Edustajainhuone hyväksyi Social Credit - lain vuonna 1932 Yhdysvalloissa

Tämä liittyy edelliseen kahteen blogipostaukseen ja on ollut esillä siellä kommenteissa.
Koen kuitenkin asian niin tärkeäksi että kirjoitan tästä oman pienen jutun:

Social Credit
in the United States in 1932
Passed in the House of Representatives by 289 to 60

Eli - todellakin (lähteen mukaan) vuonna 1932 Yhdysvaltain edustajainhuone (The House) äänesti ja hyväksyi äänin 289-60 ns Goldsborough Bill - lakialoitteen. Tämä käytännössä tarkoitti että oltiin valmiit siirtymään yleiseen valtiolliseen luototukseen eli kuten itse olen sen ilmaissut - yhteiskunnalliseen luototukseen missä pankit olisi sivuutettu.

The Goldsborough bill was titled: “A bill to restore to Congress its Constitutional power to issue money and regulate the value thereof, to provide monetary income to the people of the United States at a fixed and equitable purchasing power of the dollar, ample at all times to enable the people to buy wanted goods and services at full capacity of the industries and commercial facilities of the United States... The present system of issuing money through private initiative for profit, resulting in recurrent disastrous inflations and deflations, shall cease.”

Kaikki oli siis valmista suureen muutokseen - mutta valitettavasti senaatti kaatoi esityksen.

Niistä 60:stä edusjainhuoneen ehdokkaista jotka äänestivät ehdotusta vastaan - vain 12 jäi kongressiin - muut menettivät paikkansa koska äänestäjät kokivat näiden pettäneent heitä tärkeässä asiassa. Senaatti oli huonosti valistettu ja moni senaattori uskoi että Roosevelt ja New Deal sittenkin kykenisi luomaan uutta vaurautta ilman että tarvittaisiin lopettaa käytäntö johon kuului pankkiluotot. Vuonna 1936 kun New Deal touhu oli toiminut huonosti yritettiin vielä koota voimat ja tehtiin vielä uusi yritys 1938 - mutta sotavalmistelut pankkiluotolla eli valtion lisävelalla olivat jo täydessä vauhdissa...ja jotenkin vaan sitten unohtui.

“An overwhelming majority of the U.S. Congress (289 to 60) favored it as early as 1932, and in one form or another it has persisted since. Only the futile hope that a confident new President (Roosevelt) could restore prosperity without abandoning the credit-money system America had inherited kept Social Credit from becoming the law of the land. By 1936, when the New Deal (Roosevelt's solution) had proved incapable of dealing effectively with the Depression, the proponents of Social Credit were back again in strength. The last significant effort to gain its adoption came in 1938.” (W.E. Turner, Stable Money, p. 167.)

Social Credit-ehdotuksessa oli mainittu selvästi sekä "citizens dividend" - kansallisosinko tai perustulo sekä eräänlainen kuluttajahintojen hintatuki jolla oli tarkoitus korvata rahankierrosta poistuvat korkomenot.

The Social Credit dividend (a basic income given every month to every citizen) would be infinitely better than the present welfare system and the reform approved by President Clinton. Contrary to welfare, it would not be financed by the taxpayers' money, but by new money created interest free by the U.S. Treasury. This dividend would be given to every citizen, whether he is employed or not. Those who are employed would therefore not be penalized, since they would receive the dividend plus their wages.

Even the dividend and the compensated discount, two essential parts of Social Credit, were mentioned in this bill, which was the “Goldsborough bill”, after the Democratic Representative of Maryland, T. Allan Goldsborough, who presented it in the House for the first time on May 2, 1932.

Todella isoja asioita oli siis tapahtumassa vuonna 1932. Nämä hyvinkin tärkeät tapahtumasarjat näyttävät jotenkin joutuneen unholaan koska kumpikaan - ei Richard C Cook eikä Ellen Hodgson Brown ole maininnut tästä mitään vaikka muuten ovat kirjoittaneet USA:n rahajärjestelmän historiasta ja ovat ajamassa samankaltaista järjestelmää nykyhetkellä (American Monetary Act)

Richard C .Cook reagoi heti sähköpostiini ja lupasi paneutua asiaan ja kirjoittaa artikkelin ja julkaista sen mahdollisimman pian http://www.globalresearch.ca sivustolle.