Olen niin kyllästynyt

Olen todellakin niin kyllästynyt kuulemaan uutisista kaiken maailman politikkojen ja ekonomistien ontuvia puujalkaselityksiä siitä miksi tämä ns talouskriisi kaikkine lieveilmiöineen on iskenyt. Syytetään jotain kaukaisia vastuuttomia amerikkalaisia, syytetään sub-prime-asuntovelallisia ihan kuin maailmanlaajuinen talouskriisi olisi näiden syytä - ja ikään kuin missään muualla ei olisi mitään pielessä.

Olen niin kyllästynyt kuulemaan kaiken maailman politikkojen selityksiä siitä miksi valtion muka pitää säästää ja leikata menojaan koska talouskriisistä johtuen tarvittavaa rahaa ei ole eikä tule vuosiin. Tätä toitotetaan joka tuutista ikään kuin mitään muita rahoitusvaihtoehtoja ei olisi.
Mitä raha on ellei ihmisten omaa tuotosta? Miten siis rahasta muka voi olla pulaa? Jos rahasta on pulaa, niin rahaa joko tuotetaan väärin keinoin tai sitten rahapolitiikkaa hallitsee väärät tahot.

Olen niin kyllästynyt kuulemaan uutisia paikallispolitikkojen kaavailemista säästötoimista. Kyläkouluja pitää muka sulkea, vanhustenhuoltopalveluita muka karsia, koululaisten välipaloja karsia, kuntien työväkeä muka lomauttaa jne - ikään kuin muita ratkaisuja ei olisi.

Olen niin kyllästynyt kuulemaan erilaisten politikkojen perusteluja sille miksi hallituksen muka on pakko lainata 13 miljardia euroa joiltain ulkomaisilta pankeilta. Tämä lainaaminen esitetään ikään kuin tästä vallitsisi täysi yksimielisyys - ja ettei muita ratkaisuja olisi edes pohdittu tai ehdotettu?

Olen niin kyllästynyt kuulemaan ja lukeman näitä "tosiasioita" valtakunnan medioista.

Onko todellakin niin että yhdelläkään politikolla ei ole esittää mitään vaihtoehtoista ratkaisua?
Onko todellakin niin että yhdelläkään taloustieteilijällä ole esittää mitään vaihtoehtoja?
Vai onko tilanne ehkä se että näitä on tehty mutta että media ei julkaise kenenkään toisinajattelijan ajatuksia julkisen talouden rahoittamiseksi?

Olen niin kyllästynyt kuulemaan että julkisyhteisöjen ainoat mahdolliset tulonlähteet rajoittuisivat näihin:

A. Kansalaisten ja yritysten verottaminen pakkokeinojen uhalla
B. Kansalaisten ja yritysten rahastaminen erilaisilla maksuilla pakkokeinojen uhalla
C. Lainanotto pelkästään yksityisomisteisilta voittoa tavoittelevilta pankeilta velkakirjaa ja vuosien korkoja vastaan - ja näin korkojen lopullinen osuus nousee usein yli itse lainapääoman.

Välillä tuntuu siltä kuin minä olisin ainoa ihminen Suomessa jolla on esittää vaihtoehtoisia ratkaisuja. Tietenkin vaihtoehtoisia ratkaisuja on - mutta miksi näistä ei koskaan kuule mitään puhuttavan? Yritän joskus mielessäni itselleni selittää vaihtoehtoisten talousmallien puuttumisen julkisuudesta mm näin:

A. Ehkä monet suomalaiset lähettävät tietoa vaihtoehdoista eri keinoin mutta uutiset ja media ei julkaise mitään mikä eroaa yleisesti tunnetuista ja tunnustetuista ratkaisuista?

B. Ehkä ne harvat joilla olisi esittää toisenlaisia ratkaisuja eivät edes yritä tai uskalla esittää ne julkisesti koska luulevat että uutiset ja mediat eivät kuitenkaan julkaisisi näistä mitään?

C. Maamme taloudenhoidon kannalta kehnointa olisi selitys jonka mukaan kukaan ei edes olisi yrittänyt tai viitsinyt luovasti ratkaista julkistalouden rahoitusongelmat? Tuskin näin.

