Valtakunnassa kaikki ei ole hyvin. Moni nykytilanteeseen tyytymätön pitää kansanäänestystä ratkaisuna. Tällaisen toteuttaminen on jo itsessään vaikeata. Mielipidetutkimuksilla tiedetään lisäksi useimmin jo etukäteen miten kansanäänestys päättyy. Suomen hallitus suhtautuisi tietysti kriittisesti kaikenlaisiin kansanäänestyksiin jotka eivät vahvistaisi hallitksen omaa linjaa. Tästä syystä jo edes kansanäänestyksen toteuttaminen on tavallaan estetty koska hallitus päättää tästä. Sivuutetaan kuitenkin toistaisesti tätä ongelmaa, sillä matka muutokseen on muutenkin pitkä ja hankala.
Mielestäni varsinainen ongelma on loppujen lopuksi se että ihmiset eivät näytä välittävän. Ihmiset eivätkä jaksa, eivätkä viitsi ottaa selvää paljon mistään asiasta - antavat mielummin kaiken olla niin kuin on. Antavat Vanhasen jatkaa. Voisiko sanoa että
laiskuus on institutionalistunut niin kuin Sampo Terho toteaa kuvassa alla?
Kansanäänestyksissä käy lisäksi yleensä aina niin että enemmistö ihmisistä mielummin antavat "asioiden olla niin kuin ne ovat" - sen sijaan että äänestäisivät muutoksen puolesta.
Suomalaiset taitavat olla varsin konservatiivisiä. Tämä tarkoittaa selkokielellä että eletään eräänlaisessa muutosvastarintailmastossa, missä kaikki muutokset ovat vaarallisia. Muutos koetaan aina riskiksi koska ei tiedetä mitä se tuo mukanaan.
Muutos takaisin joksikin "itsenäiseksi Suomeksi" on siis samanlainen riski. On helpompaa antaa asioiden olla niin kuin ne ovat.
Tästä syystä uskon kansanäänestyksen - ainakin jos se toteutettaisiin tänään ja ihmisten nykytietämyksellä - johtavan siihen että eurofiilit voittaisivat meidät eurokriittiset.
Veikkaisin että stubbilaiset voittaisivat tänään luvuin 60% - 40%. Lisäksi - äänestysprosentti olisi mitä ilmeisimmin alhainen(60-65%) koska monet eivät todellakaan välitä - kunhan pääsevät katsomaan jääkiekko-ottelun viikossa.
Tämä, ehkä negatiivissävyinen järkeilyni yllä, ei kuitenkaan tarkoita sitä ettenkö uskoisi muutoksen voimaan- tai siihen etteikö kansanäänestys joskus voisi auttaa meitä irtaantumaan organisaatiosta, josta näyttää tulevan jonkinlainen Euroopan Uusi Neuvostoliitto.
Ratkaiseva tekijä on
oikea informaatio. Kansalaisten tulisi saada tietoa nykyisen eurotilanteen ongelmista sekä tätä oikeaa ja totuudenmukaista tietoa näkyvästi ja uskottavasti. (joku tosin sanoi että kaikki tiedotus on jo muotoilunsa vuoksi aina poliittista - eli kantaa ottavaa...)
Onnistunut tiedotuskampanja joka paljastaa sen mihin on jouduttu, mihin sokeasti euroinnokkaat poliitikot ovat meidät mukaan sotkeneet. Tämä vaihe on elintärkeä - ilman tätä tietoiskua on turha lähteä vaatimaan äänestystä. Tieto on valtaa - ja tieto antaa voimaa.
Ja sanomattakin lie selvää että tiedotuskampanja maksaa paljon. EU-kriittisten tahojen resurssipula on siis se varsinainen ydinongelma.
EU:n resurssiylivoima on aika mahdoton päihittää. Tästä syystä irlantilaiset EI-Lisabonille-kriittiset jäivät EU:n ylivoimaisen resurssijyrän alle Dublinissa 10:1
Irlannissa todettiin että monessa kaupungissa lähes jokaisessa tolpassa oli Brysselin rahoittamat julisteet joissa kehotettiin äänestämään Lissaboninsopimuksen puolesta. Irlannissa todettiin myös että ulkopuolisen tahon (EU:n) rahoitus ja selvä sekaantuminen jäsenmaan sisäiseen kansanäänestykseen oli Irlannin perustuslain vastaista.
Tämä resurssivaje on siis aikamoinen pähkinä meille muutosta havitteleville. Eli - ensin pitää olla taloudelliset resurssit - sitten niiden avulla tiedotetaan kovaa ja näkyvästi - ja vasta sitten se kansanäänestys.
