Haluan vielä filosofoida siitä miksi olen postannut tänne näitä pienten brittipuolueiden MEP-juttuja jotka alla näkyy viime viikon blogipostauksina.
Ensinnäkin, ainakin minusta, jokaisen on hyvä tietää minkälaisia uusia poliittisia liikkeitä on nousemassa valtaan täällä Euroopassa - vaikkakin Europarlamentin valta pidetäänkin lähes olemattomana.
Haluan myös osoittaa että osa siitä mikä pitkään on pidetty poliittisesti epäkorrektina on pikkuhiljaa muuttumassa soveliaaksi lausua ääneen joukkoviestintävälineiden edustajien mikrofonien edessä.
Lisäksi on hyvä huomata miten politiikan vanhat käsitteet "vasemmisto" ja "oikeisto" ovat riittämättömiä ja käymässä ahtaiksi nykyajan liikkeiden lokeroimisissa. Tarvitaan kokonaan uusia akseleita jotta puolueiden ja henkilöiden välisiä arvo- ja näkemyseroja saisi esiin.
Erityisesti haluan kiinnittää huomiota ajatukseen jonka mukaan esim alla olevissa brittivideoissa havaittava poliittinen into - tai pikemminkin kiihko, tavallaan voidaan nähdä yhteiskunnan velkaantumisen eli pysyvän rahanpulan seurauksena.
Ei kai kukaan runsauden sarven vaurastamassa yhteiskunnassa viitsisi osoittaa sormella sitä että muutama sata "maahanmuuttaa lusmuilee ja syö pöydästämme" ...tai että pakolaiset ovat elintasopakolaisia. (vrt Halla-aho)
Ei kai kukaan tällaisessa runsauden yhteiskunnassa viitsisi käyttäisi energiaansa rötösherrojen jahtaamiseen?
Brittiläisen BNP:n uusi meppi, Nick Griffin, tietää että monella kansalaisella on tiukkaa talouden kanssa ja hän kai tavallaan nyt hyödyntää tätä oman poliittisen uransa edistämiseen. Aikoo siis paljastaa brittikansakunnan vaurauden poliitikkoryöstäjät, jotka siis ovat syypäitä siihen että yhteiskunnan peruspalveluiden tila on nyt entistä huonompi.
Yltäkylläisyyden yhteiskunnassa kukaan ei ryöstelisi mummojen käsilaukkuja. Jos joku niin tekee niin syy on oikeasti valtiovallan. Valtion tulisi nimittäin huolehtisi siitä että kaikilla on ostovoimaa - tätä varten on jo kauan sitten keksitty ns perustulo (basic income). Syy siihen miksi se vielä ole toteutettu on mielestäni kaksijakoinen.
-Kuvitellaan edelleen että jonkinmoinen täystyöllisyys on edelleen mahdollinen vaikka kyse on täydellisestä utopiasta.
-Luova ajattelu tökkii kun on kyse rahasta ja sen oudosta syntyprosessista pankeissa. Tällä tarkoitan sanoa että luovan ajattelun myötä poliitikon tulisi nähdä että julkisyhteisöt tai yksinomaan valtiovalta voisi hyvinkin toimia kuten pankki - eli luoda rahaa tai luottoa kirjapitoviennillä mitä tahansa hyvää tarkoitusperää varten. Miksi kuvitellaan edelleen että vain julkisyhteisön luoma raha aiheuttaa inflaatiota? Eiköhän kyse ole pankkien propagandasta...
Mutta palatakseni otsikon teemaan - yleisilmiö on minusta selvä. Poliittiset yhdistykset - puolueet - ovat aina yrittäneet kilvan keksiä sopivia syyllisiä - tai kohteita - joita osoittaa sormella "syypäinä" jonkin määrätyn ajanjakson taloudelliseen kurjuuteen. Useimmin huomio kohdistetaan pikkutekijöihin tai sivuseikkoihin - ja päävihollinen sivuutetaan vallan.
Esimerkkejä sikin sokin: Marxilaiset aikanaan syyttivät kyläpatruunoita eli tuotantovälineiden omistajia - ja vaati kiinteistöt ja koneet yhteiseen sosiaaliseen omistukseen. 1970-luvun tehtailijat syyttivät vuorostaan ammattiliittoja työtehokadosta kun oltiin siirrytty lyhyeen 40 tuntiseen työviikkoon. 2000-luvulla Kokoomus oli yhtäkkiä olevinaan työväen puolue eli syytti siis laiskoja työttömiä ja päivänpaistattajia maan tilasta. Perussuomalaiset ja Itsenäisyyspuolue katsovat nyt EU:n vieneen maamme päätäntävallan ja vaurauden. SMP syytti 70-luvun SDP:n rötösherroja Finnvalcon kuvaputkitehdassotkuista. Nykyinen talouskriisi on yritetty laittaa köyhien sub-prime asuntolainavelallisten syyksi.
