torstai 10. syyskuuta 2009

Kestävää Taloutta nykyisen talouskasvun tilalle

Taustaa

Teollisen vallankumouksen alkuajoista asti talouskasvun doktriini on ollut vallitseva talousfilosofia riippumatta siitä että kasvu on ahminut maailman luonnonvaroja ja sama jatkuu edelleen yhä kiihtyvässä tahdissa. Talouskasvun pysähtyminen on väistämättömästi edessämme. Samalla yläpuolellemme on kasaantunut tummia pilviä:

- ilmastonmuutos ("tosiasia"?)
- "peak oil", eli öljyn teoreettinen huipputuotanto on ohitettu (Lindsey Williams kiistää tämän)
- maaperän, ilman ja merien saastuminen (tästä tuskin kukaan on eri mieltä)
- kasvava määrä raaka-aineita joista alkaa olla pulaa, ja joiden louhiminen on yhä kalliimpaa ja hankalampaa. (selvä asia kaikille)

Talouskasvu on jo aikoja sitten ohittanut sen pisteen missä jo olisi ollut mahdollista tyydyttää kaikkien ihmisten perustarpeet - jopa turhia nuukailematta. Silti kaikki valtiot pyrkivät edelleen kohti tämäntapaista hyvinvointia, kilpailevat keskenään verisesti päästääkseen kasvattamaan vientiään - samalla kun kuumeisesti pyrkivät saamaan investointeja tuontina itselleen - eivät todellista vaurautta.
Hukumme kaikki velkoihin samalla kun meitä patistetaan kuluttamaan enemmän jotta järjestelmä edelleen kasvaisi. Miksi näin?


Vaietut syyt

Maailmaa ajetaan tuhoon syistä jotka liittyvät rahan liikkeelle laskun seurauksista. Tämä on aihe jota visusti pidetään poissa otsikoista ja julkisesta keskustelusta, sillä jos nämä asiat olisivat laajemmin yleisön tiedossa, nykyisen (hullun) järjestelmän ei annettaisi enää jatkua.

Velkaantumisen kasvutahti on kiihtynyt vuosi vuodelta nykyisen järjestelmän alkuajoilta asti suorana seurauksena järjestelmän luonteesta. Lisääntyvä velkaantuminen on pohjimmainen syy siihen että maamme poliitikot yhteen ääneen toitottavat talouskasvua, talouskasvua...vientiä, vientiä. Tässä on myös perimmäinen syy siihen miksi luonnonvaroja ja energiaa tuhlataan siinä määrin että monet ovat näkevinään ilmaston lämpenemistä tapahtuvan. (osa tosin epäilee että ilmasto muuttuu ja elää omia kylmiä ja lämpimämpiä kausia ihmisen tekeleistä riippumatta)

Miksi velkaantumisen kasvutahti on aina vaan kiihtymässä? Mistä mahtaa oikeasti olla kysymys?

Tarkasteltaessa edessämme olevia tosiasioita voimme todeta että pääongelma ei näytä olevan se että tuotteista ja palveluista olisi puutetta. Ongelma on pikemminkin hyödykkeiden tuhlaaminen sekä niihin oikeuttavan rahan epäoikeudenmukainen jakelu. Velkojen jatkuvan kasvun johdosta voimme havaita yhä toivottomampaa taistelua työpaikoista toimeentulon ja velanhoidon varmistamiseksi.


Pankki luo luoton tyhjästä

Vallitseva myytti on se että kun pankki myöntää lainan, se lainaa edelleen säästötiliasiak-kaittensa rahatalletuksia. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa eikä se selitä sitä miten talletusten volyymi on jatkuvasti kasvanut. Tosiasiassa tilanne on se että kun pankki myöntää lainan, se luo täysin uutta rahaa tyhjästä, eikä vain rahaa vaan samalla myös itselleen korkoa tuottavan saatavan - pankkiluottoasiakkaan velkana.
Lainaaja vuorostaan saa pankkiluoton eli ns. ”rahaa”, mitä voi kuluttaa kiertoon, mutta lainaaja saa myös korollisen velan joka pysyy hänen nimissään kunnes velka kokonaisuudessaan on maksettu. Ja kun velka on maksettu, pankki toteaa lainan pääoman saaduksi ja pääoma poistetaan kierrosta - mutta korko-osuus on revittävä muusta kierrossa olevasta rahasta.