Vaikea tietää missä oikeasti mättää. Arvioisin kuitenkin että suomalaisessa yhteiskunnassa karkeasti arvioiden on kolmenlaista väkeä:

1. Ne jotka tarkkaan tietävät miten nykyinen pankki- ja rahoitusjärjestelmä Suomessa toimii - ja ovat näillä tiedoillaan kasanneet itselleen suhteellisen suuren omaisuuden. Nämä henkilöt osaisivat vuorenvarmasti ratkaista julkisen talouden rahoitusongelmat, mutta ovat mielummin hiljaa koska haluavat kasata itselleen mahdollisimman paljon henkilökohtaista omaisuutta lisää. Nämä henkilöt eivät tunne minkäänlaista yhteiskunnallista tai sosiaalista vastuuta, vaan käyttävät siis kylmästi nykyistä talousmallia ja sen finanssirahastusautomaattia hyväkseen. Alle 1% väestöstä ja enimmäkseen hyvin suurituloisia rahoitusalan ammattilaisia.

2. Ne jotka ovat nähneet ja huomanneet yhtä ja toista ja siksi sisimmissään aavistavat tai tietävät että jotain on pielessä mutta eivät uskalla, viitsi tai osaa tehdä asialle mitään. Osa näistä on ehkä lukenut netistä jotain mikä on herättänyt epäluulot. Pienenpieni osa näistä ehkä jopa käynyt blogillani. Ehkä 5-9 % väestöstä.

3. Ne joilla ei ole harmaintakaan aavistusta siitä miten järjestelmä toimii ja siksi eivät myöskään
osaa kuvitella että olisi jotain muita talousmalleja joista asiantuntijat vaikenisivat. Nämä ovat perusrehellisiä suomalaisia jotka edelleen luottavat asiantuntijoihin, uutisiin ja johtavien politikkojen sanaan. 90% väestöstä.


Olen melko kyllästynyt tähän tilanteeseen koska tiedän että Suomen talousongelmat ovat ratkaistavissa. Tiedän että jokaisen kaupungin ja kunnan rahoitusongelmat yhtä lailla olisivat ratkaistavissa. Oli aika jolloin minäkään en tiennyt vaan luulin että olemme aina vallitsevien olosuhteiden armoilla ikään kuin taloustilanne Suomessa olisi sääolosuhteita vastaava tila.

Olen kyllästynyt koska tiedän että kaikki kärsimys joka johtuu rahanpuutteesta onkin pelkkää politiikkaa. Ainoa valonpilkku on tietämys siitä että jos nykytilanne kerran on politiikasta johtuva niin se on myös politiikalla korjattavissa. Tämä taas tarkoittaa että mahdollisuus parempaan huomiseen on olemassa niin pitkään kuin suomalaisilla on äänestysoikeus poliittisissa vaaleissa.

Paremmalla huomisella tarkoitan taloudellista tilaa missä julkishallinto ei ole enää velkaantunut, missä julkishallinnolla on varoja toteuttaa kaikki se mitä on fyysisesti mahdollista ja taloudellinen tilanne missä ei ole tarvetta säästää missään. Parempi huominen on taloudellinen tila missä yhteiskunnalla on varaa huolehtia jokaisen perustarpeista, tarkoittaen siis sellaista yhteiskuntaa missä ei ole köyhyyttä eikä minkäänlaista kurjuutta.

Se parempi huominen on saavutettavissa sillä hetkellä kun riittävän moni suomalainen alkaa olla tietoinen siitä että surkean taloudellisen tilan määräävät pelisäännöt ovat pelkkä politiikkaa - eli harhakuva jota mieleemme on iskostettu. Kansantalouden nykyiset säännöt ovat ihmisten tekemiä ja tästä syystä ihmiset voivat ne myös muuttaa paremmiksi.

Parempi huominen on toteutettavissa kun valtaosa äänestäjistä tajuaa että on aika jättää vanhat kuviot taka-alalle ja ruveta äänestämään aivan uusien puolueiden edustajia tulevissa eduskuntavaaleissa.

Tietenkin uusissa ihmisissä aina on omat riskinsä - mutta kun katsoo millaisen mahdottoman taloustilanteen, velkasotkun - millaisen myrkkykeitoksen nykyisten puolueiden edustajat ovat meille järjestäneet niin ainakin minusta on selvää että on huomattavasti suurempi riski antaa vanhojen voimien jatkaa tätä vanhaa peliään. On poliittisen suursiivouksen aika.

Ja huomaa että mikäli EU-jäsenyys estää suursiivouksen ja paremman huomisen toteuttamisen niin Suomi voi erota EU:sta yhtä helposti kun Suomi aikanaan siihen liitettiin. Siinä tarvitaan vain muutama allekirjoitus muutamaan paperiin. EU ei siis ole este vaan pelkkä hidaste.