Tiedotuskampanjan avulla EU-kriittisten määrää pitäisi saada kasvamaan ainakin 12%. Uskon että tämä onnistuisi jos onnistuisimme osoittamaan että EU-Suomi ei voi toteuttaa kansalaisilleen järkevää talouspolitiikkaa vaan että pähkähullun velkarahatalouden jatkuminen on EU:n ensimmäisiä jäsenehtoja.
Velkatalouden jatkuminen nykyisellään on järjenvastaista pysyvää pankkitukea ja yhä useampi meistä alkaa huomata tämän. Eilisessä hesarissa D-osan kakkossivun alareunassa oli viiden julkkiksen ajatuksia siitä "kuinka kusessa me ollaan". Ensimmäinen niistä oli Sampo Terho, joka aloitti näin:
Kusessa olemme korvia myöten - silloin ei enää uskalla suutakaan paljon aukoa. Finanssikriisi on liemessämme vain pieni lisäaromi. Yhteiskuntajärjestelmämme on ollut viallinen jo pitkään ja pyörii kaikkialla länsimaissa velaksi. Myös henkisesti olemme tuuliajolla, etsimme mukavia valheita välttääksemme ikäviä totuuksia. Hyvinvointivaltio pehmeine arvoineen on paradoksaalisesti tehnyt ihmisistä kovempia kuin koskaan. Yhteiskuntasopimus on hautautunut ahneuden alle.
Kusesta pääsemme tunnustamalla tosiasiat ja toimimalla rohkeasti niiden pohjalta....
Toivottavasti joku HS-lukija sai tästä jonkinlaisen ahaa-elämyksen. Ihan kaikki hyödyllinen tiedotus ei sentään näy olevan maksullista. Lisää tällaista.
Uskon että EU:n niskaotteessa olevan Velka-Suomen tilanne pahenee tästä vielä huomattavasti ja että olemme kypsiä kansanäänestykseen jäsenyyden jatkumisesta viimeistään parin vuoden päästä.
Brysselin hämähäkki ei kuitenkaan lepää vaan levittää integraatioseittinsä keskuuteemme yhä voimallisemmin. Pahinta kaikessa on vielä se että tätä integraatiseittiä levittää keskuudessamme vapaasti liikkuvat euroagentit. Uhka on siis muuriemme sisällä.
Intregraatiovirusta levitetään lisäksi verovaroin kun taas kriittiset äänet joutuvat rahoittamaan tiedotustaan keräämällä kolehtia köyhien keskuudessa. Resurssien epätasapaino on siis silmiinpistävä.
*
Jälkikirjoitus
Ymmärrän tietysti sen että valtioiden ja kansalaisten velkaantuminen, uusköyhyys, perustulon puute, talouskasvun riesa, määräysvallan siirtyminen pois kotoa (Brysseliin, Washingtoniin, YK:n turvaneustoon jne) ovat kaikki
maailmanlaajuisia ongelmia jotka siis koskevat myös kaikkia muita EU-maita eikä pelkästään Suomea.
Tiedän myös sen että teoriassa EU voisi ratkaista y.m ongelmat
kerralla peräti 27 jäsenmaan kohdalla sallimalla jäsenmaakohtaisen velkojen täydellisen poiskirjaamisen, velattoman keskuspankkirahoituksen, perustulon ja muokkamalla talousjärjestelmää irti talouskasvun kestämättömästä doktriinista.
Taidamme kuitenkin kaikki ymmärtää että tällaista emme tulisi koskaan näkemään koska EU on
finanssieliitin oma valtarakennelma joka lähinnä lopullisesti pyrkii sinetöimään nykyisen statuksemme finanssieliitin talousorjina.
Ongelmat ovat silti siis yhteiset ja ratkaistavissa yhteisesti - ainakin teoriassa. EU-laiva on kuitenkin valtava 500 miljonan ihmisen mörkö joka kielellisesti ja kulttuurisesti on liian heterogeeninen ja mahdoton kenenkään hallita.
Näistä syystä en näe muuta tietä kuin keskittää talousdemokraattiset uudistustoimet Suomeen suomalaisten parhaaksi. Tiedän että monessa jäsenmaassa touhutaan ihan samaa omissa pieneissä piireissä.
Tämä jälkikirjoitus lähinnä kommenttina niille jotka edelleen elävät siinä uskossa että meidän tulisi luottaa eurokraatteihin ja olla yrittämättä irtiottoa protektionistisista, itsekkäistä syistä.