Tämäkin raha on samalla tavoin laskettu liikkeelle korollisen velan myötä. Voimme edelleen todeta että pankin saama korkokin pysyy poissa rahakierrosta kunnes pankki lopulta kuluttaa korkotuoton kokonaisuudessaan. Täten muiden tahojen velkojen maksamiseen jää vähemmin rahaa ellei jossain päin oteta uutta velkaa.
Luototus on siis eräänlainen pyramidipeli joka romahtaa, ellei sitä jatkuvasti ruokita uusilla pankkiluotoilla. Tässä siis voidaan laskemalla osoittaa että kokonaisrahamäärän on jatkettava kasvamista, muuten koko järjestelmä romahtaa ja jäljelle jäävien velkojen hoitaminen jää mahdottomaksi. Tämä selittää myös ns. suhdanne-vaihtelut tai suhdanteiden sahaaminen inflaation ja laman välillä, johtuen siitä että vuoroin luottoa myönnetään kevyin perustein, myöhemmin samanlaisen luoton saamisen ehtoja tiukennetaan.


Nykyjärjestelmä luo velkaa

Kaikkien näiden velkojen korot, yhteiskunnan kaikilta sektoreilta: yksilöiltä, yhtiöiltä ja julkis-hallinnolta, menevät pankkien toimintakuluihin ja näiden kassavarantojen korottamiseen sekä jo ennestään vauraiden osakkeenomistajien osinkoihin. Nämä vuorostaan käyttävät usein osinkonsa ylellisyyksiin ja antiikkiesineisiin, mutta myös osakesijoituksiin, valuuttakauppaan, johdannaisiin jne. eli tavallaan uhkapeliin millä pyritään keräämään itselle vielä lisää vaurautta reaalitalouden tuottajilta.

Näin rahaa imuroituu pois reaalitaloudesta, tuotannon ja kuluttamisen järjestelmästä, ja tilanne pahenee entisestään kun tähän uhkapeliin käytetään pankkilainaa. Pankit osallistuvat nykyään tähän kasinopeliin itsekin, niitä koskevan säännöstelyn loputtua.

Tästä syystä voidaan nähdä joidenkin vaurauden kasvavan ja toisten kurjuuden lisääntyvän sitä mukaan kun yritykset epätoivoissaan pyrkivät kasvuun, jotta kykenisivät sekä hoitamaan rahoituskulunsa että pysymään voitollisina.
Samasta syystä ihmiset kaikkialla lähes epätoivoissaan pyrkivät palkkatyöllä tienaamaan toimeentulonsa - ja valtionhallinto vuorostaan luomaan työpaikkoja palkkatyölle. Tämä vuorostaan johtaa yltiöpäiseen tavaroiden ylituotantoon, raaka-aineiden tuhlaamiseen sekä monen tuotteen osalta tarkoitukselliseen mahdottomuuteen korjata tuote tai vaihtaa osia siihen.

Seuraukset ovat yleensäkin monien tuotteiden tarkoituksellinen lyhytikäisyys, alati muuttuva vaatemuoti - ja valtavat mainosbudjetit, joilla kaikki tehtaat pyrkivät myymään omia tuotteitaan ja näin pitämään kysynnän kasvussa.


