Kuplataloutta Suomessakin

En yleensä koskaan lue ilmaisjakelulehtiä, vaan käytän ne lähinnä saunassa ja pannuhuoneessa puuklapien sytykkeenä. Sunnuntai-iltana sattui uunituore Uusimaa-lehti käteen ja päätin poikkeuksellisesti tehdä pikaselailun ennen kuin tapani mukaan rutistan lehden sivut yksitellen paperipalloiksi. Sattui silmään otsikko mielipidesivulla - "Nujerretaanko lama uusilla kuplilla", erään porvoolaisen perussuomalaisten paikallispoliitikon Vesa Koskivuon kirjoitus.

Lukiessani Koskivuon kuplista nousi pian sellainen ajatus, että kovin moni ei varmaan edes käsitä mitä kuplilla tarkoitetaan. Suuressa maailmassa on puhuttu dot-com-kuplasta, real-estate-kuplasta ja nyt viimeksi sub-prime-kuplasta. Moni varmaan miettii sormi suussa mitä tarkoitetaan.

Edellä mainitut kuplat on kaikki esimerkkejä sitä että kun ihmisiä eri tempuin saadaan uskomaan johonkin uuteen kasvubisnekseen jopa niin paljon että ollaan samalla valmiita riskiin ja velkaantumaan. Aikanaan joskus vuoden 2000 tietämillä - uskottiin erilaisten software-yhtiöiden huimaan nousuun ja näin näiden osakkeet nousivat, moni rikastui - ja sitten romahdus ja vielä useampi menetti kaiken ja jäi edelleen pankeille velkaa.

Sama kuvio toistui sitten Amerikassa omistusasuntojen kanssa. Matalat korot, "liers-lainat" ja Bush-hallinnon muut myöhemmin selvinneet temput saivat kysynnän kasvamaan ja kasvamaan (kupla syntyi) ..kunnes kaikki sitten romahti.
Vain se joka ehti myydä ennen romahdusta jäi voitolle. Kaikki muut menettivät paljon tai kaiken. Moni jätti talonsa pankille mutta jäi edelleen velkaa koska oli seurannut pankinjohtajan "hyviä neuvoja" ja ottanut uusia kulutusluottoja asuntonsa väitettyä arvonnousua vastaan.


Entä näin suomalaisittain katsottuna, mikä kävisi esimerkkinä meidän taloutemme kuplasta?

Asuntojen, kiinteistöjen ja lomamökkien hintojen nousu on ilman muuta selvä esimerkki kuplasta. Entä miten tämä kupla on saatu aikaiseksi? Näkisin että valtiovalta on tähän kaikkein eniten syyllinen. Valtiovalta on tieten tahtoen löysännyt pankkien ohjaksia ja erilaisin muunlaisin poliittisin päätöksin mahdollistanut asuntokuplan syntymistä. Tietysti valtiovalta ei välttämättä ole keksinyt kaiken ihan itse, vaan on mitä ilmeisimmin saanut kaikenlaisia "hyviä neuvoja" sieltä täältä. Silti, mitä valtiovallan politiikkaan tulee, näkisin ainakin viisi pääasiallista tekijää jotka kaikki omalla tavallaan ovat paisuttaneet kuplaa.

1. Laina-aikojen venyttäminen 10-12 vuodesta 20-30 vuoteen
2. Mahdollisuus lainojen vakuuttamiseen
3. Naisten lähes täydellinen siirtyminen työelämään
4. Asuntolainakorkojen vähennysoikeus verotuksessa
5. Maaseudun autioituminen eli sikäläisten ihmisten pakottaminen töiden perään pääkaupunkiseudille tai muiden suurkaupunkien lähistöille.

Vielä 1980-luvulla alussa asuntolainan normaali ja pisin laina-aika oli 10 vuotta. Tämän johdosta asunnosta tarjottavat hinnat pysyivät kurissa koska kuukausittainen tasaerälyhennys ei voinut ylittää kolmannesta käteen saatavasta nettopalkasta.
Joskus 2000-luvulla laina-ajat sitten karkasivat käsistä - ja kuukausierät vastaavasti kutistuiva jopa puoleen. Asunnonostaja tekee tietysti ostotarjouksensa kuukausierän mukaan. 30 vuotta pitkä laina-aika minimoi kuukausierän - eikä asunnon ostaja näytä lainkaan miettivät mitä loppujen lopuksi asunnosta maksaa. Näin hinnat ovat nousseet nousemistaan - eli kupla paisunut.

Pankit tarjoavat nykyään lähes poikeuksetta erilaisia vakuutuksia lainaneuvottelujen yhteydessä. Vakuutuksen myötä jos sairaus tai työttömyys iskee niin voi huoletta jatkaa asumista - vakuutusyhtiö hoitaa lyhennykset. Tästä menettelystä seuraa se että lähdetään herkemmin tarjoamaan asunnosta enemmän kuin muuten olisi uskaltanut tarjota. Kupla siis paisuu tästäkin.

Naisten siirtyminen kotineuvoksettaresta palkkatyöhön on samalla myös mahdollistanut sen että peruspariskunta nyt voi tarjota entistä korkeamman hinnan haluamastaan asunnosta.
Tämä on myös omalla tavallaan aiheuttanut hidasta paisuvaa asuntokuplaa jo vuosikymmenten ajan.

Asuntolainakorkojen vähennysoikeus verotuksessa on valtiovallan suoraa piilotukea pankeille.
Ilman tällaista menettelyä asuntojen hinnat olisivat pysyneet huomattavasti alemmalla tasolla.
Siispä hinnat ovat nousseet tästäkin syystä - eli kupla paisunut. (Kataisen tuorein ylpeyden aihe, "kotitalousvähennys", on sekin kuplaa paisutteleva koska se lisää remonttivelkaa)

Pientilojen, alle 50 hehtaarin, kannattamattomuus oli suora seuraus Euroopan Unioniin liittymisestä. Valtion erilaiset muut päätökset kuten esim Postin liikelaitostuttamisesta vähensi valittömästi haja-asutusalueiden postipalveluita. Valtiovallan ja kuntahallinnon erilaiset vaatimukset koulujen suhteen mm sisäpelihallit, luokkakoot, kielten opetus oli vaikuttamassa kyläkoulujen sulkemiseen. Muitakin esimerkkejä löytyy - mutta koko tämä keitos johti omalla tavallaan siihen että yhä usemmat lähtevät maaseudulta pois, sinne missä töitä on tarjolla: Eli suurkaupunkien taajamiin, missä asunnoista tästä syystä on ollut ja on edelleen pulaa. Siispä asunnoista kilpaillaan epätoivoisesti tarjoamalla niistä yhä enemmän. Kupla siis pullistui tästäkin syystä.

Kupla on siis puhallettu monelta suunnalta - valtiovalta eli hallitus on kuitenkin se taho jolla on ollut koko kuplan hallinta käsissään. Asuntokupla on nostanut pankkien voitot huimille tasoille.
Pankkien voitot, johdon bonukset ja maksettavat osingot ovat aina tulonsiirtoja kaikkein rikkaimmille. Pääomatulojen alhainen verotus on samaa valtion peliä näiden jo ennestään rikkaiden pussiin. Valtiovalta pelaa siis tieten tahtoen tätä kuplapeliä eikä minusta ole kovin kaukaa haettua lähinnä syyttää Kokoomusta tästä pelistä.

Entä onko tänä päivänä muita kuplia näköpiirissä? Minusta vastaus on kyllä. Kupla voi nimittäin myös synnyttää pakottamalla kansalaisia erilaisiin ylimääräisiin toimenpiteisiin jotka maksavat paljon. Esim. haja-asutusalueen uusi pakollinen viemäröintipolitiikka on ilmiselvä kupla. Näin pakotetaan haja-asutusalueiden ihmiset investoimaan jopa 10-12.000 euroa voidakseen asua entisessä kodissaan. Maata kaivetaan tuhansia kilometrejä, hiekkaa kuljetetaan kymmeniätuhansia kilometrejä, muoviputkea kuluu ja ihmisiä pakotetaan ostamaan toimimattomia kelvottomia pienpuhdistamoja - tai liittymään kalliisti erilaisiin vesi- ja viemäriosuuskuntiin. Tämä toiminta on aiheuttamassa satojen miljoonien eurojen kuplan Suomeen. Tämä kupla ei välttämättä puhkea kuten muut kuplat - mutta moinen täyttää muuten kuplan piirteet.
Ainoat joka tällä valtiovallan viemärirakentamispäätöstä seuraavalla pakkoluotottamisella tienaa on tietysti taas pankit. Päätös on myös omiaan pakottamaan kymmenet tuhannet vanhukset ennenaikaisesti pois maaseudulta joihinkin taajamiin missä asuntojen kysyntä näin saadaan keinotekoisesti kasvamaan ja hinnat uudelleen nousemaan.

Tuli vielä mieleen että tavallaan myös se että valtiovalta jossain vaiheessa salli venäläisten ja muiden ulkomaalaisten ostella kiinteistöjä, on ilman muuta myös paisuttanut asuntokuplaa paikoin jopa roimasti.

Kuplan myötä näennäinen arvonnousu on lisäksi valtiovallalle mannaa koska tämän myötä päästään ahnaasti verottamaan lahjoituksia, perintöjä ja kuolinpesiä. Kuplan paisumisen myötä väitetty arvonnousu ruokkii myös kiinteistöveron kautta lypsittävää rahavirtaa. Kuplatalouden arvonnousu on kuitenkin oikeasti silkkaa hintainflaatiota eikä sellaisesta pitäisi joutua maksamaan.

Myöhempi lisäys: Olisin toki myös voinut mainita ne yleisimmätkin syyt kuplien syntyyn.

- investointiin ja riskinottoon houkutteleva tahallisen matala korkotaso ("syötti")
- keskuspankin löyhät tai olemattomat kassavarantosäännöt pankkijärjestelmän luototukselle
-lyhyeksi myyminen eli "lainattujen" osakkeiden edelleenmyyminen siinä toivossa että niiden arvo laskee siihen mennessä kun joutuu itse maksamaan tai korvaamaan hukatut lainaosakkeet.
(lause muokattu kritiikin vuoksi)
-johdannaiset ja muut finanssikeinottelijoiden keksimät "finanssituotteet".

Porvoon Valtiopäivät 1809

Tänä vuonna on tasan 200 vuotta siitä kun Venäjä vei Ruotsilta kahdeksan itäisintä maakuntaa. Näistä tuli Suomen Suur-Ruhtinaskunta. Valtiopäiviä asian tiimoilta käytiin Porvoossa maaliskuusta kesäkuuhun 1809. Merkkivuoden johdosta Porvoossa järjestetän kaikenlaista pientä ohjelmaa. Kaupunki on myös painattanut A4:n aiheesta, näitä on mm jaettu kouluihin. Selaillessani esitettä huomioni kiinnittyi muutamaan tekstiriviin.

Porvooseen saapui 135 valtiomiestä...he kokoontuivat tekemään maan tulevaisuuteen liittyviä ehdotuksia Keisarille. Tärkeimmät asiat koskivat autonomisen Suomen hallinnon perustamista, rahalaitosta...verotusjärjestelmää ja Suomen armeijaa.

Olisi varsin mielenkiintoista selvittää mitä nämä valtiomiehet mahtoivat ehdottivat Keisarille, mitä rahalaitokseen tulee. Ajatellen sitä mitä tänään tiedämme rahan historiallisesta velkakytkystä olisi mielenkiintoista tietää muuttuiko Suomen finanssipoliittinen tilanne paremmaksi kuin mitä se oli Ruotsin vallan aikana? Muuttuiko se radikaalisti kentiesi?

Ainakin Suomen Pankin ensiversio " Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori" perustettiin Turkuun Keisarin käskystä 1811. Tässä lainaus Wikistä:

Suomen Pankki (ruots. Finlands Bank) on Suomen keskuspankki ja jäsenenä Euroopan keskuspankin valvomassa Euroopan keskuspankkijärjestelmässä (EKPJ). Suomen Pankin perusti vuonna 1811 keisari Aleksanteri I Porvoon valtiopäivien esityksestä Turkuun nimellä Waihetus-, Laina- ja Depositioni-Contori. Pankki siirrettiin Helsinkiin 1819. Suomen Pankki on maailman neljänneksi vanhin keskuspankki, joskin toimintansa alkuvaiheissa sillä ei juuri ollut keskuspankin toimenkuvaan kuuluvia tehtäviä. Keskuspankin piirteitä toivat vuoden 1840 raharealisaatio, Suomen markan ottaminen käyttöön 1860–1865 ja liikepankkien perustaminen 1800-luvun jälkipuoliskolla.

Tällä erää en itse tiedä tämän enempää aiheesta - mutta katsotaan mitä tietoja löytyy.

Lisäys 20.3: Muistelen että erään Mika Arolan väitöskirja, mistä oli puhetta aiemmassa postauksessa, sisältää tietoja Suomen valtiovelasta ja sen kehityksestä 1863 - 1938.
(Suomen markka otettiin käyttöön 1860-1865)
Y.m väitöskirjassa on lyhyt yhteenveto siitä mitä Ruotsin kauden loppuminen tarkoitti Suomelle,
(ktso s. 3) eli mm sitä että Ruotsista eriytetty Suomi oli nyt kelvollinen lainaamaan omissa nimissään. Suomella oli siis nyt pääsy kansainvälisille pääomamarkkinoille.

Arolan paperista selviää mm myös se, että Suomen Suur-Ruhtinaskunnan hallinto ensimmäistä kertaa vasta 1862, pääsi lainaamaan suuren rahasumman Venäjän ulkopuolelta. Luoton myönsi kukas muu kuin itse M.A. von Rothschild & Söhne:ltä, Frankfurtista. (ktso s 5) Laina tarvittiin maan infrastruktuurin kehittämiseen. Väitöskirjassa Arola esittää mielipiteenään että Suomi kehittyi pikkuhiljaa agraariyhteiskunnasta nuoreksi teollisuusmaaksi pitkälti valtiolainojen avulla. [Tekisi kyllä mieli kysyä Arolalta eikö olisi ollut vieläkin hienompaa jos Suomi olisi luonut nuo tarvitsemansa rahat ihan itse - velkaantumatta Rothschildeille.]