Mitä ajankohtaiseen Nick Griffin, BNP-selkkaukseen tulee - ihmettelen aina miksi yksikään uusi puolue ei osoita poliittista kiihkoa sitä rakennusta kohti missä lukee Bank of England? Miksi yksikään puolue ei osaa tai halua syyttää pankkeja paljon mistään? Miksi kukaan ei mainitse laajaa lähes totaalista velkaantumista ja sitä miten pankit luovat rahaa tyhjästä nykyisen taantuman todellisena syynä? Syövätkö poliitikot pankkien kädestä ?
Jos näitä todellisia syitä tuotaisiin julki huomattaisiin että kaikki kiihko erilailaisia mörköjä (esim. lusmuilevia maahanmuuttajia) vastaan on vailla pohjaa. Eiväthän ne ensinnäkään edes olisi täällä meillä jos heidän oman maansa talousasiat kuten peruspalvelut ja ruokahuolto olisivat kunnossa. Useimmin syyt pakolaisongelmaan ja taloudelliseen kurjuuteen löytyy sotilasvallankaappauksissa, sisällissodissa, talouspakotteissa tai kauppasaarroissa. Tällöin kannattaa etsiä syyllisiä näissä osoitteissa: USA - Israel - Englanti - Venäjä - Nato - IMF - Maailmanpankki. Ja näiden mainittujen julkisivujen takana toimii silmiinpistävän usein erilaiset kansainvälisen suurpankit kuten esim Goldmann Sachs ja J.P. Morgan. Tietysti näiden pankkien takaa löytyy sairaan ahneita ja vallanhimoisia ihmisyksilöitä ja sosiopaatteja jotka kuvittelevat perhe-etuoikeudekseen riistää kaikkkia muita ihmisiä vain siksi että ovat syntyneet yläluokkaiseen pankkiiriperheeseen ja vieläpä koulutettu ylimieliseksi äärikyynikoksi esim Harwardissa tai Oxfordissa.
Jos joku vielä ihmettelee
mitä mahdan tarkoittaa niin kannattaa miettiä mitä esim. tapahtui Palestiinassa 1948, Iranissa ja Guatemalassa 1953, Chilessä ja Argentiinassa 1970-luvulla, Nicaraguassa 1980-luvulla, Jugoslaviassa 1990-luvun lopulla, Somaliassa 1990-luvun alussa, Sudan viime vuosina jne jne. Puhumattakaan Afrikan muista sotkuista missä kolmikko USA-Englanti-Israel asemyyntineen on sekaantunut lähes kaikkiin vallankaappauksiin ja sisällissotiin jotka ovat synnyttäneet pakolaisaaltoja Eurooppaan. IMF ja Maalmanpankki ovat kiitettävästi mukana jokaisessa sotkussa siirtämässä vaurautta pohjoisen pallonpuoliskon noin kymmenelle johtavalle pankkiirisuvuille.
Olen tässä tarkoituksella jättänyt Irakin ja Afganistanin sodat ja näiden seuraukset tarkastelun ulkopuolelle. Näiden aikaansaamat pakolaisvirrat ovat joidenkin mielestä ennennäkemättömät.
Kaiken kukkuraksi sotaa ollaan myös ohjaamassa Pakistaniin.
Miksi on niin että poliittisten liikkeiden suunnalta päävihollisten suhteen ollaan aina hiirenhiljaa samalla kun keskitetään äänestäjien huomio epäolennaisuuksiin, sivuseikkoihin ja pikkutekijöihin ? Kansallismielisyys on sopivissa määrin hyvä asia - mutta ylilyöntinä moukkamaista ahneutta, kitsautta ja kateellisuutta. Talousdemokratian myötä lähes kaikki sekä kiihkomielisten ja vähemmän kiihkomielisten poliittisten liikkeiden osoittamat epäkohdat olisivat poistettavissa. Selkokielelle siis jos sekä maailman että kansallisen vaurauden jakaminen tapahtuisi joko demokraattisten pelisääntöjen mukaan tai muokattuun perustuslakiin nojaten.
"Yksilön riittävä ostovoima" kuuluisi lisätä kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin omaksi artiklakseen. Jokaisen YK:n jäsenvaltion tulisi taata kansalaisilleen tätä ostovoimaa ilman tulonsiirtoja suoraan julkisyhteisön valtuuttamana kirjanpitovientinä. Mahdollisille tilapäisille pakolaisille kuuluisi taata saman verran kuin maan omille kansalaisille. Siirretään se raha kenelle tahansa niin ennen pitkää se päätyy pankkijärjestelmään. Kenenkään kansalliskiihkoilijan ei tällaisen suhteen tarvitsisi olla ahdasmielisen tai kitsas. Otettakoon mallia vaikkapa luonnosta.