Pankkien valta demokratian ulkopuolella

Pankkien valta myöntää lainoja antaa vuorostaan pankeille valtavasti valtaa vaikuttaa talouselämään. Näin siis pankkien voidessa yksin päättää kenelle myönnetään ja kenelle ei myönnetä lainaa, ja mihin tarkoituksiin yleensäkin lainaa myönnetään. Pankkien ensisijainen huoli on laina-asiakkaan kyky maksaa laina korkoineen päivineen, eikä lainan tarkoituksen sosiaalinen tai yhteiskunnallinen hyöty tai arvo. Huomionarvoista on että esim. aseteollisuudelle lainaaminen pidetään pankkimaailmassa huomattavasti varmempana kuin esim. uudistuvan energiantuotannon rahoittaminen.
Karu totuus on se että, viimeisten satojen vuosien aikana, yksityisten liikepankkien omistajat ja pankkien ympärillä kasvaneiden teollisuusryppäiden johtajat ovat järjestelmällisesti manipuloineet järjestelmää oman valtansa ja vaurautensa varmistamiseksi. (CFR, TC, Bilderberg, Davos, EU)

Poliitikkojen lahjominen, väärien väitteiden esittäminen, talousrikokset - joita myöhemmin muutetaan laillisiksi, hampaattomien ekonomistien rahoittaminen sekä valtavirtamedian omistaminen ja ohjaaminen jotta suodatettaisiin ja vääristeltäisiin uutisia ja vältettäisiin julkista keskustelua ratkaisevista aiheista - on kaikki johtanut nykyiseen tilaan. Näistä syistä myös kehitysmaiden musertava velkataakka on kasvanut entisestään ja sekä globalisaatio että tuotannon siirto halpamaihin tuodaan aina mediassa julki myönteisenä kehityksenä.


Ratkaisuna julkisen rahan osuuden kasvattaminen

Useiden vuosisatojen ajan, täysivaltaisten valtioiden talousalueella kierrossa oleva raha oli kokonaan tai pääosin valtiovallan omaa luomusta ja vain pieni, täydentävä osuus rahasta oli yksityisissä käsissä. Valtiovallan luoman oman velattoman korottoman rahan, valtiovallan tulee kuluttaa kiertoon, esim. rakentamalla tieverkostoa ja ostamalla tuotteita ja palveluita. Näin toimittaessa talousalueella käytettävä raha ei missään vaiheessa synnytä mitään velkasuhteita suuntaan tai toiseen. Tällaista täysivaltaisen valtiovallan liikkeelle laskemaa rahaa nimetään yleisesti julkiseksi rahaksi.

Raha maksaa valtiolle vain sen minkä se maksaa kolikkojen metallista ja lyömisestä - tai vaihtoehtoisesti seteleiden paperista ja painamisesta. Nykyinen digitaaliraha ei maksa edes sen vertaa, vaan kulut ovat lähinnä se mitä numeroiden kirjoittaminen tietokonepäätteellä maksaa. Rahan nimellisarvon ja sen raaka-aine- ja tuotantokulujen erotus on ns. seigniorage, ja tämä kate kuuluu perinteisesti valtiovallalle.

Bank of England pystytettiin 1694 ja tämän jälkeen pankit ovat vaiheittain kasvattaneet osuuttaan yhteiskunnasta kiertävästä rahamäärästä. Tätä pankkien kasvanutta osuutta sanotaan pankkiluotoiksi tai yksityiseksi rahaksi. Vielä Toisen Maailmansodan jälkeen, julkisen rahan - eli kolikoiden ja seteleiden osuus, jota siis valtiovalta kulutti kiertoon, edusti silloin vielä noin puolta koko silloisesta rahamäärästä, esim. Iso-Britanniassa. Kehitys, ja erityisesti pankkitilirahan osuuden kasvaminen käteisen ohi, johti kuitenkin siihen että pankkiluottojen osuus kasvoi voimakkaasti julkisen rahan kustannuksella.