Mutta - lainarahalla tehtiin tietysti paljon hyvää. Saimaan Kanava rakennettiin 1845-1856, ensimmäinen rautatie avattiin 1862 ja rautatieverkostoa laajennettiin myöhemmin lainarahalla Riihimäki - Pietari, 1868-1870.

Eräs mielenkiintoinen kohta Arolan paperissa koskee nälkävuottaa 1867. (s. 11)

An emergency loan in 1867 could be raised after prolonged and very intense negotiations with Carl von Rothschild in Germany...(..)...if the Rothschilds reject Finlands loan proposal, the senate shoudl turn to the financial markets in England.

Arolan paperissa sana Rothschild löytyy peräti viisi kertaa - mikä osoittaa että Suomesta oli, valtiopäivien 1809- jälkeen, tullut uusi kiitollinen lypsylehmä finanssieliitille.

Arolan aineisto ei mainitse paljon mitään kaudesta 1809-1862. Tämä pitää kaivella muualta.
Jatkoa siis seuraa - jos jotain löytyy.

Päivitys: Löysin videon joka kertoo paljon Rothschildien suuresta vallasta. Se nimittäin jatkuu edelleen tänään ja asia pidetään visusti poissa julkisuudesta. Videon mukaan Rothschildien omaisuus on luokkaa 500.000 miljardia. Vertailuna voisi todeta että suurjulkkis rikas Warren Buffet on 50 miljardin mies. Bill Gates on samaa luokkaa.


Lähde:
Criminal Rothschilds

Talousdemokratian tärkeä viesti suomalaisille

Yleisesti pankkitoiminnasta oletettua

Olet ehkä pienestä pitäen oppinut pitämään pankkeja kunnioitettavina yrityksinä joilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnassamme. Sinulle on ehkä kerrottu että pankit vain välittävät toisten asiakkaiden talletuksia ja säästörahoja sinulle myöntäessään sinulle lainaa. Sinun on annettu ymmärtää että pankit rahoittavat toimintansa ns korkomarginaalilla, eli saatujen korkojen ja maksamiensa korkojen pienellä erotuksella.
Sinun on annettu ymmärtää että pankki tyytyy tähän pieneen marginaaliin ja maksaa sen tuotolla kaikki kulunsa, menonsa, henkilökuntansa palkat, osakkeenomistajiensa osingot, johtajiensa bonukset ja vieläpä verot yhteiskunnalle.

Olet varmaan myös huomannut että pankkitoiminta maassamme on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut erittäin kannattavaa ja että useat pankit ovat raportoineet satojen miljoonien eurojen voittoja. Huomasit varmaan että Sampo-pankki pari vuotta sitten möi pankkitoimintansa tanskalaiselle Den Danske Bank-nimiselle pankille hintaan 4,05 miljardia euroa. Aika huikea hinta, eikö vain?

Olet ehkä myös pannut merkille että monet suomalaisten pankkien omistajat ja johtajat jatkuvasti ovat verotustilastojen huipulla kymmenillä miljoonilla euroilla. Mainittakoon Björn Walhroos, Peter Fagernäs ja Marimekko Oy:n tuosta noin ostanut eräs nuorehko Ihamuotila.
Olet varmaan myös pannut merkille että suomalaiseen katukuvaan on rynninyt yhä useampi uusi pankki, mainittakoon S-Pankki, Santander ja Handelsbanken.

Tuntuuko sinusta nyt että ehkä vallitseva käsityksesti pankkien toiminnasta sittenkin on puutteelinen? Vai pidätkö edelleen uskottavana että pankkien pääasiallinen tulonlähde olisi tuo y.m. korkomarginaali. Näin nimittäin suurin osa suomalaisista edelleen uskoo.

Tietysti pankki on ruvennut velottamaan erikseen erilaisista palveluista. Lainan yhteydessä laadittavat paperit maksavat, toimitusmaksuja peritään, tiliote maksaa ainakin yrityksille, laskun käteismaksusta joutuu maksamaan, pankkiautomaattinosto maksaa jne. Näistä ei kuitenkaan voi kertyä kuin pieni lisäviipale pankkien tulopuolelle - silti useimmat suomalaiset uskovat että pankkitoiminta on juuri tätä edellä mainittua kaikkineensa.



Tosiasiat pankkitoiminnasta

Valitettava tosiasia on se että totuus pankkitoiminnasta on jotain aivan muuta.

Totuus on nimittäin se että pankit ns luotoillaan tavallaan tuottavat tai "valmistavat" uutta rahaa - aivan kuten Nokia valmistaa kännyköitä. Totuus on se että jokainen pankki lisää jatkuvasti maamme rahamäärää omalla perustoiminnallaan. Totuus on se että jokainen laina minkä nostat pankista on uutta rahaa - eikä siis ollenkaan toisten pankkiasiakkaiden talletuksia.
Kun allekirjoitat lainahakemuksen ja velkasitoomuksen pankin henkilökunta yksinkertaisesti kirjaa pankkiluoton tilillesi. Tämä kirjaaminen tapahtuu nykyään näppäimistöllä ja uusi luottosi näkyy välittömästi tililläsi "käytettävissä olevana rahana". Tilillesi kirjattu luotto (credit) ei siis ole kenenkään toisen tahon olemassa olevaa rahaa vaan täysin uutta uunituoretta pankkiluottoa, joka ihme ja kumma, valtiovallan luvalla, käy todellisesta rahasta.

Valtiovallasta puheen ollen voimme myös todeta että Suomen Pankin osuus rahasta rajoittuu liikkeelle laskettuihin euroseteleihin ja kolikkoihin. Näitä seteleitä ja kolikoita on tietysti aikamoinen määrä. Näiden rahojen yhteenlaskettu arvo on kuitenkin tänään vuonna 2009 vain reilun prosentin luokkaa kaikesta rahasta.

Valtion liikkeelle laskeman rahan arvo kaikesta rahastako vain reilun prosentin luokkaa, saatat ihmetellä. Entä mitä kaikki muu raha sitten on?

Vastaus tähän on: kaikki muu "raha" on pankkien myöntämiä luottoja - eli asuntolainoja, autolainoja, remonttilainoja, kesämökkilainoja, opintolainoja, luotollisia luottokorttimaksuja,
tilinylityksiä jne. Pankkiluottojen osuus maamme rahamäärästä on siis tällä erää 98-99%.


Merkittäviä tosiasioita myös sinun kannaltasi

No entä sitten, saatat ajatella. Onko tällä mitään merkitystä? Mitä tämä sitten tarkoittaa sinun kannaltasi?

Ensinnäkin se tarkoittaa sitä että sinua on petetty. Sanon tarkoituksella "petetty" koska sinulle on uskoteltu että pankkitoiminta on sitä mitä tuossa aivan alussa kirjoitin. Miksi sitten sinulla ja meille useimmille on annettu väärää tietoa? Vastaus tähän lienee se että pankkilaitoksen voitollisen ja kannattavan toiminnan jatkuvuuden kannalta on parempi että ihmiset eivät ole näistä, pankin laina-asiakkaan kannalta varsin mielenkiintoisista tosiasioista, tietoisia. Pankit eivät varmastikaan koskaan ole halunneet tuoda näitä pankin kannalta noloja seikkoja julkisuuteen. Näistä on siis päätetty vaieta ja antaa suuren yleisön elää ja toimia harhankuvansa vallassa. Joissakin tapauksissa on ilmennyt ettei edes pankissa ole ymärretty mitä oma pankkitoiminta on.

Toiseksi tämä tarkoittaa että jos sinä olisit tietoinen siitä että pankki luo sinulla myöntämänsä lainan eli pankkiluoton tyhjästä - pelkällä kirjanpitoviennillä omassa tietokannassaan sinä et ehkä suhtautuisi yhtä kunnioittavasti, nöyrästi ja pelokkaasti hakiessasi lainaa. Asiakas joka on tietoinen pankin luototuksen silmänkääntötempuista voi olla hankalampi koska tällainen asiakas saattaa osata päässään laskea pankin myöntämän lainan todellisen kohtuuttoman tuoton ja ihmetellä tai päivitellä ja jopa tuomita pankkitoimintaa moraalittomaksi korkonkiskonnaksi.

Tämä olisi tietysti pankkien kannalta varsin epämiellyttävää. Ja jos liian moni kertoilee näistä ajatuksistaan tuttavapiirilleen lopputulos voi olla jopa se että joku pian lähtee julkisesti kyseenalaistamaan koko vallitsevaa pankkitoimintaa nykyisellään.

Edellisellä tarkoitan lähinnä sitä, että kun ostat asunnon jonka hinta yksinkertaisuuden vuoksi olkoon 100.000 euroa - ja kun joudut rahoittamaan sen esim 5% ja 15 vuoden pankkilainalla - tämä tarkoittaa pankin kannalta jotain aivan muuta kuin mitä useimmat ihmiset luulevat.


Pankin tienestit 100.000 euron myönnetystä luotosta

Mitä siis pankki oikeasti tienaa tällä lainalla?

Useimmat saattavat olettaa että pankki tienaa lainalla sen verran mikä ilmoitettu korkomarginaali on eurobor-koron päälle. Tämän päivän euribor-korko on luokkaa 2% ja melko yleinen korkomarginaali 0,4% . OP-lainalaskuri antaa seuraavan tuloksen kk-erä 662,10 mikä tarkoittaa että maksat pankille n. 120.000 euroa saamastasi 100.000 euron luotosta.

Tästä voisi saada sellaisen virheellisen käsityksen että pankki tienaa n. 20.000 euroa korkoina ja että tästä vielä vähennettäisiin pankin omat korkokulut tuolle 100.000 eurolle. Voisi siis kuvitella että pankki tienaisi korkeintaan jotain luokkaa 12-15.000 euroa tästä myöntämästään lainasta.

Todellisuudessa pankki siis kirjaa koko summan tilillesi tyhjästä - eli pankki ei laita mitään olemassa olevia rahojaan likoon. Eikä todellakaan lainaa mitään itse.

Pankki kirjaa siis tilillesi 100.000 ja saa lopulta 15 vuoden sisällä sinulta - sekä koko pääoman - että korkotuoton jotka yhdessä ovat n. 120.000 euroa.

Mutta mitä pankki oikeasti tienasi? Pankki joutuu laittamaan sivuun pienen osan varoistaan, lainaajasta riippuen, 0-8% - erityistilille eräänlaisena kassa- tai lainavarantona. Tämän mitättömän pienen rasitteen useimmat pankit ovat tähän mennessä jo oppineet eri tempuin kiertämään. Pankilla pitää myös olla ns "omaa pääomaa" jotta se yleensä voi myöntää luottoja - kaikki eräiden Basel II sääntöjen mukaisesti.
Se mitä pankki sitten laskee omaksi pääomakseen on toinen asia - ja melko hankala selitettävissä. Lopputulos on kuitenkin se että laina-aikana pankilla on sinun allekirjoittamasi velkasitoomus, jonka arvoksi katsotaan 120.000 euroa. Tätä velkakirjaa pankit usein - tietämättäsi - myyvät eteenpäin sijoittajille ja saavat näin saman verran rahaa jolla tehdä erilaisia investointeja joko korkealla riskillä tai pienemmällä. Monissa maissa m USA:ssa asuntolainavelkakirjoja niputettiin ja niput lohkottiin erilaisiksi ns johdannaisiksi joilla tienataan huomattavasti rahaa sekä suoraan myytäessä että välityspalkkioina.

En ole täysin varma mikä tilanne on Suomessa mutta sen verran tiedän että asuntolaina-asiakkaan käsitys siitä mitä pankki tienaa lainasta on todella kaukana totuudesta.

Kuinka kaukana se on rippuu pankista, olosuhteista ja pankin sijoittajien onnesta tai epäonnesta. On kuitenkin varsin turvallista olettaa että pankki saa tuon viidentoista vuoden luoton aikana kerättyä 7-8% vuotuista korkoa tälle luotolle ja että pankin saadessa myös 100.000 euron pääoman itselleen, kokonaisuus on se että pankki vuorenvarmasti on tienannut 150.000 - 200.000 euroa tämän lainan myötä. Joko ymmärrät mistä syystä pankkitoiminta on vähintäinkin kohtuuttoman kannattavaa ja miksi pankeista maksetaan miljardeja ?

Voidaan oikeutetusti kysyä onko tällainen tienesti 100.000 euroan lainalla missään tapauksessa kohtuullista kun huomioi että pankki vain kirjasi rahan tai luoton "tyhjästä" velkakirjaa vastaan?

(englanniksi sanotaan "banks create money out of thin air" tai "out of nothing"- latinaksi "ex nihilo")

Minusta tämä kaikkea muuta kuin kohtuullista, kun huomioi että jokaisen on pakko asua jossain - ja jos ei asu omassa asuntolaina-asunnossaan, niin joutuu silti asumaan vuokra-asunnossa joka sekin on rahoitettu samanlaisella pankkilainalla.

Mitä sitten sait tällä rahalla? Sait asunnon jonka arvo 15 vuodessa on saattanut nousta - tai laskea. Olit 15 vuoden ajan pankin "talousorja" ja tingit elintasostasi kun maksoit 662,10 joka kuukausi pankille. Lisäksi elit määrätyn paineen alla kunnes sait lainan kokonaisuudessaan maksetuksi.
Tavallaan annoit 15 vuotta elämästäsi pankille siitä hyvästä että pankki kirjasi tyhjästä tuon summan sinulle ja sai vieläpä itselleen kaikki rahat ja vieläpä huomattavalla korolla. Sinä sait asunnon joka lienee remontin tarpeessa 15 vuoden asumisen jälkeen.

