sitten kelvannutkaan USA:lle - muille olisi kyllä kelvannut. Ihme että USA:lla oli noin paljon vaikutusvaltaa.
Jos tätä olisi toteutettu kaikki olisi tänään toisin.

2. Suomen ja Neuvostoliiton välillinen kauppa vuoteen 1990 oli clearingkauppaa. Tämä voisi jatkaa ja laajentaa.

3. Kiinteät vaihtokurssit nykyisten markkinaspekulaatiokurssien sijaan.

4. Tobin-vero kaikille turhille spekulatiivisille valuttakaupoille.

5. Talousdemokratian-tapaisia uudistuksia tarvitaan luonnollisesti myös pikkuhiljaa muihin maihin muuten Suomen kilpailukyvystä tulee liian kova.
Toisaalta turha vienti on turhaa vientiä. Suuri osa viennistä on turhaa vientiä.

Lars Osterman kirjoitti...

Anonyymi joka viittasi kaavioon,

Ensinnäkin tuo on minun vaatimaton hahmotelmani nykytilanteesta. Nimenomaan nykytilanteesta.

Kunhan talousdmeokratian ajatukset levitää valtavirtalehdistöönkin niin eiköhän nämä saa laajempaa tukea vähän sieltä täältä.
Uskon nimitäin että kaikkien puolueiden edustajien keskuudesta löytyy paljonkin sellaisia jotka eivät tänään tiedä että kaikki raha on velkarahaa ja että rahaa vastaan on aina suurempi velkasaldo pankeissa. Kun tieto tästä epäkohdasta leviää niin eiköhän aleta huomaanaan kaikenlaista liikehdintää.

Ainoat jotka vuorenvarmasta vastustavat julkista rahaa lienevät pankkien "omistamat" kansanedustajat. Vasemmiston ja demareiden ammattiyhdistysliike on kovasti perustuloa vastaan siksi että AY-liikkeen valta hupenee perustulon myötä. Talousdemokratiassa nykyiset AY-jäsenet eivät enää samassa määrin tarvitse AY-liikeen palveluita.

Vastavoimia siis on - mutta kuvittelen edelleen että politiikan kentän enemmistö ennen pitkää kyllä lähtee talousdemokratian taakse tavalla tai toisella.

Täytyy myös muistaa että kehityksessä kohti talousdemokratiaa vie askel askeleelta ja ensiaskeleet saanevat laajempaa kannatusta kuin jatko askeleet. Tästä pitää kuitenkin vielä kirjoittaa oma postauksensa.