Velkarahan osuus rahamäärästä 97- 98 %

Tänä päivänä Iso-Britanniassa pankkiluottojen osuus on luokkaa 97- 98 % maassa kiertävästä rahasta. Tämän johdosta, eli velkojen suhteettomasta kasvusta johtuen, koko rahajärjestelmää uhkaa nyt romahtaminen, koska korollisten velkojen hoitokulut vievät pian valtaosan kansalaisten osto-voimasta eikä varoja näin enää riitä normaalikysynnän ylläpitämiseksi. Suomessa tilanne on sama. Näin kokonaiset valtiot ovat joutuneet kokemaan talousromahduksia, ja USA:n liittovaltio, nykyään maailman ylivoimaisesti johtava velallinen, on selvitystilassa. Tämä on ennennäkemätöntä ja sen vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan.


Uudistusliikkeitä nousee

Erilaisia rahapoliittisia uudistuksia ajavia kansalaisliikkeitä on ollut olemassa jo parisen vuosisataa - mutta vasta tänä päivänä näistä näkee ja kuulee useammin kiitos internetin ja vaihtoehtoisten riippumattomien uutismedioiden. (Canadian Action Party, Money Reform Party, American Monetary Institute, Prosperity, Web of Debt, Richard C. Cook, JAK Bank, Democrats for Social Credit)

Uudistusta ajavien liikkeiden sanomat voidaan tiivistää: Valtiovallan tulee palauttaa itselleen kansallisen rahan liikkeelle laskemisen etuoikeus ja pankkien vuorostaan tulisi pysytellä siinä mitä ne ovat tekevinään - eli pelkästään lainata eteenpäin jo olemassa olevaa rahaa!

Kun näitä muutoksia ruvetaan toteuttamaan, olemassa olevien velkojen poiskirjausten myötä tullaan tarvitsemaan valtavasti uutta korvaavaa rahaa, jottei rahamäärä supistuisi. Tässä tilanteessa valtiovallan tulee ryhtyä luomaan uutta julkista rahaa ja kuluttaa se kiertoon ja ilman minkäänlaista kytkentää pankkivelkaan. Näin toimittaessa päästään sekä valtiovelasta että muuta julkista sektoria rasittavista veloista.


Julkisen rahan kanavointi perustulona

Suuri osa tästä uudesta julkisesta korottomasta velattomasta rahasta voitaisiin kanavoida kansalaisille perustulona - eli toistuvina maksuosoituksina jokaiselle. Näin valtiovalta varmistaisi kaikille riittävän ostovoiman elääkseen niukan vaatimattomasti työttömänäkin. Perustulon myötä kansalaiselle avautuisi mahdollisuus päättää omasta elämäntavastaan, sopia hyväksyttävistä työehdoista, jättää epäeettiset työpaikat, (puhelinmyynti, aseteollisuus, palkka-armeija jne.) ja siirtyä kestävän kehityksen työaloille (esim. uudistuvan energian) tai työllistää itse itsensä, muodostaa osuuskuntia, nauttia vapaa-ajastaan, lähteä mukaan politiikkaan, huolehtia perheestään, ystävistään, kotipaikkakunnistaan ja ympäristöstään.

Näitä muutoksia pitäisi toteuttaa jokaisessa maassa ja näin jokainen maa kykenisi rahoittamaan omaa kotimarkkinatuotantoaan. Nykyiset kansainväliset velkasuhteet poistuisivat, ja ns. Kolmas Maailma olisi pian velaton. Kansainvälinen kauppa perustuisi jatkossa todellisten tuotteiden vaihtamiseen eri valtioiden välillä, yhteisen hyvän nimissä.

Aidot ruokatuotannon ylijäämät tulisi luovuttaa maille joissa ruoan tarvetta ilmenee. Tietotaitoa ja osaamista tulisi taas vapaasti jakaa kaikkien kesken. Kaikenlaisen kansainvälisen yhteistyön pitäisi ja tulisi kukoistaa ilman nykyistä velkapainetta. Kilpailuasetelma jäisi näin taka-alalle ihmisten välisessä kanssakäymisessä.