Loppujen lopuksi pankki tehtaili lainalla rahaa itselleen

Huomaa siis erityisesti se lopputulos on se että pankki siis sai kaikki rahat itselleen. Pankki nimittäin järjesti, tällä tempulla ja sinun avullasi, itselleen uutta pääomaa peräti 100.000 euroa. Tämä jää osaksi pankin kasvanutta omaa rahaa jatkossa. Tämä raha joutui pois ns yleisestä rahakierrosta mutta ei kadonnut minnekään vaan siirtyi pankin omille tileille.

Mitä minä oikeasti haluan tällä sanoa? No mm sitä että pankin niin ylevä laina-asiakkaan rahoituspalvelu ei ole missään mittasuhteessa siihen mitä asiakas todellisuudessa maksaa pankille. Palvelu ei ole missään suhteessa kohtuullinen kun huomioi että pankki todellisuudessa vain käytti asiakasta luodakseen itselleen uutta rahaa. (lisätodisteet tässä. Lähde: Michael Rowbotham: The Grip of Debt. A Study of Modern Money, Debt Slavery and Destuctive Economics, sivut 28-31, ISBN 1-897766-40-8)


Kansanpankki tai Kaupunginpankki

Jokin valtiollinen tai kunnallinen kansanpankki voisi yhtä hyvin myöntää asuntolainat lähes nolla korolla koska...

A. luoton myöntäminen on varsin naurettavan yksinkertainen sihteeritason vakio-operaatio missä luotonmyöntäjälle ei todellisuudessa muodostu minkäänlaista riskiä. (vakuudet)

B. koko prosessin myötä luottorahan pääoma kuitenkin siirtyy lainaavalle taholle.

C. heti kun asunto ostettiin, kaupanteossa maksettu rahasumma siirtyi osaksi maan rahamäärää tai rahakantaa ja oli näin ollen kaikkien yhteiskäytössä mahdollistaen lisää taloudellista toimeliaisuutta ja vaurauden kertymistä.

Suomalaisten olisi siis mielestäni syytä pohtia näitä tosiasioita ja miettiä sitä miten suhtautua pankkeihin tämän "uuden" tiedon myötä. Suomalaisten olisi syytä pohtia sitä olisiko sittenkin kaikkein parasta että ainakin uuden rahan liikkeelle laskeminen osa sitä yhteiskunnallista peruspalvelua joka kuuluu valtiolle ja mahdollisesti myös muille julkisille yhteisöille kuten kaupungeille ja kunnille.

Suomalaisten olisi syytä pohtia sitä mitä pankkien tehtäviin pitää kuulua. Olen melko varma että useimpien mielestä pankkitoiminnan pitäisi supistua siihen mitä me tänään kuvittelemme pankkien tekevän. Olen varma siitä että useimpien mielestä olisi parempi että pankit vain lainaavat olemassa olevaa rahaa eivätkä jatkossa - ns talousdemokraattisten uudistusten myötä
pääsee tehtailemaan uutta rahaa pankkiluoton muodossa.


Talousdemokratian ehdottamia uudistuksia

Talousdemokraattiseen uudistusohjelmaan kuuluu siis taloudellisen rahavallan palauttaminen demokraattiseen valvontaan. Tämä ei ole mitään oligarkiaa kuten jotkut haluavat väittää. Se ei myöskään ole sosialismia eikä kollektivismia. Tämä on yhteiskunnallisesti katsottuna lähinnä kysymys moraalista ja etiikasta - oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta.

Talousdemokraattiseen uudistusohjelmaan kuuluu ensimmäisenä kohtana kansalaisten valistaminen siitä mitä pankkitoiminta on ja mitä se ei ole.

Kun tämä on ns "mennyt jakeluun" voidaan helpommin siirtyä eteenpäin muihin uudistuksiin.

Tajutessamme mitä raha on ja miten sitä tänään tehtaillaan lisäää valtavia määriä vuodessa pankkijärjestelmässä - lainojen myötä - meidän on helpompi hyväksyä se että myös yhteiskunta ja valtiovalta voi yhtä hyvin tehtailla sitä sopivissä määrin lisää. Tämä siksi jotta välttyisimme suhdannevaihteluilta ja muilta rahamäärään riittämättömyydestä ja supistumisesta johtuvista tuhoisista vaikutuksista. (ulosotto, konkurssit, kriisit, talousrikokset, avioerot, itsemurhat)

Kun tajuamme että yhteiskunta pankkijärjestelmän tavoin voi hallinnoida rahamäärää ymmärrämme myös että kokonaisuuden kannalta on parempi että rahamäärän hallinto on demokraattisesti valittujen elinten hallussa. Näin mm inflaatio pysyy paremmin hallussa.

Tänään tilanne on se että määrätyn tasapainokohdan jälkeen - mitä enemmän lainaa pankit saavat tuputettua kansalaisille sitä enemmän hinnat nousevat. Tämä on estettävissä kun rahamäärää ja sen lisäämistä ja supistamista valvotaan kaikenkattavasti esim. Valtiokonttorin
puolueettoman asiantuntijaryhmän kautta. (muitakin ratkaisuja voi olla)

Kun tajuamme että julkisyhteisöt, tarkoittaen valtio, kaupungit ja kunnat ovat kaikkein soveltuvampia rahamäärän lisäyksen kanavoijina olemme pian suvaitsevampia ja näemme perustulon sopivana ja oikeudenmukaisena keinona hallinnoida mainittua maan rahamäärää.

Suomalaisten olisi aika tajuta että modernissa jälkiteollisessa tietoyhteiskunnassa missä automaatio ja tekninen rationalisointi on viety lähes äärimmilleen - työtä ei millään voi riittää kaikille. Tästä syystä vanhakantainen ajattelutapa - "työnteko on velvollisuus" joutaisi jo romukoppaan.
Tai ehkä oikeammin "työnteon käsite" tulisi laajentaa pelkästä palkkatyöstä kotitöihin, koti- ja käsiteollisuuteen, jatko-opiskeluun, kielten opiskeluun ja kaikenlaiseen muuhinkin opiskeluun. Kaikenlainen taidetuotanto on myös työtä vaikkei kukaan suotuisi ostamaan tätä taidetta. Päivystämiseen käytetty aika on myös työaikaa kun odottaa mahdollisia asiakkaita esim kesämökki- tai kanoottivuokraamoonsa - tai kesäkahvilaansa. Kaikenlainen työasioiden ja työmenetelmien kehittäminen mielessään on myös työtä vaikkei olisikaan varsinaisella työpaikallaan. Omaisten tai kotieläinten hoitaminen on myös työtä.

Tällä yritän osoittaa ettei ole väärin maksaa jokaiselle kansalaiselle perustuloa - oli sitten yksilön tilanne mikä tahansa mitä varsinaiseen työelämään tulee. Lisäksi kaikki ei ole niin joko tai - eli mustavalkoista kuin moni kuvittelee.
Perustulon maksattaminen kansalaisille tulisi olla osa maamme talousalueen luonnollista rahankiertoa - yksilöiden ja yhteisöllisten pankkitilien välillä.

Ja aina tarvittaessa perustulon kautta , elintärkeätä rahamäärää voidaan joustavasti ja oikeudenmukaisesti lisätä taloudellisen toimelaiaisuuden kannalta optimaalisen tason saavuttamiseksi.
Todettakoon lopuksi että tilanne on tänään se että pankkijärjestelmän etujen vuoksi meidät on pidetty tarkoituksellisesti jatkuvassa rahanpuutteessa jotta lainaisimme lisää heti tarpeen tultua.

Näistä tosiasioista pitäisi synnyttää laaja kansalaiskeskustelu jotta tilanne saataisiin kuntoon.

Talouskriisistä riippumatta - parasta tässä kaikessa ja ehdottomasti tärkeintä on välittää tieto siitä että tilanteemme ei ole lohduton - vaan nykyisen velkarahaan perustuvan talouspolitiikan suuret epäkohdat ovat korjattavissa. Ensimmäinen ja ratkaisevin muutos on siirtää uuden rahan liikkeelle laskeminen kokonaan pois pankeilta julkisyhteisöille.

Tätä samaa uudistusta ehdotetaan muuallakin maailmalla. Sitä ehdotetaan mm pian jopa Amerikan Yhdysvaltojen kongressissa kun edustajahuoneen jäsen Dennis Kucinich joskus tulevan talven aikana esittelee lakialoitteen nimeltä American Monetary Act.

Kestävää Taloutta sivuston A5-esite osa 2.

Koko nelisivuinen teksti kirjoitusvirheet korjattuna tästä google dokumenttina.

Tässä nyt vihdoin sen yhden "Kestävää Taloutta"-esitteen lopputekstit suomeksi. Alkuosa tässä. Kyllästyin nimittäin odottamaan käännöstä muualta - eli väsäsin tämän nyt ihan itse.

Tekstiä korjataan tarvittessa ilman eri ilmoitusta mahdollisista päivityksistä.

Brian Lesley´n englantilainen alkuperäisteksti tässä:

*
(Teksti alkaa sivulta yksi, kaksi riviä ennen sivunloppua)

Lainaaja saa "luoton" - rahaa - jota voi kuluttaa kiertoon, mutta myös korollisen velan joka pysyy hänen nimissään kunnes velka on maksettu. (sivu kaksi)

Tässä vaiheessa, pankin toimesta, lainan pääoma todetaan saaduksi ja poistetaan kierrosta, mutta koron osuuden on tultava muusta kierrossa olevasta rahasta, mikä myös samalla tavoin on laskettu liikkeella korollisen velan myötä. Pankin saama korkokin on pois kierrosta, kunnes pankki kuluttaa korkotuoton kokonaisuudessaan. Täten muiden velkojen maksamiseen jää vähemmin rahaa - ellei uusia lainoja nosteta.

Tämä vuorostaan tarkoittaa että kokonaisrahamäärän on jatkettava kasvamista, muuten koko järjestelmä romahtaa, koska velkojen maksamisesta tulee mahdotonta. Tämä selittää myös ns suhdannevaihtelut ja niiden sahaaminen inflaation ja laman välillä, johtuen siitä että vuoroin lainoja myönnetään kevyesti, myöhemmin niiden saaminen on rajoitetumpaa.

Kaikkien näiden velkojen korot - yhteiskunnan kaikilta sektoreilta: yksilöiltä, yhtiöiltä ja julkishallinnolta - menevät pankkien toimintakuluihin, niiden varantojen korottamiseen sekä jo ennestään rikkaiden osakkeenomistajien osinkoihin. Nämä osakkeenomistajat käyttävät osinkonsa yleensä antiikkiesineisiin ja ylellisyyksiin - mutta myös muihin osakesijoituksiin, valuttakauppaan, johdannaisiin jne - pääasiallisesti siis uhkapeliin missä kerätään vaurautta erilaisilta tuottajilta.

Kaikki tämä imuroi rahaa pois kierrosta eli tuotannon/kuluttamisen järjestelmästä, ja tilanne pahenee entisestään koska usein tähän uhkapeliin käytetään isoja pankkilainoja - jopa pankit itse osallistuvat tähän niitä koskevan säännöstelyn loputtua 1980-luvun lopulla (Thatcher, Reagan)

Tästä syystä sekä vaurauden että myös kurjuuden ääri-ilmiöt kasvavat, samalla kun yritykset epätoivossaan pyrkivät kasvamaan jotta kykenisivät sekä hoitamaan rahoituskulunsa että pysymään voittoa tuottavina. Samasta syystä ihmiset kaikkialla lähes epätoivoissaan pyrkivät "tienaamaan toimeentulonsa" - ja valtionhallinto vuorostaan "luomaan työpaikkoja".
Tämä vuorostaan johtaa yltiöpäiseen tavaroiden ja tarvikkeiden tuhlaamiseen, monen tuotteen osalta tarkoitukselliseen mahdottomuuteen korjata tuote tai vaihtaa osia siihen, yleensäkin tuotteiden tarkoitukselliseen lyhytikäisyyteen, alati muuttuvaan vaatemuotiin - ja valtaviin mainosbudjetteihin, joilla kaikki tehtaat pyrkivät myymään omia tuotteitaan ja näin pitämään kysynnän kasvavana.

Pankkien valta myöntää lainoja antaa vuorostaan pankeille valtavasti valtaa vaikuttaa talouselämään. Näin siis pankkien voidessa päättää kenelle myönnetään ja kenelle ei myönnetä lainaa - ja mihin tarkoituksiin lainaa myönnetään. Pankkien ensisijainen huoli on laina-asiakkaan kyky maksaa laina korkoineen päivineen, eikä ollenkaan lainan tarkoituksen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen hyöty tai arvo. Aseteollisuudelle lainaaminen pidetään pankkimaailmassa huomattavasti varmempana kuin esim uudistuvan energiantuotannon rahoittaminen.

Karu totuus on se että, viimeisten satojen vuosien aikana, huippupankkiirit ja näiden ympärillä kasvaneiden teollisuusryppäiden johtajat, ovat järjestelmällisesti manipuloineet kaiken tämän oman valtansa ja vaurautensa varmistamiseksi. (sivu kolme:)

Poliitikkojen lahjominen, väärien väitteiden esittäminen, petokset - joita myöhemmin muutetaan laillisiksi, hampaattomien ekonomistien rahoittaminen sekä valtavirtamedian omistaminen ja ohjaaminen jotta suodatettaisiin ja vääristeltäisiin uutisia ja vältettäisiin julkista keskustelua ratkaisevista aiheista - on kaikki johtanut nykyiseen tilaan. Tästä syystä kehitysmaiden musertava velkataakka on kasvanut entisestään ja tästä syystä globalisaatio tuodaan aina julki myönteisenä muutoksena.

Useiden vuosisatojen ajan, täysivaltaisten valtioiden talousalueella kierrossa oleva raha oli kokonaan tai pääosin valtiovallan omaa luomusta - hyvin pieni täydentävä osuus rahasta oli yksityisissä käsissä. Valtiovallan luoman oman velattoman korottoman, rahan valtiovalta itse kuluttaa kiertoon, esim rakentamalla tieverkostoa ja ostamalla tuotteita ja palveluita. Näin ollen talousalueella käytettävästä rahasta ei missään vaiheessa synny mitään vastaavaa velkaa mihinkään suuntaan. Valtiovallan liikkeelle laskema raha voidaan myös nimetä julkiseksi rahaksi.

