torstai 25. joulukuuta 2008

Ezra Pound ihmiskunnan puolella

Miksi sitten amerikkalainen kirjailija Ezra Pound suljettiin mielisairaalaan 1945-1958? Maanpetturuus oli virallinen syy -mutta oikea syy oli se että hän oli nähnyt sotavalmistelut, tajusi mitkä tahot niiden takan oli ja lopulta ei nähnyt muuta keinoa yrittää estää verenvuodatus kuin ryhtyä radiolähetyksissään suorasanaisesti paljastamaan koronkiskurit sotakiihkoilijoiksi.

Ezra Pound näki miten kansainvälisten pankkiirien koronkiskonta ja ahneus kullan perään oli se varsinainen syy ihmiskunnan kurjuuteen kautta vuosisatojen. Eikä kukaan oikeasti edes voi ymmärtää historian tapahtumia ellei myös tiedä velkasuhteista ja rahojen liikkeistä.

Usury, he said, was a cause of war throughout history. In Pound's view understanding the issue of usury was central to understanding history: "Until you know who has lent what to whom, you know nothing whatever of politics, you know nothing whatever of history, you know nothing of international wrangles.

"The usury system does no nation . . . any good whatsoever. It is an internal peril to him who hath, and it can make no use of nations in the play of international diplomacy save to breed strife between them and use the worst as flails against the best. It is the usurer's game to hurl the savage against the civilized opponent. The game is not pretty, it is not a very safe game. It does no one any credit."

Toisesta maailmansodasta Pound sanoi:
"This war did not begin in 1939. It is not a unique result of the infamous Versailles Treaty. It is impossible to understand it without knowing at least a few precedent historic events, which mark the cycle of combat. No man can understand it without knowing at least a few facts and their chronological sequence. This war is part of the age-old struggle between the usurer and the rest of mankind: between the usurer and peasant, the usur er and producer, and finally between the usurer and the merchant, between usurocracy and the mercantilist system . . .

Saksan irtiotto pankkiirien lainoista, yhtäkkinen taloudellinen riippumattomuus ja nousu velattomaksi talousmahdiksi oli enemmän kuin voitiin sallia:

According to Pound, it was the money issue (above all) that united the Allies during the second 20th-century war against Germany: "Gold. Nothing else uniting the three governments, England, Russia, United States of America. That is the interest--gold, usury, debt, monopoly, class interest, and possibly gross indifference and contempt for humanity."

Although "gold" was central to the world's struggle, Pound still felt gold "is a coward. Gold is not the backbone of nations. It is their ruin. A coward, at the first breath of danger gold flows away, gold flows out of the country."

Pound perceived Germany under Hitler as a nation that stood against the international money lenders and communist Russia under Stalin as a system that stood against humanity itself.
Kansainvälisen pääoman valta on tavallaan kuin upottava suo jokaisen kansakunnan alla.

Capital, however, he said, was "not international, it is not hypernational. It is subnational. A quicksand under the nations, destroying all nations, destroying all law and government, destroying the nations, one at a time, Russian empire and Austria, 20 years past, France yesterday, England today."

Pound ennusti synkkänä että verisestä sodasta nousisi jälleen voittajaksi se sama kansainvälinen pääoma eikä sis mikään kansakunta tai kansallisvaltio vaikka voitto naamioitaisiin mm Yhdysvaltain voitoksi.

In the end, Pound suggested, it would be the big money interests who would really win the war--not any particular nation-state--and the foundation for future wars would be set in place: "The nomadic parasites will shift out of London and into Manhattan. And this will be presented under a camouflage of national slogans. It will be represented as an American victory. It will not be an American victory.

Suomalaisten olisi hyvä ottaa oppia Ezra Poundin analyyseistä. Ehkä historioitsijoiden kootut selitykset siitä miksi Talvisota ja Jatkosota käytiin saisi vähän uusia mausteita. Rahaliikkeet ja velkasuhteet voivat paljastaa enemmän kuin mitkään edelleen suljetut valtionarkistot.

9 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Taloussanomisssa hyvä kolumni
"Euroopan hylättävä petokapitalismi"
Kolumnin kommenteissa on pääasiassa tunnustettu kommunismin ja äärikapitalismin epäonnistuminen. Jotkut kyselevät "kolmatta tietä"?
Olisiko Talousdemokratiasta siihen?
http://www.taloussanomat.fi/ajatukset/2008/12/27/euroopan-hylattava-petokapitalismi/200833138/145?rss=uusimmat-uutinen?rss=kolumni

Aragon kirjoitti...

Itsellä tuli täysin päinvastainen reaktio ”Petokapitalismi”-kolumnista. Omasta mielestä koko kirjoitus oli tyhjänpäiväistä ”poliittisesti korrektia” löpinää, jossa ”uskalletaan” kritisoida ahneutta, eli voitontavoittelu-motiivia.