Jopa nykyinen maailman väestönkasvu huomioiden, monet asiantuntijat ovat laskeneet, ettei kenenkään tarvitsisi nähdä nälkää, kunhan erilaiset varastointi-, kuljetus- ja logistiikkaongelmat saadaan hoidettua ja oikeudenmukaisuuden periaate pääsisi valloilleen.

Nykyisten petollisten ja laittomien velkasuhteiden purkaminen ja poistaminen mahdollistaisi kaiken muun ohella myös pikaisesti erilaista matalan energiankulutuksen asumisen kehittämistä - jotain minkä luulisi kiinnostavan kaikkia jotka omalla esimerkillään mielellään pyrkivät hillitsemään ns. ilmastonmuutosta.

_______________________________________________________

Alkuperäisteksti: Brian Leslie,, Sustainable Economics, http://www.sustecweb.co.uk/ Käännös ja muokkaus: Lars Osterman, Talousdemokratia, http://talousdemokratia.blogspot.com/

8 kommenttia:

Lars Osterman kirjoitti...

Jep, muokkasin sitä yhtä tekstiä tällaiseksi. Tiedä sitten olisiko parempi tällaisena.

Laitan sen myös Talousdemokratia Foorumiin.

kestävää taloutta uusi versio

Kokeilin myös tulostaa sen kaksipuolisena lentolehtisenä - ei näytä hassummalta.

Anonyymi kirjoitti...

Alkuruoka eli tiedonnälän herättäminen pitäisi saada muutamalla sanalla. "Pankki antaa numeroita, sinä annat rahaa, harmittaako". " Ota laina, saat tyhjää, tiedätkö miksi?" " Pankit pitävät Sinua tyhmänä, lue tämä niin tiedät miksi". "Pankki viisas, Sinä tyhmä, luepa lisää". "Pankki pitää Sinua pöljänä, ihan syystä"

Niinkuin varsin hyvin tiedät, tiedonnälän herättäminen se vaikeinta on, nälkäinen sitten ahmii.

Lars Osterman kirjoitti...

Niin, ehkä tämä paperi välttämättä ei ole juuri se kaipaamasi lyhyt herätyslause. Pikemminkin tämä paperi nykyisellään pyrkii kytkemään monet yhteiskunnalliset ilmiöt toisiinsa.

Miksi meihin patistetaan enemmän vauhtia jatkuvasti? Mikään ei tunnu riittävän. Aina vaan pitäisi muka säästää lisää ja nostaa työtehoa ja samalla suostua alhaisempaan korvaukseen.

Miksi Suomen valtiontalous on niin kuralla vaikka kansantaloutemme on kehittynyt, kaikki ovat tehostaneet toimintaansa ja verotusta nostettu kipurajaa hipovaksi?

Miksi kaikki kaupungit ja kunnatkin ovat tyhjätaskuja?

Mihin kaikki työllä ja tuotannolla syntyneet rahat ovat kadonneet?

Miksi Kolmas Maailma on niin velkaantunut vaikka sinne etelään kehitysapua on sysätty tuhansia miljardeja? Minne nämä rahat ovat kadonneet?

Miksi suomalaiset ovat yhä velkaantuneempia? Miksi pankkien osuus asuntoluottojen vakuutena olevasta asuntokannasta kasvaa vuosi vuodelta? Miksi emme sen sijaan kansakuntana olla jo velattomia vaikka Suomessa on tehty ahkerasti töitä koko itsenäisyytemme ajan?

Minne kaikki raha katoaa?

jne

Jussi K kirjoitti...

Niin, ensin täytyy saada ihmiset sen verran hereille tuollaisilla lööppimäisen repäisevillä lauseilla tai ihan millä vaan kunhan saataisiin useammat edes siihen pisteeseen että tuollainen lyhytkin infopläjäys tulisi luettua ajatuksen kera - sitten pato alkaa luultavasti murtua jos ei ole ihan aivopesty uskomaan kaikkea mitä päättäjät ja muut veisaa alamaisille.