Valtiovallalle raha maksaa vain sen minkä valtio joutuu maksamaan kolikkojen metallista ja lyömisestä - tai seteleiden paperista ja painamisesta. Nykyinen digitaaliraha ei maksa edes sen vertaa, vaan kulut ovat lähinnä se mitä rahan näppäileminen tietokonepäätteella maksaa. Rahan nimellisarvon ja tuotantokulujen erotus sanotaan seigniorage´ksi.

Sitten Bank of England´in syntymisen 1694, pankit ovat pikkuhiljaa kasvattaneet osuuttaan
kiertävästä rahasta. Tätä pankkien kasvannutta osuutta sanotaan "pankkiluotoiksi" tai yksityisrahaksi.

Vielä Toisen Maailmansodan jälkeen, julkisen rahan - eli kolikoiden ja seteleiden osuus, jota siis valtiovalta kulutti kiertoon, edusti silloin vielä noin puolta koko silloisesta rahamäärästä, esim Iso-Britanniassa. Kehitys, ja erityisesti pankkitilirahan osuuden kasvaminen käteisen ohi, johti kuitenkin siihen että pankkiluottojen osuus kasvoi voimakkaasti julkisen rahan kustannuksella.
Iso-Britanniassa pankkiluottojen osuus on tänään jopa yli 97% maassa kiertävästä rahasta.

Tämän johdosta, eli velkojen suhteettomasta kasvusta johtuen, koko rahajärjestelmää uhkaa nyt romahtaminen, koska korollisten velkojen hoitokulut vievät pian valtaosan ostovoimasta eikä varoja riitä normaalikysyntään - siis peruspalveluiden ja tuotteiden ostamiseen. Kokonaiset valtiot ovat tästä syystä joutuneet kokemaan talousromahduksia, ja USA:n liittovaltio, maailman ylivoimaisesti johtava velallinen, on kaatumaisillaan - jotain ennennäkemätöntä ja minkä vaikutukset nyt näkyvät kaikkialla maailmassa.

Erilaiset rahapoliittiset uudistusliikkeet ovat olleet olemassa jo viimeiset kaksi vuosisataa - mutta ovat tänään kovasti kasvavia liikkeitä ja näkyvät yhä selvemmin kiitos internetin ja vaihtoehtoisten riippumattomien uutismedioiden.

Erilaisten rahatalouden uudistusliikkeiden sanoma voidaan tiivistää tähän: Valtiovallan tulee palauttaa itselleen kansallisen rahan liikkeelle laskemisen etuoikeus, ja pankkien vuorostaan tulisi pysytellä siinä mitä ne ovat tekevinään - eli lainata eteenpäin jo olemassa olevaa rahaa!

Kun nämä y.m. rahataloudelliset muutokset on tehty, jo olemassaolevien velkojen kuoletusten myötä, tarvitaan valtavasti uutta rahaa, näitä korvaamaan jottei rahamäärä supistuisi: tässä tilanteessa valtiovallan tulee luoda uutta JULKISTA RAHAA ja kuluttaa se kiertoon ja ILMAN minkäänlaista pankkivelkakytkyä. Näin toimittaessa julkisen vallan velkaantuminen katoaa hiljalleen tyystin aikakirjoista.

Suuri osa tästä uudesta julkisesta korottomasta velattomasta rahasta voitaisiin kanavoida PERUSTULONA - eli toistuvina maksuosoituksina jokaiselle. Näin valtiovalta varmistaisi että kaikilla on riittävästi ostovoimaa elääkseen niukan vaatimattomasti työttämänäkin. Samalla ihmisille aukeaisi mahdollisuus päättää omasta elämäntavastaan, sopia hyväksyttävistä työehdoista, jättää epäeettiset työpaikat, (puhelinmyynti, aseteollisuus, palkka-armeija jne)
ja siirtyä kestävän kehityksen työalaoille (uudistuvan energian) tai työllistää itse itsensä, muodostaa osuuskuntia, nauttia vapaa-ajastaan, lähteä mukaan politiikkaan, huolehtia perheestään, ystävistään, paikkakunnistaan ja ympäristöstään. (sivu neljä)

Jos jokainen maa tekisi nämä muutokset oman valuuttansa suhteen, jokainen maa kykenisi rahoittamaan oman kansansa kotimarkkinatuotantoa. Nykyiset kansainväliset velkasuhteet poistuisivat - ja myös kolmas maailma olisi pian vapaa veloistaan. Tämän mallin mukaan kansainvälinen kaupanteko perustuisi erilaisten todellisten tuotteiden vaihtamiseen eri valtioiden välillä - yhteisen hyvän nimissä.

Aidot ruokatuotannon ylijäämät tulisi luovuttaa maille joissa ruoan tarvetta ilmenee, tietotaitoa ja osaamista tulisi vapaasti jakaa kaikkien kesken. Ja - ilman nykyistä velkapainetta - kaikenlaisen yhteistyön pitäisi - ja tulisi kukoistaa. Nykyiset kilpailuasenteet jäisivät samallla kokonaan taka-alalle ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Jopa nykyinen maailman väestönkasvu huomioiden, monet asiantuntijat ovat laskeneet ettei kenenkään tarvitsisi nähdä nälkää - kunhan erilaiset varastointi-, kuljetus- ja logistiikkaongelmat saadaan kuntoon - ja oikeudenmukaisuuden periaate pääsisi valloilleen.

Nykyisten petollisten ja laittomien velkasuhteiden purkaminen ja poistaminen mahdollistaisi kaiken muun ohella myös pikaisesti erilaista matalan energiankulutuksen asumisen kehittämistä - jotain minkä luulisi kiinnostavan kaikkia jotka omalla esimerkillään mielellään pyrkivät hillitsemään ilmastonmuutosta.

***

Näistä ajatuksista saa enemmän tietoa lukemalla tekijän vihkosta: Where´s the Money to Come
From, jonka Brian Lesley lähettää kolmen postimerkin hinnalla.

Lisätietoja www.sustecweb.co.uk/

Haluatko sinäkin uuden rahajärjestelmän?

Et varmaan tiennyt että jokainen euro joka sinunkin tilillesi on kirjattu - oikeastaan on pieni osa jonkun toisen kansalaisen nostamaa pankkilainaa joka on löytänyt tiensä sinun tilillesi.

Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että kaikki yhteiset sadat miljoonat eurot pankkitilillämme ovat vain näennäistä vaurautta ja itse asiassa äärettömän korkea pino velkakuitteja.

Yhteinen tilisaldomme ollessa toisen nostamaa lainaa - kaikki "raha" itse asiassa osoittaa että sadoilla tuhansilla suomalaisilla on pankkilainansa vielä maksamatta.

Raha on siis velkaa. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, on ns velkaperusteinen rahajärjestelmä. Saatat rypistää otsasi ja ihmetellä mitä ihmettä nämä tällaiset jutut ovat. Rahahan on rahaa. Ajattelet ehkä että ei sinulla ole mitään velkaa vaikka sinulla on rahaa joten miten sinun rahasi voisi olla velkaa - tai toisen velkaa...

Vaikka juuri sinä ehkä luet tästä ensimmäistä kertaa niin monet henkilöt ovat valitelleet tätä julkisuudessa - jokunen suomalainenkin.

Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemi on usein julkisuudessa mm Radio Rock haastatteluissa todennut että rahajärjestelmämme on velkavetoinen ja näin kestämättömällä pohjalla. Entinen euroedustaja Esko Seppänen on vuorostaan valitellut sitä miten uutta raha vain syntyy velkana pankkijärjestelmässä. Entinen Nokiapomo Kalle Isokallio on myös varsin arvostettu julkkis joka eri yhteyksissä, haastatteluissa on päivitellyt velkaperusteista rahajärjestelmää.

Nykyinen valtiovarainministeri on myös paljastanut velkarahan suuren salaisuuden suorassa tv-lähetyksessä. Jyrki Katainen nimittäin sanoi joulukuun 17. 2008, A-stuidion vieraana että pankkeja pitää pääomittaa valtion lainoilla - jotta ne sitten voivat lainata kymmen kertaa enemmän luottoina.
Hetkinen - siis miljardi pankeille - ja heps - jos riittävän moni allekirjoittaa lainahakemukset pankit voivat näin Kataisen mukaan luotottaa 10 miljardin verran. Todellisuudessa vivutuskerroin on huomattasti suurempi. Maailmalla pankkien on todettu vivuttaneen pääomiaan jopa satakertaisesti. Tämä on yksi vaiettu syy nykyiseen talouskriisiin.

Kaikki raha on nimittäin velkaa. Ja koska kaikki velka on korollista, ainakin meille tavallisille kuolevaisille, niin pankeille joutuu maksamaan huomattavasti enemmän takaisin kuin mitä itse alunperin sai. Ajattele mitä tämä tarkoittaa - jos kaikki raha kierrossa on velkaa - ja kaikki ihmiset ovat velkaantuneita - niin kaikkien tulee maksaa enemmän takaisin kuin mitä alkujaan saivat lainana.

Ehkei matematiikka ole vahvimpia alueitasi - saatat kuitenkin hetken asiaa mietittyäsi todeta että tuo yhtälö ei oikein täsmää. Miten kaikki voivat maksaa enemmän takaisin kuin mitä saivat jos kerran kaikki raha mikä on olemassa on ihmisten pelkkää lainapääomaa.

Olet oikeilla jäljillä epäillessäsi että yhtälö ei täsmää. On nimittäin niin että yhteenlaskettujen velkojen määrä on huomattavasti suurempi kuin koko rahamäärä. Tämä tarkoittaa sitä että rahamäärästä ei millään riitä kaikille velallisille. Se tarkoittaa myös sitä että joudumme tavallaan keskenämme taistelemaan rahasta jottei pankki veisi lainamme vakuuden - asunto-osakkeen, omakotitalon tai metsäpalstan. Mikäli juuri sinä olet niin onnekas että olet ansioillasi onnistunut maksamaan sekä pääoman lyhennyksen että korot - niin tiedä että korkojesi osuus on tavallaan riistetty jonkun toisen pääomasta. Järjestelmä on laadittu niin että jonkun toisen on siis pakko menettää peli, koska rahamäärä ei riitä kaikille.

Mikäli pohdit tätä tarkemmin, sinulle saattaa nousta erilaisia kysymyksiä mieleen. Näitä ajatellen, totean ensin että kuvaukseni tilanteesta, on karkeahko yksinkertaistus. On siis olemassa erilaisia mekanismeja jotka vaikuttavat korjaavasti kokonaistilanteeseen - tai pahentaen kokonaistilannetta. Ensinnäkin, jokainen uusi laina joka otetaan, lisää rahamäärää - ja uusia lainojahan nostetaan jatkuvasti päivittäin. Koron suuruus on melko ratkaiseva. Korot ovat nyt varsin alhaisia, mutta muistan itse hyvin 90-luvun, jolloin korot olivat 15% luokkaa. Pitkät laina-ajat vaikuttavat myös velkarahaongelmaan hidastuttavasti koska pääomat poistuvat vasta 30-35 vuoden sisällä - eli poistuma on hitaanlainen.

Kauppataseen ja matkailutaseen mahdolliset ylijäämät lisää myös rahamäärää talousalueella. Tämä hidastaa kierrossa olevan rahamäärän supistumisen nopeutta, lainapääomien lyhennysten myötä.
Pankkien ja rahoituslaitoisten korkotuottojen käyttökohde ja lopullinen kohtalo, on myös ratkaiseva. Pankkien kuluttaessa korkotuottonsa palkkoihin, vuokriin, veroihin ja muuhun - tämä korkorahan kierto lisää rahamäärää ja vähentää lainavakuuksien pakkolunastuksia. Mitä nopeammin raha kiertää pankeista takaisin yhteiskuntaan - sitä parempi meille kuluttajille.

Ongelma on kuitenkin olemassa. Raha on todellakin velkaa. Tälläinen järjestelmä on pankkien kannalta erittäin tuottoisa - mutta kaikkien muiden kannalta, tuhoisan ala-arvoinen. Pankit ovat lisäksi tässä asemassa ollessaan, asettuneet valtiovaltaa ja muuta julkista valtaa korkeammalle. Onhan todettu että antava käsi on aina pyytävää kättä ylempänä, valta- ja arvovalta-asteikolla. Näin ei tule olla, eikä näin tarvitse olla. Pankkien valta on kohtuuton, ja niiltä tulee leikata nykyinen rahatehtailun etuoikeus. Se kuuluu vain ja ainostaan valtiolle.

Suomen Talousdemokratia ry. on uusi poliittinen yhdistys joka pyrkii valistamaan kansalaisia tästä yhteiskunnallisesta epäkohdasta ja esittämään parempaa mallia nykyiselle epäreilulle rahajärjestelmälle.

Rahajärjestelmän uudistaminen on ilman muuta valtava poliittinen uudistus jonka eräänä tavoitteena on myös se, että valtio voisi maksaa pois kaikki velkansa, omilla liikkeelle laskemillaan rahoilla. Näin valtio jatkossa loisi omat rahansa, eikä näin ollen velkaannu kenellekään. Ja mikäli olet niitä jotka edelleen kuvittelevat tästä koituvan jotain hallitsematonta inflaatiota - sanon "kasva aikuiseksi" ja selvitä itsellesi miten paljon rahamäärä on kasvanut nykyisen järjetelmän vallitessa. Vuosittainen rahamäärän kasvu on ollut 9-15% useimmissa länsimaissa - myös Suomessa. Kasvu on johtunut yksinomaan pankkien lainaamistoiminnosta. Valtiovalta voim ja valtaallan tulee kyetä valvomaan rahan liikkeelle laskemista siten että inflaatio varmasti pienenee nykyisestä.