Tällaisten kolumnien tarkoituksena on kuitenkin lähinnä miellyttää nykyistä pessimististä ilmapiiriä. Se mikä näissä kolumneissa häiritsee eniten on se, että ne ovat teesiltään 100 % nykyisen ilmapiirin mukaisia ja kaikkea muuta kuin radikaaleja, eli niissä on valittu helppo kohde, jota kukaan ei puolustele (kirjoittaja voi odottaa saavansa tasan 0 vihaista postia). Kemijärven paperitehtaiden sulkemisen aikaan myös jokainen kolumnisti ”uskalsi” kritisoida tehtaan sulkemista. Tietenkin sitä voitontavoittelun muotoa, että valtion avulla halutaan riistää kanssaeläjiä (=neokorporatismi/fasismi), pitäisikin kritisoida.

...Ezra Poundista muuten pieni triviatieto, joka kertoo miten paljon vasemmisto inhosi häntä, ja samaisti hänet fasismiin. Kommunisti Pier Paolo Pasolinin kuvottavassa Sodoman 120 päivää (1975)– elokuvassa nimittäin luetaan Ezra Poundin runoja joissain kohtauksissa.

Lars Osterman kirjoitti...

Hieno havainto.

Niin olisiko talousdemokratiasta kolmanneksi vaihtoehdoksi.

Täytyy muistaa että jo näitä blogilla esitettyjä ajatuksia voi jakaa aika moneen vaihtoehtoon.

Esimerkiksi näin:

1. Puhdas Social Credit filosfia C.H Douglasin mukaan.

2. Greenback filosofia Abraham Lincolnin mukaan.

3. Valtiollisen keskuspankin käyttäminen julkisten projektien rahoituksessa kuten Kanadassa tehtiin 1937-74. Canadian Action Party-filosofia.

4. The American Monetary Act-mukainen toimintafilosofia

5. The Cook Plan - mukainen toimintamalli.

6. Ellen Brownin ehdotusten mukainen toimintamalli.

7. Gottfried Federin ajatusten mukainen valtiollinen talousohjelmamalli.

8.Wörgl-paikallisrahan demurrage eli negatiivisen koron malli.

Näistä huomaa että "kolmannen vaihtoehdonkin" suhteen on suuria eroja.

Federin ohjelmassa oli se hyvä pointti että ne tuli toteuttaa 100% - jotta niillä olisi haluttu vaikutus. Eli mihinkään parlamentaariseen poliittiseen kädenvääntöön tai lehmänkauppoihin ei lähdetty koska ne olisivat vesittäneet koko ohjelman.
Tällä en tarkoita että olisin Federin ajatusten mustavalkoinen kannattaja - vaan sitä että oli se talousdemokraattisen puolueen ohjelma mikä hyvänsä niin ohjelmakohdat tulee olla sellaisia ettei niistä neuvotella vaan ne liittyvät toisiinsa yhtenä kokonaisuutena.

Nykyekonomistit jotka käytännössä ovat olleet yksityisen pankkivallan juoksupoikia ovat osoittaneet epäonnistuneensa eikä heidän neuvojaan tule enää kuunnella.

Lars Osterman kirjoitti...

Ei "vasemmisto häntä vihannut" vaan usurokraattinen ziopolitiikka pyrki kaikin keinoin mustamaalaaamaan Poundia. Ja täysin harhaanjohdettu äärivasemmistolaisuus tietysti tarttui joka valheeseen ja pönkitti sillä omaa harha-aatettaan.
Voisin lyödä veto että noista vasemmistolaisista yksikään ei ollut lukenut EP:n tekstejä eikä kuullut häntä radiostakaan. Jos olisivat niin tietäisivät myös ketkä oikeasti rahoittivat ja loi koko leninismin kaikkine myöhempine sivuideologioineen.

Fasismi muuten Mussoliinin mukaan on = korporativismia eli suuryritysten ja valtiovallan liitto kansalaisia vastaan. Sellainenhan jyllää nyt paraikaa.

Kansallissosialismi taas ei ollut fasismia vaan vastareaktio kansainvälisten pankkiirien vuosikymmenien röystöretkelle jolla Saksaa pyrittiin tuhoamaan kerta toisensa jälkeen. On vain yksi voima maailmassa joka halusi tätä ja sitä voimaa ymmärrettiin vihdoin vastustaa 1933 ja siitä eteenpäin.

Vihje: Kannattaa myös lukea siitä miten Bysanttilainen valtakunta selvisi 1200 vuotta ilman että samaiset tahot pääsivät osingolle.

Ezra Pound on Byzantine civilization

Lars Osterman kirjoitti...

Tässä tietopaketti siitä miten maailman superrikkaat loivat kommunismin omaksi rahastuskoneekseen.

Quigley

Aragon kirjoitti...

Jepjep... on tuokin dokumentti tullut joskus nuorempana katsottua, ja Carroll Quigleyn molemmat aihetta käsittelevät kirjat (T&H ja Anglo-American Conspiracy) on pitänyt myös lukea.

