Rahahallinta yhteiskunnan käsissä

Maailmanhistoriassa on useita esimerkkejä siitä miten uuden rahan tuotanto ja hallinta on ollut valtiovallan eli yhteiskunnallisessa hallinnassa. Kirjassa Web of Debt on nostettu esiin esimerkki 30-luvun Saksasta. Se mitä Saksassa taloudellisesti ja kansantaloudellisesti onnistuttiin tekemään 1933-1939 on vertaansa vailla. Hyperinflaation runtelemassa liittotasavallassa tapahtui vähintäinkin ihmeitä.
Poiminta kirjailija Ellen Brown´in artikkelista Thinking Outside the Box.

"Hitler and the National Socialists, who came to power in 1933, thwarted the international banking cartel by issuing their own money. In this they took their cue from Abraham Lincoln, who funded the American Civil War with government-issued paper money called "Greenbacks." Hitler began his national credit program by devising a plan of public works. Projects earmarked for funding included flood control, repair of public buildings and private residences, and construction of new buildings, roads, bridges, canals, and port facilities. The projected cost of the various programs was fixed at one billion units of the national currency.

One billion non-inflationary bills of exchange, called Labor Treasury Certificates, were then issued against this cost. Millions of people were put to work on these projects, and the workers were paid with the Treasury Certificates. This government-issued money wasn't backed by gold, but it was backed by something of real value. It was essentially a receipt for labor and materials delivered to the government. Hitler said, "for every mark that was issued we required the equivalent of a mark's worth of work done or goods produced." The workers then spent the Certificates on other goods and services, creating more jobs for more people."

Saksassa valtiovalta siis otti pankeilta rahahallinnan sillä seurauksella että yhteiskunta sain ennen näkemättömän piristysruiskeen joka nosti talouden vajaassa viidessä vuodessa umpivelkaantuneesta konkurssikypsästä - uudelleen euroopan johtavaksi talousvallaksi.
Ilmankos pankkipiirit olivat huolestuneita koska oli olemassa välitön vaara että Saksan ihme poikkeuksellisine rahoitustaloudellisine toteutuksineen leviäisi muihin maihin. Saksassa valtiovalta ei maksanut korkoa pankeille ja mitä kauheinta - Saksassa rahahallinto oli mentetty valtiolle.

" [Hitler] took over for himself the privilege of manufacturing money and not only physical moneys, but also financial ones; he took over the untouched machinery of falsification and put it to work for the benefit of the state . . . . Are you capable of imagining what would have come . . . if it had infected a number of other states . . . . If you can, then imagine its counterrevolutionary functions." (Christian Rakovsky)

Tässä kohdassa jätän blogin lukijalle itselleen mahdollisuuden arvioida millainen maailma olisi tänään jos tuo korottoman yhteiskunnallisen rahoituksen malli oli levinnyt muuallekin.

Kannattaa myös erityisesti miettiä sitä kenen intressissä Saksan 1930-luvun ihmeen välitön pysäyttäminen oli. (Asevoimin luonnollisesti.)

Samat piirit lienevät aktiivisimmin kaikin puolin pyrkineet mustamaalaamaan Saksaa jälkipolville.

"Hitler then got the country back on its feet with his Treasury Certificates issued Greenback-style by the government."

"Germany issued debt-free and interest-free money from 1935 and on, accounting for its startling rise from the depression to a world power in 5 years. Germany financed its entire government and war operation from 1935 to 1945 without gold and without debt, and it took the whole Capitalist and Communist world to destroy the German power over Europe and bring Europe back under the heel of the Bankers. Such history of money does not even appear in the textbooks of public (government) schools today."

Pakko vielä tässä ihan viimeksi varmistaa ettei kukaan lähde virheellisesti olettelemaan mitään:
mielenkiintoni näihin asioihin on puhtaasti yhteiskunnallinen, kansantaloudellinen sekä totuudellinen. Tähän on siis turha sotkea mahdollisia sotarikoksia tai keskitysleirejä. Tässä keskitytään tarkastelemaan yhteiskunnallisen rahoituksen ja monetarismin ratkaisuja. Näissä nimittäin mitä ilmeisimmin piilee oman kansantaloutemme pelastusmallin runko.