Jykä, tuo v-ministereistä etevin ;P myönsi nyttemmin, että pankkijärjestelmä oli kaatua viime syksynä. No eiköhän se elvytys ollut vain tilapäinen apu kuoleman kourissa korisevalle rahoitusjärjestelmälle.

Minne rahat katoavat? Sitä eivät tunnu tietävän ainakaan julkisesti edes isoimmat pankkikihot ameriikassa. No parempiin taskuihin ne varmaan menivät. Aika kummaa hommaa kun miljardeja ja isompiakin summia katoaa tässä ilmiselvässä ryöstössä ja tätä poliitikot ynnä muut siipeilijät peittelevät mutta mitäs tapahtuu jos joku tavis näpistää jotain tai lsku unohtuu maksaa tai jotain muuta vastaavaa niin tälläinen henkilö luokitellaan rikolliseksi ja tuomitaan. Ameriikan isot pojat ovat kahmineet kai yli tuplasti pankkitukea verrattuna koko asuntolainakantaan.

Niin, että mitä sillä pankkituella oikeasti tehdään???

Köpä kirjoitti...

Ehkä tekstissä olisi hyvä kertoa myös yrittäjän kannalta oleellisia asioita.

“Julkinen luototus ei ole sosialismia vaan vapautta taloudellisesta orjuudesta”.

Talousdemokraattiset uudistuksethan luovat myös yrittäjille vakaammat puitteet toimia ( koroton tai pieni korkoinen laina, kotimaisen ostovoiman kasvu ( perustulo), epäonnistumisen sattuessa "vakuutus" (perustulo) jne.).

Lars Osterman kirjoitti...

Siis ilman muuta noin - mutta kun nyt käytin tuota Susteweb paperia lähtökohtana ja koska käänsin sen niin en lähtenyt lisäämään sinne paljon mitään.

Talousdemokratia-mallin perustulo on ilman muuta perustavaa laatua oleva muutos joka tekisi yrittämisen mahdolliseksi.

Korkotekijä on silti vielä ainakin yhtä suuri ongelma. Matalakorkoiset lainat olisivat tietysti jonkun mielestä "sopimusten vastaista subventioita" ellei jopa protektionismia tämän päivän vapaakauppasopimusten WTO-gobalisaatiossa.

Jokkis kirjoitti...

Hieno kirjoitus. Yksi hyvä iskulause on "Tiesitkö, että raha ei ole sidoksissa kultaan tai mihinkään muuhunkaan arvometalliin"

Puhuin erään KTM:n kanssa ja hän luuli, että kaikki raha on jotenkin sidoksissa kultaan. Hän sanoi, että eihän se muuten voi toimia...

Olen kanssasi samaa mieltä, että kultaan sidottu raha ei toimi. Mutta tuo lause lähinnä auttaa herättämään ajattelun: Mitä raha sitten on? Miksi meillä on tällainen velkaan perustuva raha? jne.

Lars Osterman kirjoitti...

Mitä kauppatieteiden maistereihin tulee niin uskoisin että ainoastaan ne jotka ovat lukeneet pääaineenaan kansantaloustiedettä ja erityisesti makrotaloutta saattavat olla jossain määrin tietoisia näistä asioista.

Nämä eivät kuitenkaan halua nähdä tässä mitään epäkohtia - vaan uskoisin että ollaan sitä mieltä että " no joo näinhän tämä on aina toiminut - ja kyllä asiantuntijat olisivat huomanneet jos tässä järjestelmässä on jotain pielessä..."

Toinen ryhmä ktm:ta jotka aivan varmasti tietävät tästä epäkohdasta ovat ne jotka ovat olleet mukana perustamassa esim Interbank-pankkia ja kaikkia muita viime aikaisia uusia pankkeja joita Suomeen on ilmaantunut. Nämä herrat tosin käyttävät tätä "epäkohtaa" hyväkseen kasvattaakseen henkilökohtaista omaisuuttaan suuren gurunsa, Nalle Wahlroosin osoittaman mallin mukaan.