Yhdistyksen toinen tavoite on saattaa perustulon maksaminen kaikille kansalaisille osana rahan luonnollista kiertoa, yhteiskunnan ja valtion välillä. Verotusta voidaan samalla keventää huomattavasti. Suomen ollessa EU:n ja Brysselin virkamiesten vallassa monet ym. uudistuksista hidastuvat ja vaikeutuvat huomattavasti. Suomen Talousdemokratia ry. suosittelee tietysti samoja uudistuksia kaikkiin euromaihin. ( ja miksei koko maailmaan.)

Ymmärrämme tietenkin että tämänlaiset uudistukset eivät hevillä etenisi EU-byrokratiassa, ja siksi katsomme että suomalaisten tulisi pohtia onko EU:sta nykyisellään enemmän hyötyä vai haittaa. Näyttäisi siltä, että ainakin talousdemokraattisten uudistusten kohtalo on varsin rippuvainen juuri EU-jäsenyydestä. Jos riittävän moni kannattaa esittämiämme uudistuksia ja jos taas EU-jäsenyys tekee ne mahdottomiksi, niin lienee paikallaan vakavasti harkita irtaantumista jäsenyydestä. Yhdistys on luonnollisesti varsin tietoinen siitä että tämänlainen politiikka on kovasti ristiriidassa nykyisen hyvinkin euromyönteisen hallituksen peruslinjan kanssa.

Suomalaisten yhteisen edun kannalta voi kuitenkin olla niin että hallitus ajaa väärää linjaa.

Hallitus ei nähdäkseni, ole millään lailla osoittanut minkäänlaista merkkiä, siitä että sen piirissä ymmärrettäisiin näitä talousdemokratian julkituomia velkaperusteisen rahajärjestelmän laajoja yhteiskunnallisia epäkohtia. Hallitus ei ole osoittanut ymmärtävänsä että edes vallitsisi muita varteenotettavia ratkaisumalleja. Hallitus katsoo edelleen että verottaminen, verojen korottaminen, maksujen korottaminen, uusien maksujen kerääminen ja holtiton lainaaminen muodostaa kaikki käytettävissä olevat keinot. Oppositiokin vain esittää oman muokatun koosteensa samoista keinoista.
Talousdemokratian kannalta katsottuna nähdään, että suomalaisessa poliitiikassa ei lainkaan ole oppositiota, vaan kaikki puolueet ajavat samaa velkaperusteista rahoitusmallia.

Tässä mielessä Suomen Talousdemokratia ry. edustaa uutta ja luovaa ajattelua, erilaista politiikkaa - ellei jopa huomattavasti erilaista politiikkaa. Yhdistyksen puheenjohtajana toivon että suomalaiset, yhdistyksemme mahdollisen myöhemmän puoluestatuksen myötä, saisivat
todellisen vaihtoehdon. Vaihtoehdon, josta on vaiettu aivan liian pitkään.

Suomen Talousdemokratia ry:n perustajajäsenet eivät välttämättä itse janoa poliittista valtaa, vaan haluamme lähinnä korjata epäkohdan jolla jo riittävän pitkään, on ollut tuhoisa vaikutus yhteiskuntaan. Siispä kehoitan ja kutsun muiden puolueiden vaikuttajia tarttumaan tilaisuuteen ja liittymään yhteiseen todellisen Muutoksen rintamaan.

Uskon nimittäin ettei vallitse minkäänlaista epävarmuutta siitä mitä suomalaisten enemmistö haluaa saadessaan mahdollisuuden valita nykyisen - velkaperusteisen rahajärjestelmän - ja talousdemokratian rahajärjestelmämallin välillä.

Valtiovelan kertymä 65 mrd, kuntavelan kertymä 12 mrd ja myös kotitalouksien syvä velkaantuminen kielii vääjäämättömästi siitä että nykyinen järjestelmä on tiensä päässä.

Talouskriisi, jonka toinen aalto on vasta tulossa, on itse asiassa totaalinen järjestelmäromahdus ja on merkkinä sille että on uuden aikakauden aika.

Varoittaisin myös siitä, että aikaa on oikeasti melko vähän - ellemme ryhdy toimiin pian, velkaperusteista pankkijärjestelmää ylläpitävät tahot ajavat kansantaloutemme vielä ahtaammalle. Niin ahtaalle ajavat sen vielä, että syvässä kurjuudessa elävinä suostumme mihin vain mitä meille ehdottavat.

Ehdottavat siis pankkiirit meille mitä tahansa niin todennäköisesti joudumme siihen suostumaan - jollemme ajoissa nosta omaa vuorenvarmasti toimivaa ratkaisuamme, talousdemokraattista rahajärjestelmää julkisuuteen.

Ratkaisu on siis uusi rahajärjestelmää ilman velkaa. Rahajärjestelmä joka edustaa kestävää kehitystä eikä vaadi holtitonta talouskasvua - tai talouskasvua yleensäkään. Rahajärjestelmä, jonka myötä yhteiskuntamme hidastaa vauhtiaan ja tyytyy ylläpitämään hyvinvointia ilman nykyisen finasssikapitalismin loismaista tuhoisaa koronkiskontaa. Rahajärjestelmä, jonka myötä suomalaisella yhteiskunnalla yhtäkkiä on varaa toteuttaa kaikki sellainen mihin muuten riittää osaamista, työvoimaa ja muita resursseja.

Tervetuloa mukaan!

Kestävää Taloutta nykyisen talouskasvun tilalle

Taustaa

Teollisen vallankumouksen alkuajoista asti talouskasvun doktriini on ollut vallitseva talousfilosofia riippumatta siitä että kasvu on ahminut maailman luonnonvaroja ja sama jatkuu edelleen yhä kiihtyvässä tahdissa. Talouskasvun pysähtyminen on väistämättömästi edessämme. Samalla yläpuolellemme on kasaantunut tummia pilviä:

- ilmastonmuutos ("tosiasia"?)
- "peak oil", eli öljyn teoreettinen huipputuotanto on ohitettu (Lindsey Williams kiistää tämän)
- maaperän, ilman ja merien saastuminen (tästä tuskin kukaan on eri mieltä)
- kasvava määrä raaka-aineita joista alkaa olla pulaa, ja joiden louhiminen on yhä kalliimpaa ja hankalampaa. (selvä asia kaikille)

Talouskasvu on jo aikoja sitten ohittanut sen pisteen missä jo olisi ollut mahdollista tyydyttää kaikkien ihmisten perustarpeet - jopa turhia nuukailematta. Silti kaikki valtiot pyrkivät edelleen kohti tämäntapaista hyvinvointia, kilpailevat keskenään verisesti päästääkseen kasvattamaan vientiään - samalla kun kuumeisesti pyrkivät saamaan investointeja tuontina itselleen - eivät todellista vaurautta.
Hukumme kaikki velkoihin samalla kun meitä patistetaan kuluttamaan enemmän jotta järjestelmä edelleen kasvaisi. Miksi näin?


Vaietut syyt

Maailmaa ajetaan tuhoon syistä jotka liittyvät rahan liikkeelle laskun seurauksista. Tämä on aihe jota visusti pidetään poissa otsikoista ja julkisesta keskustelusta, sillä jos nämä asiat olisivat laajemmin yleisön tiedossa, nykyisen (hullun) järjestelmän ei annettaisi enää jatkua.

Velkaantumisen kasvutahti on kiihtynyt vuosi vuodelta nykyisen järjestelmän alkuajoilta asti suorana seurauksena järjestelmän luonteesta. Lisääntyvä velkaantuminen on pohjimmainen syy siihen että maamme poliitikot yhteen ääneen toitottavat talouskasvua, talouskasvua...vientiä, vientiä. Tässä on myös perimmäinen syy siihen miksi luonnonvaroja ja energiaa tuhlataan siinä määrin että monet ovat näkevinään ilmaston lämpenemistä tapahtuvan. (osa tosin epäilee että ilmasto muuttuu ja elää omia kylmiä ja lämpimämpiä kausia ihmisen tekeleistä riippumatta)

Miksi velkaantumisen kasvutahti on aina vaan kiihtymässä? Mistä mahtaa oikeasti olla kysymys?

Tarkasteltaessa edessämme olevia tosiasioita voimme todeta että pääongelma ei näytä olevan se että tuotteista ja palveluista olisi puutetta. Ongelma on pikemminkin hyödykkeiden tuhlaaminen sekä niihin oikeuttavan rahan epäoikeudenmukainen jakelu. Velkojen jatkuvan kasvun johdosta voimme havaita yhä toivottomampaa taistelua työpaikoista toimeentulon ja velanhoidon varmistamiseksi.


Pankki luo luoton tyhjästä

Vallitseva myytti on se että kun pankki myöntää lainan, se lainaa edelleen säästötiliasiak-kaittensa rahatalletuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa eikä se selitä sitä miten talletusten volyymi on jatkuvasti kasvanut. Tosiasiassa tilanne on se että kun pankki myöntää lainan, se luo täysin uutta rahaa tyhjästä, eikä vain rahaa vaan samalla myös itselleen korkoa tuottavan saatavan - pankkiluottoasiakkaan velkana.
Lainaaja vuorostaan saa pankkiluoton eli ns. ”rahaa”, mitä voi kuluttaa kiertoon, mutta lainaaja saa myös korollisen velan joka pysyy hänen nimissään kunnes velka kokonaisuudessaan on maksettu. Ja kun velka on maksettu, pankki toteaa lainan pääoman saaduksi ja pääoma poistetaan kierrosta - mutta korko-osuus on revittävä muusta kierrossa olevasta rahasta.

Tämäkin raha on samalla tavoin laskettu liikkeelle korollisen velan myötä. Voimme edelleen todeta että pankin saama korkokin pysyy poissa rahakierrosta kunnes pankki lopulta kuluttaa korkotuoton kokonaisuudessaan. Täten muiden tahojen velkojen maksamiseen jää vähemmin rahaa ellei jossain päin oteta uutta velkaa.
Luototus on siis eräänlainen pyramidipeli joka romahtaa, ellei sitä jatkuvasti ruokita uusilla pankkiluotoilla. Tässä siis voidaan laskemalla osoittaa että kokonaisrahamäärän on jatkettava kasvamista, muuten koko järjestelmä romahtaa ja jäljelle jäävien velkojen hoitaminen jää mahdottomaksi. Tämä selittää myös ns. suhdanne-vaihtelut tai suhdanteiden sahaaminen inflaation ja laman välillä, johtuen siitä että vuoroin luottoa myönnetään kevyin perustein, myöhemmin samanlaisen luoton saamisen ehtoja tiukennetaan.


Nykyjärjestelmä luo velkaa

Kaikkien näiden velkojen korot, yhteiskunnan kaikilta sektoreilta: yksilöiltä, yhtiöiltä ja julkis-hallinnolta, menevät pankkien toimintakuluihin ja näiden kassavarantojen korottamiseen sekä jo ennestään vauraiden osakkeenomistajien osinkoihin. Nämä vuorostaan käyttävät usein osinkonsa ylellisyyksiin ja antiikkiesineisiin, mutta myös osakesijoituksiin, valuuttakauppaan, johdannaisiin jne. eli tavallaan uhkapeliin millä pyritään keräämään itselle vielä lisää vaurautta reaalitalouden tuottajilta.

Näin rahaa imuroituu pois reaalitaloudesta, tuotannon ja kuluttamisen järjestelmästä, ja tilanne pahenee entisestään kun tähän uhkapeliin käytetään pankkilainaa. Pankit osallistuvat nykyään tähän kasinopeliin itsekin, niitä koskevan säännöstelyn loputtua.

Tästä syystä voidaan nähdä joidenkin vaurauden kasvavan ja toisten kurjuuden lisääntyvän sitä mukaan kun yritykset epätoivoissaan pyrkivät kasvuun, jotta kykenisivät sekä hoitamaan rahoituskulunsa että pysymään voitollisina.
Samasta syystä ihmiset kaikkialla lähes epätoivoissaan pyrkivät palkkatyöllä tienaamaan toimeentulonsa - ja valtionhallinto vuorostaan luomaan työpaikkoja palkkatyölle. Tämä vuorostaan johtaa yltiöpäiseen tavaroiden ylituotantoon, raaka-aineiden tuhlaamiseen sekä monen tuotteen osalta tarkoitukselliseen mahdottomuuteen korjata tuote tai vaihtaa osia siihen.

Seuraukset ovat yleensäkin monien tuotteiden tarkoituksellinen lyhytikäisyys, alati muuttuva vaatemuoti - ja valtavat mainosbudjetit, joilla kaikki tehtaat pyrkivät myymään omia tuotteitaan ja näin pitämään kysynnän kasvussa.


Pankkien valta demokratian ulkopuolella

Pankkien valta myöntää lainoja antaa vuorostaan pankeille valtavasti valtaa vaikuttaa talouselämään. Näin siis pankkien voidessa yksin päättää kenelle myönnetään ja kenelle ei myönnetä lainaa, ja mihin tarkoituksiin yleensäkin lainaa myönnetään. Pankkien ensisijainen huoli on laina-asiakkaan kyky maksaa laina korkoineen päivineen, eikä lainan tarkoituksen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen hyöty tai arvo. Huomionarvoista on että esim. aseteollisuudelle lainaaminen pidetään pankkimaailmassa huomattavasti varmempana kuin esim. uudistuvan energiantuotannon rahoittaminen.
Karu totuus on se että, viimeisten satojen vuosien aikana, yksityisten liikepankkien omistajat ja pankkien ympärillä kasvaneiden teollisuusryppäiden johtajat ovat järjestelmällisesti manipuloineet järjestelmää oman valtansa ja vaurautensa varmistamiseksi. (CFR, TC, Bilderberg, Davos, EU)

Poliitikkojen lahjominen, väärien väitteiden esittäminen, talousrikokset - joita myöhemmin muutetaan laillisiksi, hampaattomien ekonomistien rahoittaminen sekä valtavirtamedian omistaminen ja ohjaaminen jotta suodatettaisiin ja vääristeltäisiin uutisia ja vältettäisiin julkista keskustelua ratkaisevista aiheista - on kaikki johtanut nykyiseen tilaan. Näistä syistä myös kehitysmaiden musertava velkataakka on kasvanut entisestään ja sekä globalisaatio että tuotannon siirto halpamaihin tuodaan aina mediassa julki myönteisenä kehityksenä.


