Vähän puoluerahoituksesta ja puoluiden asemasta eräässä nelikenttämallissa

Maassamme juuri nyt niin ajankohtainen vaalirahasotku antaa aihetta pohdiskella Suomessa harjoitettavaa politiikkaa ja nimenomaan tarkastella sitä vähän eri suunnista kuin normaalisti. Poliittiset toimijat ovat lähes kaikkien valveutuneiden tiedossa - nyt vaalirahasotkun myötä osa näiden toimijoiden taustavaikuttajista ovat paljastuneet. Taustavaikuttajien lahjoitukset eivät ole olleet pyyteetöntä hyväntekeväisyyttä. Rahoitukseen on vuorenvarmasti liittynyt yhtä ja toista mielenkiintoista - sellaista mikä tällä erää ei ole kenenkään muun kuin lahjoituksen antajan ja vastaanottajan tiedossa. Rahoitus ehkä kuitenkin ratkaisi joitain isompia asioita kuten sen miten Suomea, euroeliitin päiväkäskyjä seuraten, askel askeleelta liitettiin Euroopan Unioniin?
Rahoitus ratkaisi, ehkä myös viime vaaleissa, sen että Suomen Keskustasta, nipin napin tuli kuin tulikin, suurin puolue - mikä vuorostaan salli Vanhasen jatkaa pääministerinä.
Rahoitus ratkaisi sen että maahamme saatiin porvarihallitus - aivan kuten Novan toimitusjohtaja
myönsi omaksi tavoitteekseen kun A-talkissa perusteli sitä miksi rahoitti ja ketä.

Rahoitus ratkaisi varmasti myös yhtä ja toista mitä Kokoomukseen tulee. Kokoomus nostettiin mitä ilmeisimmin esiin surkuhupaisasta ikuisen opposition roolista 90-luvun mainosnikkareiden iskulauseiden ja televisiomainosajan avulla. Näitä lihavia laskuja oli joku maksamassa. Ei varmastikaan veikkaa kovin pieleen jos arvioi että rahoitus- finanssi- ja vakuutusala maksoi tästä kakusta suurimman osan.

Rahoitus on tuskin ollut yhtä ratkaisevaa vasemmistopuolueiden menestykselle mutta tietysti nämä ovat ammattiyhdistysliikkeen rahan avulla vaalien alla ostaneet näkyvyyttä katukuvassa ja näin pyrkineet pysymään pinnalla vaikka porvarit jyrää Ison Rahan avulla.

Uhosin tuossa alussa jo tehdä jotain poikkeuksellista ja tarkastaa puolueita uudelta kantilta.
Kuvitelkaa siis tyhjä paperi jonka keskelle on piirretty iso (+) plussamerkki.

Pysty- eli Y-akselin alapäässä lukee "Yksityinen (pankki)talousvalta" ja sen yläpäässä "Julkinen (demokraattinen) talousvalta".

Vaaka- eli X-akselin vasemmassa päässä lukee "Perustuloa vastaan" ja sen oikeassa päässä " Perustulon kannalla".

Yrittäkääpäs laittaaa Suomen poliittiset puolueet tähän plussamerkin jakamaan nelikenttäkarttaan.

Sen verran voin auttaa että "Suomen Talousdemokraattinen Puolue" - joka ehkä löytyy puoluerekisteristä ennen vuodenvaihdetta, löytyisi nelikenttäkartan oikean yläruudun oikeasta yläkulmasta. Kokoomus löytyy täysin vastakkaisesta suunnasta alavasemmalta. Perustuloon julkisuudessa myönteisesti asennoituneet puolueet alaoikealta. En lähde sanomaan mistä kohtaa jokainen puolue löytyy - enkä edes tiedä. Ja löytyyhän jokaisen puolueen kannattajista toisinajattelijoita vaikka kuuluvatkin puolueeseen. Tällä nelikenttäkartalla puolueiden välille saadaan eroja ja etäisyyttä - vaikkakin lähes kaikki vallassa olevat nykypuoueet ovatkin pankkivelkarahoituksen kannalla eli kannattavat "yksityistä pankkien talousvaltaa" "julkisen ja demokraattisen talousvallan" sijaan.

Tämänhetkisten tietojeni nojalla yläoikeasta ruudusta löytyy osa Itsenäisyyspuolueen kannattajista, osa Köyhien Asialla r.p:n kannattajista sekä Vasemmistonuoret.

Alla oma ensimmäinen harjoitelmani.














Lisäys: Painottaisin vielä että "Julkinen talousvalta" käytännössä tarkoittaa ehdottamaani talousdemokratian julkisrahoitusmallia eli valtio- ja kunnallistaloutta ilman velkaa ja korkoja. (Ja ilman inflaatiota ja korruptiota - sanoi libertaristiviisastelijat mitä tahansa)

Painottaisin myös että "Yksityinen talousvalta" tarkoittaa nykyistä talousoligarkiaa missä 98,5% rahasta on yksityisomistuksessa ja missä pankit sanelevat yhteiskunnan rahoituksen reunaehdot. Tietysti on myös muistettava että joskus melko kauan sitten eräät korruptoituneet suomipoliitikot ovat erinäisin allekirjoituksin erilaisiin sopimuksiin siirtäneet uuden rahan liikkeellelaskemisen etuoikeuden pankeille - eli poliitikot ovat poistaneet julkisen omarahoituksen mahdollisuuden valtiovallalta ja kunnilta. Silti tätä mahdollisuutta ei tuoda julki minkään puolueen ohjelmassa - ja olen varma että pankeilla on tässä vaikenemispelissä oma osuutensa.

Vielä: on tietysti myös toisenlaisia ja -nimisiä akseleita joilla voidaan erottaa puolueet toisistaan. Näitä ei käsitellä tässä vaan rajaan nämä muut mahdollisesti erottavat tekijät pois.