Omalla tietokoneella olevassa versiossa on jopa jotain siitä miten senaattori Carroll B. Reece joutui 1950-luvulla hankaluuksiin tutkittuaan verovapaita säätiöitä ja sitä, miten ne rahoittivat kommunismia Yhdysvalloissa. Samaa asiaa tutki myös kongressiedustaja Norman Dodd, jonka haastatteluvideon taisit joskus mainita (Edward Griffin taas tekijänä).

Itse olen ollut aika kiinnostunut aiheesta, mutta kehno dokumentointi on ehkä suurin syy, miksi en ota kovin vakavasti väitteitä, että kommunismi olisi ollut salaseurojen luomus. Toinen juttu on tietenkin, missä määrin Venäjän vallankumousta rahoitettiin ulkomailta, mikä tuntuu olevan aika hyvin dokumentoitu, koska amerikanjuutalaiset ja saksalaiset ainakin näkivät mielellään Tsaarin Venäjän luhistuvan. Tietenkin monet suuryritykset ja yksityishenkilöt loivat suhteita Neuvostoliiton hallitukseen, osa voittojentavoittelumielessä (mm. Ford) ja osa enemmän ideologisista syistä (mm. Armand Hammer).

Pieni tutkintavinkki muuten mielenkiintoiseen aiheeseen "juutalaispankit & bolshevismi" liittyen... "Punaiseksi pankkiiriksi" kutsuttu ja Venäjän Vallankumouksen rahoitukseen kytkeytynyt juutalainen Olof Aschberg on kirjoittanut vuonna 1918 teoksen nimeltä "Den ryska revolutionen och vad vi skola lära därav", joka on saatavissa Helsingin Yliopiston kirjastosta. Nopeasti ajatellen luulisi teoksen olevan bolshevismin ylistys, ja ehkä kielimuurin takia se on jätetty huomioimatta. Mutta ruotsinkielisenä sinulla olisi mahdollisuus tutustua tähänkin outoon teokseen ja tuoda ehkä jotain mielenkiintoista uutta dataa aiheeseen liittyen.

Lars Osterman kirjoitti...

Dokumenttointia löytyy kyllä

Professori Anthony Sutton on kirjoittanut monta kirjaa aiheesta joista ainakin tämä eepos on tunnetuimpia:

Wall Street and The Bolshevik Revolution

Olof Aschberg esiintyy mm näissä kahdessa kappaleessa:

Ashberg in NY

Aschberg in Russia

Myös tämä:

Wall Street and The Rise of Hitler

En ole tosin itse lukenut kumpaakaan - toista selaillut usein kun tuttavalla on hyllyllään se.
Mutta näistä on paljon tietoa netissä.

Lars Osterman kirjoitti...

Lisään vielä tämän Anthony Sutton kirjan lähdeluettelosta:

Olof Aschberg, En Vandrande Jude Frän Glasbruksgatan (Stockholm: Albert Bonniers Förlag, n.d.), pp. 98-99, which is included in Memoarer (Stockholm: Albert Bonniers Förlag, 1946). See also Gästboken (Stockholm: Tidens Förlag, 1955) for further material on Aschberg.

Aragon kirjoitti...

Dokumentointia löytyy kyllä, ja paljon... tosin edelleenkin vain sen tueksi, että bolshevikkien valtaannousua autettiin ulkomailta. Keisarin Saksasta tulleesta avusta on kirjoitettu valtavasti ja suomeksi on ilmestynyt aiheesta ainakin Hans Björkegrenin teos ”Venäläistä Postia” ja Michael Futrellin ”Vallankumouksen Etappimiehiä”.

Antony [sic] Suttonin Wall Street-trilogiaa on tullut selailtua pdf-muodossa läpi, ja niitä käytetään lähdeviitteenä todella useassa salaliittoaiheisessa kirjassa. Sutton näkee vallankumouksen ”epäpyhänä liittona”, ja väittää että Neuvostoliitto otti käskynsä Wall Streetiltä vielä jatkossakin. Lainaus Suttonilta:

Russia, then and now, constituted the greatest potential competitive threat to American industrial and financial supremacy...But why allow Russia to become a competitor and a challenge to U.S. supremacy?...The gigantic Russian market was to be converted into a captive market and a technical colony to be exploited by a few high-powered American financiers and the corporations under their control... [W]ere these bankers also secret Bolsheviks? No, of course not... The financiers were power-motivated and therefore assisted any political vehicle that would give them an entree to power...

Paljon todennäköisempää on, että rahallista tukea annettiin lähinnä taantumuksellista Venäjää vastaan eikä niinkään bolshevikkien puolesta (taatusti Saksan motiivi). Jopa Jacob H. Schiff kuvaili tsaarin Venäjää ”ihmiskunnan viholliseksi”, ja teki lähes kaikkensa tsaaria vastaan. Toisin kuin usein väitetään, niin Suttonin mukaan Schiff itseasiassa vastusti bolshevikkihallitusta.