Ratkaisuna julkisen rahan osuuden kasvattaminen

Useiden vuosisatojen ajan, täysivaltaisten valtioiden talousalueella kierrossa oleva raha oli kokonaan tai pääosin valtiovallan omaa luomusta ja vain pieni, täydentävä osuus rahasta oli yksityisissä käsissä. Valtiovallan luoman oman velattoman korottoman rahan, valtiovallan tulee kuluttaa kiertoon, esim. rakentamalla tieverkostoa ja ostamalla tuotteita ja palveluita. Näin toimittaessa talousalueella käytettävä raha ei missään vaiheessa synnytä mitään velkasuhteita suuntaan tai toiseen. Tällaista täysivaltaisen valtiovallan liikkeelle laskemaa rahaa nimetään yleisesti julkiseksi rahaksi.

Raha maksaa valtiolle vain sen minkä se maksaa kolikkojen metallista ja lyömisestä - tai vaihtoehtoisesti seteleiden paperista ja painamisesta. Nykyinen digitaaliraha ei maksa edes sen vertaa, vaan kulut ovat lähinnä se mitä numeroiden kirjoittaminen tietokonepäätteellä maksaa. Rahan nimellisarvon ja sen raaka-aine- ja tuotantokulujen erotus on ns. seigniorage, ja tämä kate kuuluu perinteisesti valtiovallalle.

Bank of England pystytettiin 1694 ja tämän jälkeen pankit ovat vaiheittain kasvattaneet osuuttaan yhteiskunnasta kiertävästä rahamäärästä. Tätä pankkien kasvanutta osuutta sanotaan pankkiluotoiksi tai yksityiseksi rahaksi. Vielä Toisen Maailmansodan jälkeen, julkisen rahan - eli kolikoiden ja seteleiden osuus, jota siis valtiovalta kulutti kiertoon, edusti silloin vielä noin puolta koko silloisesta rahamäärästä, esim. Iso-Britanniassa. Kehitys, ja erityisesti pankkitilirahan osuuden kasvaminen käteisen ohi, johti kuitenkin siihen että pankkiluottojen osuus kasvoi voimakkaasti julkisen rahan kustannuksella.


Velkarahan osuus rahamäärästä 97- 98 %

Tänä päivänä Iso-Britanniassa pankkiluottojen osuus on luokkaa 97- 98 % maassa kiertävästä rahasta. Tämän johdosta, eli velkojen suhteettomasta kasvusta johtuen, koko rahajärjestelmää uhkaa nyt romahtaminen, koska korollisten velkojen hoitokulut vievät pian valtaosan kansalaisten osto-voimasta eikä varoja näin enää riitä normaalikysynnän ylläpitämiseksi. Suomessa tilanne on sama. Näin kokonaiset valtiot ovat joutuneet kokemaan talousromahduksia, ja USA:n liittovaltio, nykyään maailman ylivoimaisesti johtava velallinen, on selvitystilassa. Tämä on ennennäkemätöntä ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan.


Uudistusliikkeitä nousee

Erilaisia rahapoliittisia uudistuksia ajavia kansalaisliikkeitä on ollut olemassa jo parisen vuosisataa - mutta vasta tänä päivänä näistä näkee ja kuulee useammin kiitos internetin ja vaihtoehtoisten riippumattomien uutismedioiden. (Canadian Action Party, Money Reform Party, American Monetary Institute, Prosperity, Web of Debt, Richard C. Cook, JAK Bank, Democrats for Social Credit)

Uudistusta ajavien liikkeiden sanomat voidaan tiivistää: Valtiovallan tulee palauttaa itselleen kansallisen rahan liikkeelle laskemisen etuoikeus ja pankkien vuorostaan tulisi pysytellä siinä mitä ne ovat tekevinään - eli pelkästään lainata eteenpäin jo olemassa olevaa rahaa!

Kun näitä muutoksia ruvetaan toteuttamaan, olemassa olevien velkojen poiskirjausten myötä tullaan tarvitsemaan valtavasti uutta korvaavaa rahaa, jottei rahamäärä supistuisi. Tässä tilanteessa valtiovallan tulee ryhtyä luomaan uutta julkista rahaa ja kuluttaa se kiertoon ja ilman minkäänlaista kytkentää pankkivelkaan. Näin toimittaessa päästään sekä valtiovelasta että muuta julkista sektoria rasittavista veloista.


Julkisen rahan kanavointi perustulona

Suuri osa tästä uudesta julkisesta korottomasta velattomasta rahasta voitaisiin kanavoida kansalaisille perustulona - eli toistuvina maksuosoituksina jokaiselle. Näin valtiovalta varmistaisi kaikille riittävän ostovoiman elääkseen niukan vaatimattomasti työttömänäkin. Perustulon myötä kansalaiselle avautuisi mahdollisuus päättää omasta elämäntavastaan, sopia hyväksyttävistä työehdoista, jättää epäeettiset työpaikat, (puhelinmyynti, aseteollisuus, palkka-armeija jne.) ja siirtyä kestävän kehityksen työaloille (esim. uudistuvan energian) tai työllistää itse itsensä, muodostaa osuuskuntia, nauttia vapaa-ajastaan, lähteä mukaan politiikkaan, huolehtia perheestään, ystävistään, kotipaikkakunnistaan ja ympäristöstään.

Näitä muutoksia pitäisi toteuttaa jokaisessa maassa ja näin jokainen maa kykenisi rahoittamaan omaa kotimarkkinatuotantoaan. Nykyiset kansainväliset velkasuhteet poistuisivat, ja ns. Kolmas Maailma olisi pian velaton. Kansainvälinen kauppa perustuisi jatkossa todellisten tuotteiden vaihtamiseen eri valtioiden välillä, yhteisen hyvän nimissä.

Aidot ruokatuotannon ylijäämät tulisi luovuttaa maille joissa ruoan tarvetta ilmenee. Tietotaitoa ja osaamista tulisi taas vapaasti jakaa kaikkien kesken. Kaikenlaisen kansainvälisen yhteistyön pitäisi ja tulisi kukoistaa ilman nykyistä velkapainetta. Kilpailuasetelma jäisi näin taka-alalle ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Jopa nykyinen maailman väestönkasvu huomioiden, monet asiantuntijat ovat laskeneet, ettei kenenkään tarvitsisi nähdä nälkää, kunhan erilaiset varastointi-, kuljetus- ja logistiikkaongelmat saadaan hoidettua ja oikeudenmukaisuuden periaate pääsisi valloilleen.

Nykyisten petollisten ja laittomien velkasuhteiden purkaminen ja poistaminen mahdollistaisi kaiken muun ohella myös pikaisesti erilaista matalan energiankulutuksen asumisen kehittämistä - jotain minkä luulisi kiinnostavan kaikkia jotka omalla esimerkillään mielellään pyrkivät hillitsemään ns. ilmastonmuutosta.

_______________________________________________________

Alkuperäisteksti: Brian Leslie,, Sustainable Economics, http://www.sustecweb.co.uk/ Käännös ja muokkaus: Lars Osterman, Talousdemokratia, http://talousdemokratia.blogspot.com/

Markku Uusipaavalniemi puhujapöntössä

Riikka Söyringin kautta sain tietää tästä Markku Uusipaavalniemen puheesta eduskunnassa.

* * *

Markku Uusipaavalniemi ottaa puheessaan eduskunnassa www.eduskunta.fi
esiin historiassa tapahtuneet salamurhat.
Niiden kohteena ovat olleet eri puolilla maailmaa globaalin pankkikartellin etuja vastustavat poliitikot.
Asia liittyy siihen, miksi Suomen valtio tekee talouteen liittyviä päätöksiä omaa etuaan vastaan.
Uusiksen puheesta selviää myös, miten puutteellisin tiedoin Suomen eduskunta tekee päätöksiään, joilla käytännössä estetään valtiontalouden parantamistoimet inflaation avulla ja ajetaan kansakunta ennen kokemattomaan hätätilaan.

Inflaation ei anneta tapahtua, sillä eliitti ei halua viime vuosien vulgäärikapitalistisen politiikan avulla kahmimiensa omaisuusarvojen alenevat puolta senttiäkään.
Koska eliitti omistaa Suomen hallituksen ja lainsäädäntöelimet, se säädättää eduskunnalla lait, joiden avulla pakotetaan kansalaiset köyhtymään, mikä tarkoittaa että he menettävät sosiaaliturvansa, työnsä, asuntonsa ja eläkkeensä:

"KESKIVIIKKONA 23. KESÄKUUTA 2010 kello 21.01
1) Hallituksen esitys Belgian, Saksan, Irlannin, Ranskan, Italian, Kyproksen, Luxemburgin, Maltan, Alankomaiden, Itävallan, Portugalin, Slovenian, Slovakian, Suomen, Kreikan ja Euroopan rahoitusvakausvälineen välisen ERVV-puitesopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten hyväksymisestä
Ensimmäinen käsittely

Hallituksen esitys HE 95/2010 vp

Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 30/2010 vp

Markku Uusipaavalniemi /kesk: Arvoisa puhemies! Ed. Skinnari kertoi tuossa yhden hyvän totuuden, elikkä meillä asianosaiset ovat itse asiassa esiintyneet asiantuntijoina - ovatkin tietenkin asiantuntijoita - mutta jotka ovat mitä suuremmassa määrin asianosaisia, niin he ovat käyneet näissä pankkijutuissa valiokuntakäsittelyssä asiantuntijoina, valtiovarainministeriön ja pankin edustajat. Aika vähän siellä on sitten professoreita tai muita otettu näissä. Näitä on kiireellä runnottu läpi.
Mutta olisin pariin asiaan puuttunut, mitä ed. Manninen otti esille. Elikkä totesitte, että valitettavasti sellaisiin tilanteisiin joudutaan, että on kiire, ja ymmärsitte toki, että on erittäin valitettavaa, että näin pääsee käymään. Mutta onko kukaan oikeastaan antanut minkään näköistä analyysiä, miten olisi käynyt, jos Aasian pörssi olisi kerinnyt avautua? Miten siinä muka olisi käynyt? Euroopan maat suurella kiireellä, Katainen muun muassa, siellä päättivät, että tässä on se hektinen piste: Aasian pörssi ei saa avautua, sitä ennen meillä pitää olla tämä sopimus, meillä pitää olla periaatesopimus, meidän pitää lyödä miljardit pinoon.
Missä on se analyysi, miten sitten olisi oikeasti käynyt? En ole nähnyt yhtään analyysiä sieltä, että tänne eduskuntaan olisi tuotu, että millä tavalla se maailma olisi romahtanut siitä nyt sitten.

Tämä ei todellakaan pelasta tässä kuplassa. Nämä kuplat etenevät samaa tahtia, ja se teoria, minkä olen kertonut täällä jo kolme vuotta sitten, se pätee näissä kaikissa maissa, kaikissa talousalueissa. Ed. Manninen täällä toikin esille, että muutamissa maissa on näitä supistuksia tehty. Pienissä maissa ne pystytäänkin tekemään. Esimerkiksi Latviassa palkkasumma laskenut 40 prosenttia, Virossa 20 prosenttia, Irlannissa 10 prosenttia, Islannissa 50 prosenttia. Pienet valtiot menevät vielä tässä sisällä, mutta nyt me olemme ajamassa koko Eurooppaa siihen. En osaa sanoa tarkkaa summaa, se riippuu ihan millä tahdilla siellä yritykset ja kotitaloudet ja sitten pankkisektori ottavat takkiin, mutta kyllä se luku on 20-40 prosenttia koko alueella, jos tämän sopimuksen mukaan nyt mennään.
Ja se ei pysähdy siihen ensimmäiseen vuoteen. Sitten syntyy deflatorinen syöksykierre, tämä on valitettava tosiasia. Kukaan ei ole yrittänyt minkäänlaisilla luvuilla tuoda meille mitään analyysiä, miten tästä voitaisiin selvitä sillä, että laitetaan, pakotetaan kaikki ensinnäkin takaamaan toisten velkoja, ja sitten 1 000 miljardia jos on tappio tällä koko alueella tälläkin hetkellä valtioilla ja kauppa on kuitenkin positiivinen, kun siihen kauppataseeseen mielellään verrataan, niin kyllä pitäisi tulla mieleen, että se vuoto on jossain muualla. Kukaan ei ole esittänyt minkään näköistä analyysiä. Meillä ei ole mitään täällä, ei yhtään mitään."

Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemellä on myös lääkkeet ongelmaan. Ne lääkkeet on tunnettu kautta historian ja ne ovat aina tepsineet:

"Vaihtoehtoihin. Minä kerron sen, mitä tässä pitäisi tehdä. Se on täysin yksinkertainen asia. Se on niin yksinkertainen, että sitä ei haluta nähdä:
Euroopan valtiot, tai jos halutaan, niin euroalueen valtiot, muodostavat pankin, niin kuin ne periaatteessa nytkin ovat tehneet, että rahoitusvälineen. Nämä valtiot ottavat haltuun tämän pankin, kutsutaan sitä sitten vaikka europankiksi, jos ei Euroopan keskuspankki kelpaa, mutta se on valtioiden hallinnoima, ja tämä keskuspankki voi luoda rahaa suoraan tasetta nostamalla eli voi lainata suoraan Kreikalle rahaa. (Ed. Johannes Koskinen: Näinhän tässä tapahtuu!)
- Itse asiassa tässä ei tapahdu. Ed. Koskinen, olette täysin väärässä, te olette täysin väärässä tässä, kun väitätte, että näin tässä tapahtuu. Tässä tapahtuu niin, että tämä rahoitusväline lainaa markkinoilta, maksaa siis itse korkoa. Eli te olette täysin väärässä, kun väitätte, että tässä tapahtuu näin. (Ed. Johannes Koskisen välihuuto - Puhemies koputtaa) Elikkä tässä nimenomaan ongelmana on se, että tässä lainataan rahaa muualta, ja siitä maksetaan siis korkoa. Jos tasetta nostamalla esimerkiksi tämä europankki, Euroopan keskuspankki tai europankki, luo 1 000 miljardia euroa ja lainaa sen näille valtioille, totta kai siinä sen jälkeen sitten keskustellaan, kuka saa minkä verran näitä, on se sitten nollakorkoinen laina tai kolmeprosenttinen laina, niin siinä on se hyvä puoli, että siitä ei mene korkoeriä ulkopuolelle, vaan se tulee näille maille takaisin suoraan. Se, missä suhteessa se jaetaan, on sitten toinen asia. Mutta silloin tästä velkakuplasta selvitään, eikä minkään maan tarvitse myydä kansallisomaisuuttaan.

Jos me pidämme yksityisillä pankeilla ainoastaan tämän rahanluomisoikeuden, niin sitten me olemme markkinoiden armoilla. Silloin täällä saa ministeri Katainen ja muut pelottelijat olla, että nyt piti tehdä tämä ja tämä, etteivät markkinat hermostu. Jos meillä on itsellä tämä pankki hallussa, on se sitten euroalueen valtioiden tai Euroopan unionin maiden, niin tämmöistä ongelmaa ei ole. Näitä pankkien takaisin valtiolle ottoja on historiassa tietysti tapahtunut.
Valitettavan usein on myöskin salamurhia tapahtunut sitten niitä kohtaan, jotka ovat näitä asioita ajaneet, mutta se on ehkä sitten toinen juttu.
Mutta käytännössä siis tämä on se yksinkertainen asia: laitetaan pankki pystyyn, joka on siis itse asiassa valtioiden hallussa, eikä siis tarvitse ulkopuolisille, yksityisille pankeille maksaa sitä korkoa jatkuvasti lisääntyvästä luottomäärästä.

Mutta näissä kuplissahan on todellakin täysin yksinkertainen tämä juoni. Ensin yksityinen sektori velkaantuu, niin kuin euroalueella oli 2 000 miljardia vuodessa, sen jälkeen kun se saavuttaa kylläisyyden tilan, eli kylläisyys tulee euroalueellakin vastaan, kun ei enää 0 prosenttiakaan saa velkamäärää lisääntymään, korko on 0 prosenttia kuta kuinkin melkein, ja velkamäärä ei vaan lisäänny. Yksityinen velkamarkkina on melko kylläinen. Suomessa vielä sentään nuoret ottavat 100 prosenttia lainaa asuntoja varten, mutta muuten jos ajatellaan koko Euroopan alueella, niin lainamäärä ei lisäänny. Ja kun lisäluoton kautta ei enää ostovoimaa synny, niin julkinen sektori velkaantuu, ja se on se 1 000 miljardia vuodessa, mitä siellä tällä hetkellä tapahtuu. Kun tulee liikaa velkaa sitten valtiolle, valtion korot nousevat kattoon, kuten Kreikassa tapahtui, tai valtion velkakirjat eivät mene enää kaupaksi, ja silloin maa joutuu vaikeuksiin. Sen jälkeen maa laitetaan myymään omaisuuttaan. Siinä eivät yleensä pelkät supistustoimet riitä. Kreikallakin on 300 miljardia sitä luottoa siellä, ja sen jakautumista en tiedä tarkemmin. Kun en saa kerran tietoa Suomestakaan, niin en ole yrittänyt edes hakea Kreikasta, että kenellä on velat ja kenellä varallisuus siinä maassa.

Arvoisa puhemies! Jos palataan tähän paperiin, mitä tässä on, niin itse asiassa en pidä niinkään pahana tätä 7,9 miljardia, se ei ole niinkään paha asia tässä kuin se suurempi merkitys, mikä tässä taustalla on. Me otamme euroalueelta mahdollisuuden selviytyä pois tästä inflaation kautta. Inflaatiolla on iät ja ajat selvitty ylilyönneistä. Nyt ei selvitä, koska me teemme automaatin. Suomen kanta nimenomaan on ajaa sitä automaattikiristystoimenpidett

ä sinne, että automaattisesti tämän puitesopimuksen perusteella voidaan ajaa valtiot leikkauksiin, kiristämään vastoin omaa näkemystään, vastoin omaa tahtoaan. Ja kun tämä automaatti on luotu, niin ei ole mitään, mikä enää voisi aikaansaada tätä inflaatiota, ainoastaan deflaation.

Koska aika alkaa taas lähestyä loppuaan, niin on ilmeisesti pakko vapauttaa pönttö tässä vaiheessa "

Inflaation todellisista syistä vaietaan

Inflaation syistä puhutaan paljon. Disinformaatiota enimmäkseen. Edellisen blogipostauksen kommenttiosiosta näkee tyypillistä disinformaatiota.

Todelliset syyt inflaatioon ovat kuitenkin toiset.

- Pankkien holtiton spekulaation ja keinottelun luototus
- Lainaaminen korkoa vastaan
- Korkea verotus
- Arvonlisavero
- Pankkien asuntolainojen ylipitkät laina-ajat
- Työn perään muuttaminen PK-seudulle
- Perustulon puute
- EU-lisäkulut ja kaikki EU-byrokratia

Inflaatiosta päästään kunhan talousdemokratian uudistuksia päästään toteuttamaan.

Lisää ajatuksia talousdemokratiasta ja sen toteuttamisesta

Talousdemokratian lähtökohtana on rahan olemuksen, sen modernin syntymekanismin ja sen luomisen ja hallinnoinnin ympärillä pyörivän taloudellisen valtapelin ymmärtäminen.

Rahan olemukseen liittyy sen velkaperusteisyys eli se että kaikki tämän päivän rahat tavallaan ovat velkakuitteja. Tämä tarkoittaa myös sitä että raha on miinusmerkkinen arvoltaan vaikka se oikeuttaakin haltijaa sen raha-arvon ilmoittamaan ostovoimaan.

Rahan olemukseen liittyy myös se että 98-99% kaikesta rahasta on tilapäistä, ei pysyvää rahaa ja se että kierrossa oleva raha vain edustaa, tällä erää vielä maksamatonta velkaa. Kaikki raha on lähtöisin pankkijärjestelmästä ja palaa myös sinne ennen pitkää.
Pankkijärjestelmä taas on pitkälti yksityisomistuksessa mikä vuorostaan tarkoittaa että myös koko rahajärjestelmä on yksityisessä omistuksessa. Rahan olemukseen liittyy siis se että lähes kaikki kuviteltu todellinen raha itse asiassa on tilapäistä aikarajoitteista pankkiluottoa.

Rahan olemukseen liittyy myös se että valtiollisen tai julkisomisteisen rahan osuus rahakannasta supistuu koko ajan. Ainoastaan eurosetelit ja kolikot edustavat julkisomisteista osuutta kaikesta rahasta. Tämä konkreettinen seteliraha voidaan myös katsoa olevan pysyvää ja velatonta rahaa kun taas kaikki pankkiluotto on laskettu liikkeeseen velkaperusteisena yksityisestä pankkijärjestelmästä.

Rahan syntymekanismi on varsin yksinkertainen mutta silti valitettavasti suuren yleisön ymmärryksen ulkopuolella. Olisi tiedettävä että raha eli pankkiluotto on pelkkiä numeroita tietokoneissa jotka näkyvät tiliotteissa. Rahajärjestelmä on siis pelkkä kaksinkertainen kirjanpitojärjestelmä missä numeroita lisätään, poistetaan, saldoja muutetaan ja missä tilien pitää täsmätä - ja tämä kaikki on täysin pankkijärjestelmän hallussa.
Jokainen laina on saman verran uutta rahaa eli suoraa rahan lisäystä rahakiertoon. Jokainen lainalyhennys vuorostaan tarkoittaa että rahaa poistetaan kierrosta pankkien toimesta saman kirjanpitojärjestelmän avulla. Pankkijärjestelmä voi luoda rajattomasti uutta rahaa - kunhan joku vain suostuu tämän lainaamaan.

Samalla on tärkeätä tietää että pankeille on jostain ihmeen syystä annettu rahan synnyttämisen ja liikkeelle laskemisen yksinoikeus. Tämä tarkoittaa että pankkijärjestelmä on monopoli joka on kaiken valtiollisen julkishallinnon yläpuolella.
Pankkeja on tosin kymmeniä joten ns oligopoli ehkä kuvaisi tilannetta vielä paremmin.

Pankit kilpailevat toki toisiaan vastaan säästötili- ja luottoasiakkaista mutta kaikenkaikkiaan pankkijärjestelmä on suljettu piiri minkä sisällä pankit kuittavaat tilisiirtoja toisiaan vastaan jolloin, itse asiassa hyvin vähän rahaa siirtyy pankilta toiselle vaikka pankin asiakkaat tekevätkin tilisiirtoja pankilta toiselle.
Tässä kannattaa vielä toistaa se että kaikki rahasiirrot ovat vain eräänlaista numeroleikkiä tai kirjanpitojärjestelmä missä numeroita kirjataan tyhjästä, siirretään, lisätään, vähennetään ja kuitataan toisia numeroita vastaan. Mitään todellista arvoa tai rahaa ei siis siirry pankilta toisella missään tilanteessa.

Valtiovalta on pankkijärjestelmään nähden kerjääjän asemassa ja valtiot ovat jostain ihmeen syystä kiellettyjä luomasta itse pankkijärjestelmän tapaan itselleen rahaa. Valtiovalta on kuitenkin se taho joka säätelee ja valvoo pankkilaitosta, ja on laitettu takaamaan talletukset kansalaisille. Tilanne on kuitenkin tänään se että tätä säätelyä valtioiden sijaan toteuttaa EU, EKP ja BIS.

Lopuksi pitää vielä muistuttaa siitä että lähes kaikki maailman valtiot ovat hyvin velkaantuneita. On valtionvelkaa, kunnallissektorin velkaa, erilaisia järjestämättömiä vastuita kuten sosiaali-, sairausvakuutus- ja eläketurvajärjestelmä jotka kaikki yhdessä muodostavat tilanteen missä useimpien EU-jäsenvaltioiden todelliset kokonaisvelat ovat 400-500% vuosittaisesta kansantuotteesta, BKT:stä.
Pelkästään jo yhteenlasketut korkosuoritukset ovat tähtitieteellisiä lukuja. Yhdelläkään velkaantuneella valtiolla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta suoriutua veloistaan.

Kysymys: Kenelle sitten kaikki ovat velkaa?
Vastaus: Pankkijärjestelmälle. Ykstyishenkilöiden omistamille pankeille. Nämä pankit ovat luoneet valtioille lainatut "pääomat" täysin tyhjästä - oikeudellaan kirjata rahaa, luoda rahaa ja laskea se liikkeeseen.

Kysymys: Eikö tälle valtavalle epäkohdalle voi tehdä mitään ?
Vastaus: Kyllä voi - mutta se edellyttää poikkeuksellisia vastatoimia jotka uhkaavat maailman rahavaltaa.

Kysymys: Miten näitä vastatoimia voisi toteuttaa?
Vastaus: Meillä on poliittinen järjestelmä missä polittinen valta nojautuu demokraatiaan. Tämä tarkoittaa että tarpeellisia vastatoimia ja järjestelmän muutosta ajava poliittinen puolue voi asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Mikäli äänestäjät kokevat muutoksen tarpeelliseksi ne antavat äänensä tämän puolueen ehdokkaille ja näin asia lähtee etenemään.

Tässä tullaan talousdemokratian ytimeen. Kaikki ne toimet joilla pyritään korjaamaan mainittuja taloudellisen vallan epäkohtia voidaan liittää talousdemokratiaan.

Talousdemokratia katsoo että raha ja rahajärjestelmä on yhteinen kansallinen vaihdon väline joka ei kuulu olla yksityisen pankkisektorin vallassa ja hallinnassa. Rahajärjestelmän hallinnointi, uuden rahan luominen ja sen liikkeelle laskeminen kuuluu julkisen sektorin eli valtiovallan tehtäviin, velvollisuuksiin ja sen etuoikeuksiin.

Talousdemokratiassa valtiovalta siis hallinnoi rahajärjestelmää 100% eikä yksityisillä pankeilla ole tähän mitään asiaa. Pankkien tehtäviin kuuluu jo olemassa olevan rahan omistajien hallussa olevan rahan varastointi pankitilijärjestelmässä, rahasiirtojen ja maksujen sujuva toteuttaminen sekä mahdollisesti pankin tiliasiakkaan ylijäämärahan välittäminen edelleen lainoina tätä rahaa haluaville.

Talousdemokratiassa valtiovalta ja muu julkinen valta ei missään tilanteessa joudu lainaamaan yhtään rahaa miltään pankilta. Talousdemokratiassa ei siis synny mitään valtionvelkaa eikä muuta julkista velkaa. Talousdemokratiassa julkinen sektori ei maksa mitään korkoja tai muita rahoituskuluja, vaan voi vapaasti investoida infrastruktuurin rakentamiseen, korjaamiseen ja ylläpitämiseen.
Talousdemokratiassa kansalaiset eivät joudu erikseen maksamaan mistään valtiollisesta tai kunnallisesta palvelusta, ei terveydenhuollosta, ei päivähoidosta, ei koulutuspalveluista, ei vanhainkotipalveluista eikä kuoleman tai hautaamisen kuluja.

Talousdemokratiassa verotus on hyvin kohtuullista - ja verotuksen päämerkitys ei ole fiskaalinen vaan verotus varmistaa rahan tehokkasta kierrättämistä - sen että raha palaa julkisen sektorin tileille mistä se välittömästi palautetaan kiertoon kansalaispalkan tai perustulon muodossa.
Talousdemokratiassa perustulo takaa kansalaisten perusostovoiman joka vuorostaan takaa elämisen välttämättömyyshyödykkeiden saamisen.

Jälkiteollisessa kehittyneessä tietoyhteiskunnassa automaatio on viety äärimmilleen ja kaikki turhat työt on karsittu pois. Talousdemokratiassa pelkällä työllistämisellä ei ole itseisarvoa.
Näin ollaan tilanteessa missä varsinaisia 8-16 työpaikkoja ei millään riittäisi kaikille halukkaille ja näin olemassa olevat työpaikat joko jaetaan tai sitten työaika puolitetaan. Näin näitä lisätuloja - työtuloja - saa jokainen tähän halukas ja koko käsite "työttömyys" on enää pelkkä muisto menneistä. Määrättyä eläkeikää ei tarvita vaan jokainen osallistuu haluamallaan tavalla yhteiskunnan ylläpitämiseen ja tarpellisten hyödykkeiden tuotantotehtäviin.

Kaikki puheet työajan pidentämisestä ovat myös pelkkä muisto velkaperusteisen rahajärjestelmän kohtuuttomista haittavaikutuksista. Talousdemokratiassa eläkkeet eivät muodosta mitään ongelmaa koska julkinen hallinto voi maksaa eläkkeet perustulona ja tämän mahdollisina lisinä.

Mitä vielä? Arvioisin että talousdemokratiassa kaikki julkinen liikenne voisi olla ilmaista ja osa yhteiskunnan palveluverkostoa.

Korostan tässä lopuksi että yllämainitut ajatukset ovat tällä erää paljolti suuntaa antavia ajatuksia. Näitä ajatuksia tulee pohtia, kehittää ja korvata vielä paremmilla.

Varmaa on kuitenkin se velkaperusteinen yksityisomisteinen rahajärjestelmästä on koko yhteiskunnan ja kestävän kehityksen päävihollinen. Ellei rahajärjestelmää saada muutettua kaikki yllä mainittu todellakin jää utopiaksi.

En kuitenkaan haaskaisi aikaa tämän kirjoittamiseksi ellen olisi täysin varma siitä että rahajärjestelmä todellakin olisi otettavissa yhteiskunnan yhteiseen haltuun. Haltuunottoprosessi on itse asiassa jo alkanut. Sitä ollaan eri puolilla maailmaa suunniteltu jo satojen vuosien ajan. Välillä, paikoin rahajärjestelmän haltunotto on onnistunut.
Pankkien lobbaus oman asiansa ja valtansa puolesta on kuitenkin ollut sitä luokkaa että ennen pitkää poliittinen elitti on sortunut korruptioon ja pankeille on jälleen palautettu valta luoda rahaa. Kuvaavaa on se että äänestäjien keskuuteen on harvoin vuodatettu tietoa tästä valtavasta menetyksestä. Moni korruptoimaton virkamies tai poliitikko on tietysti nähnyt ja myös ymmärtänyt mitä on tapahtumassa - tai jo tapahtunut. Tiedottaminen asiasta laajemmin lie muodustunut kompastuskiveksi koska korruptoidut median edustajat ovat luonnollisesti sulkeneet silmänsä tai jättäneet uutisoimatta pankkien pahanteosta.

Tänä päivänä tilanne on toinen. Emme ole enää uutistoimistojen ja korruptoituneen median armoilla. Vapaa internet on tänään oiva keino levittää tietoa tämänlaisista asioista ja hetkessä saavutta tuhansien ihmisten - ja äänestäjien - huomio. Tästäkin syystä on kaikki syyt suhtautua optimistisesti lähitulevaisuuteen.
Myös Islannin ja Kreikan tapausten taustalla häärineiden pankkien saama negatiivinen julkisuus antavat aihetta tyytyväisyyteen koska kaikkialla ihmiset alkavat olla perillä siitä miten pankit itse asiassa ovat loisia eivätkä ystäviä.
Pankkiireja ja pankkeja voi siis selvästi vastustaa. Väitettyjä vaadittuja moraalittomia keksittyjä velkoja ei todellakaan tarvitse maksaa. Argentiina kieltäytyi aikanaan, pian sen tekee Islanti ja seuraavana ehkä Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti, Italia..

Voi siis olla että ilmasto alkaa olla kypsä jonkinmoiselle talousdemokratialle myös meidän suomalaisessa yhteiskunnassa. Uskon kuitenkin että ensimmäinen kunnon irtiotto kohti talousdemokratiaa tullaan näkemään ulkomailla.

Richard C. Cook: Miten USA:n perustulo voitaisiin rahoittaa

Richard C Cook: How To Finance the National Dividend.

Total debt in the U.S. today is around $60 trillion. If interest is 4% that’s $2.4T out of a $14T GDP. $2.4T is a figure curiously almost identical to my proposed National Dividend.

Eli suomeksi, se sama summa joka nyt menee pankeille korkoina voitaisiin sen sijaan siirtää kansalle kansallisosinkona tai "perustulona". Turha tulla sanomaan ettei siis rahaa perustuloon olisi. Kukaan ei koskaan väitä ettei ylisuurienkin velkojen hoitamiseen olisi varoja. Siihen löytyy aina rahaa.
Suomalaiset ekonomistitkin ovat julkisesti ja suurieleisesti todenneet että velkaa ei tarvitse koskaa maksaa pois.

No - oikeasti olen sitä mieltä että julkisyhteisöjen velat ovat meille kaikille täysin turha rasite.
Enkä ole tässä yksin tätä mieltä. Jokainen järkevästi ajattelevan luulisi olevan samoilla linjoilla.

Ja niistä pääsee eroon jos haluaa. Nykypoliitikot eivät halua eroon veloista - vaikka vaalien alla yrittävät antaa sellaisen kuvan meille. Suomessa on (nyt) ilmiselvää että Sampo-pankin (ja muidenkin pankkien ja rahoitusyhtiöiden..?) kädestä syövän Kokoomuksen ja Kataisen poliittinen linja on aina ensin pankkien asiamiehenä oleminen. Pankkejahan pitää kovasti nyt "pääomittaa" sanoi Katainen ...(Wahlroosin kirjoittamaa käsikirjoitusta lukiessaan televisiossa?)

Kokoomus "työväen puoluena" oli viime vaaleissa sikäli osuva mainoslause että onhan Kokoomus varmistamassa että "työväki" eli pankkien lypsylehmät maksavat korkojaan jatkossakin. Hiljan 100.00 euroon korotettu talletustakuukin oli tavallaan sekin Kokoomuksen vastalahja Suomen pankeille, vai ?

Palataksemme Cookin artikkeliin, tässä ote:

If the idea of printing it and giving it away is politically unacceptable, then you can have the government sell “dividend bonds” to the central bank, which bonds are kept in a vault somewhere, with the bank distributing the dividend. Or it can be done through the Treasury.

The only difference from current practice is that with the National Dividend, you give the money directly to the people rather than routing it through the government or the banks; today the government spends much of it on the horror of the military-industrial complex; banks skim the cream through interest on lending.

With a National Dividend paid directly to the people, this money immediately goes into circulation at the local level and produces many more jobs and much more economic growth than through the other routes. So it becomes, in practice, self-financing. It also pays down debt, reduces net interest payments, and results in more savings than at present.

***

How to finance the National Dividend, which would be somewhere in the range of $2-$3.5T U.S., depending on whether it is taxed and if there is an allowance for children.

Eli Richard C. Cook ehdottaa näin jokaiselle aikuiselle n 1000 dollaria kuussa perustarpeisiin. Voucherit eivät kelpaisi lottoamiseen, tupakkaan, olueen eikä viinaan. Ja jos pankkien rahoittamien poliitikoiden on vaikea niellä se että valtio painaa ja levittää voucherit sellaisenaan, yksi kiertotie olisi se että ne maksettaisiin vastineena valtion nollakorkoisia "osinko-obligaatioita" vastaan. Näin kansallisolinko on nimellisesti "laina". Osinko-obligaatiot voidaan pitää piilossa jossain holvissa vaikka tuomiopäivään asti.

http://dandelionsalad.wordpress.com/2009/08/07/how-to-finance-the-national-dividend-by-richard-c-cook/

Annathan äänesi jos asut Uudellamaalla

Talousdemokraattinen liike osoittaa että julkistalouden velkaantuminen on silkkaa politiikkaa - eli joidenkin päättävien tahojen tietoinen vaihtoehto.

Talousdemokratian uudistusohjelman myötä me suomalaiset pääsemme eroon valtionvelasta, kuntien velasta ja pääsemme vihdoin elämään niin kuin alun perin oli tarkoitus - rennommin, ilman "talouskasvun pakkoa" ja valtavaa kohtuutonta ja turhaa tulonsiirtoa yksityistahojen omistamalle rahoitusalalle.

Uuden kauden myötä meillä on varaa toteuttaa kaikki sellaiset hankkeet joihin on olemassa todelliset resurssit: työvoimaa, rakennustarvikkeita, koneita, kalustoa ja raaka-aineita.

Jatkossa kaikki väitteet "rahanpuutteesta" voidaan osoittaa olevan valheita. Inflaatiota ei tule syntymään koska kaikki mahdollinen ylimääräinen raha voidaan aina imuroida pois verotuksella.

Suomen kansan riistäminen velalla, korolla ja veroilla loppuu kun talousdemokratia pääsee valtaan. Jälkipolvet tulevat ihmettelemään ja pudistelemaan päätään kun aikanaan pohdiskelevat miten suomalaiset päättäjät tyhmyyttään ja sinisilmäisyyttään sallivat finanssikapitalismin riistotalouden jatkua ja jatkua...ja jatkua - tekemättä asialle mitään.

Tiedän että olen oikealla asialla kun katson sitä valtavaa määrää postia jonka olen saanut suomalaisilta kautta koko maan - niin etelärannikolta kuin pohjoisen tuntureilta. Kuva alla on alkusyksyltä 2010 ja näyttää vain pienen osa saadusta postista.

Tänään minulla on kasassa reilut tuhat kannattajakorttia kuorineen henkilökohtaisine kiitosviesteineen päivineen.

On hieno tunne tietää että olen saanut olla mukana tässä tärkeässä muutosvaiheessa.

Kiitos kaikille kannattajille. Projekti jatkuu vaaleista riippumatta ja tähtäämme edelleen siihen että saisimme puolueen rekisteriin mahdollisimman pian.

Päivitys 8.4

Tässä hieman lisävalaistusta talousdemokratia-liikkeen ratkaisuista Suomen talousongelmiin.

Tekstin on kirjoittanut Aki Järvinen Kuopiosta joka on Muutos 2011-puolueen listoilla. Voin kuitenkin vakuuttaa että näitä samoja teemoja ajaa JOKAINEN Suomen Talousdemokratia ry:n jäsen joka on ehdollaeduskuntavaaleissa. Suurin osa on Piraattien listoilla Uudellamaalla tai Varsinais-Suomessa. Eli tässä ote Akin tekstistä - lue loput täältä.

JULKISET KUNTA/VALTIOPANKIT PELASTAMAAN JULKINEN RAHOITUS

Nykyisessä rahajärjestelmässä raha syntyy tyhjästä pankkihenkilön näppäillessä lainan tietokoneella lainanottajan tilille. Laina maksetaan takaisin vuosien saatossa työllä – tai valtioiden ja kuntien tapauksessa verottamalla kansalaisia. Vuonna 2011 Suomen valtio maksaa “tietokonenäppäilystä” kansainvälisille pankeille pelkkinä korkomenoina 2 Mrd €:a.

Miksi valtio tai kunnat eivät ota itselleen rahan liikkeellelaskuoikeutta? Lait jo nykyisellään sallisivat julkiset pankit. Nykyisessä järjestelmässähän valtio, kunnat ja veronmaksajat ovat pelkkiä lypsylehmiä liikepankeille. Tilanne kaipaa muutosta!

Julkisten pankkien tarkoitus ei ole poistaa liikepankkeja – itse asiassa julkisen rahoituksen ulkopuolelle jää paljon sellaista, joiden rahoitus pitääkin hoitaa liikepankkien kautta. Julkiset pankit tarkoittavat kuitenkin sitä, että jatkossa liikepankkeja ei pelastettaisi missään tilanteessa.

(....)

Tässä vielä ote lopusta:

Töitä riittää aina – mutta jos rahaa ei ole, niin palkkaa on vaikea maksaa. Jokaisen pitäisikin ymmärtää, että ensin tulee raha ja vasta sitten työ. Jos palkanmaksajalla ei ole rahaa, niin mistä rahaa saa? Lainaamalla pankista. Näin ollen “työllä taloudelliseen nousuun” –vaalilause on jo lähtökohdiltaan toimimaton ja väärä. Rahan syntymekanismiin on puututtava!

Tietenkään julkiset pankit eivät ole kaiken pelastajia – mutta ne varmistaisivat yhteiskunnan perusrakenteiden toiminnan aina. Terveyden- ja vanhusten huolto, koulutus, poliisi, palokunnat, armeija, julkiset rakennusprojektit, taloudellisen tilanteen niin vaatiessa työllistäminen ja peruspalkka – ovat kaikki mahdollisia ilman julkista velkaantumista ja “säästöjä” tai leikkauksia. Julkisten pankkien valvonta on tietenkin oltava aukotonta – ja Muutos 2011 –puolueen ajama suora demokratia sopii siihen kuin nenä päähän.

Päivitys 12.4 Tässä Kuopion Aki Järvinen. Olemme samaa mieltä asioista

Päivitys 14.4 Tässä hyvin perustellut syyt miksi minä myös vastustan kaikkea Natoon liittyvää tekopyhyyttä. Suomella ei ole mitään asiaa moiseen rosvojoukkoon.



Öljyn kaappaamisen ohella länsivallat ovat järjestäneet Libyalle uuden keskuspankin - minksi? Ellen Brown kertoo artikkelissaan miksi:

http://truthout.org/libya-all-about-oil-or-all-about-banking/1302678000