maanantai 25. toukokuuta 2009

Kuplataloutta Suomessakin

En yleensä koskaan lue ilmaisjakelulehtiä, vaan käytän ne lähinnä saunassa ja pannuhuoneessa puuklapien sytykkeenä. Sunnuntai-iltana sattui uunituore Uusimaa-lehti käteen ja päätin poikkeuksellisesti tehdä pikaselailun ennen kuin tapani mukaan rutistan lehden sivut yksitellen paperipalloiksi. Sattui silmään otsikko mielipidesivulla - "Nujerretaanko lama uusilla kuplilla", erään porvoolaisen perussuomalaisten paikallispoliitikon Vesa Koskivuon kirjoitus.

Lukiessani Koskivuon kuplista nousi pian sellainen ajatus, että kovin moni ei varmaan edes käsitä mitä kuplilla tarkoitetaan. Suuressa maailmassa on puhuttu dot-com-kuplasta, real-estate-kuplasta ja nyt viimeksi sub-prime-kuplasta. Moni varmaan miettii sormi suussa mitä tarkoitetaan.

Edellä mainitut kuplat on kaikki esimerkkejä sitä että kun ihmisiä eri tempuin saadaan uskomaan johonkin uuteen kasvubisnekseen jopa niin paljon että ollaan samalla valmiita riskiin ja velkaantumaan. Aikanaan joskus vuoden 2000 tietämillä - uskottiin erilaisten software-yhtiöiden huimaan nousuun ja näin näiden osakkeet nousivat, moni rikastui - ja sitten romahdus ja vielä useampi menetti kaiken ja jäi edelleen pankeille velkaa.

Sama kuvio toistui sitten Amerikassa omistusasuntojen kanssa. Matalat korot, "liers-lainat" ja Bush-hallinnon muut myöhemmin selvinneet temput saivat kysynnän kasvamaan ja kasvamaan (kupla syntyi) ..kunnes kaikki sitten romahti.
Vain se joka ehti myydä ennen romahdusta jäi voitolle. Kaikki muut menettivät paljon tai kaiken. Moni jätti talonsa pankille mutta jäi edelleen velkaa koska oli seurannut pankinjohtajan "hyviä neuvoja" ja ottanut uusia kulutusluottoja asuntonsa väitettyä arvonnousua vastaan.


Entä näin suomalaisittain katsottuna, mikä kävisi esimerkkinä meidän taloutemme kuplasta?

Asuntojen, kiinteistöjen ja lomamökkien hintojen nousu on ilman muuta selvä esimerkki kuplasta. Entä miten tämä kupla on saatu aikaiseksi? Näkisin että valtiovalta on tähän kaikkein eniten syyllinen. Valtiovalta on tieten tahtoen löysännyt pankkien ohjaksia ja erilaisin muunlaisin poliittisin päätöksin mahdollistanut asuntokuplan syntymistä. Tietysti valtiovalta ei välttämättä ole keksinyt kaiken ihan itse, vaan on mitä ilmeisimmin saanut kaikenlaisia "hyviä neuvoja" sieltä täältä. Silti, mitä valtiovallan politiikkaan tulee, näkisin ainakin viisi pääasiallista tekijää jotka kaikki omalla tavallaan ovat paisuttaneet kuplaa.

1. Laina-aikojen venyttäminen 10-12 vuodesta 20-30 vuoteen
2. Mahdollisuus lainojen vakuuttamiseen
3. Naisten lähes täydellinen siirtyminen työelämään
4. Asuntolainakorkojen vähennysoikeus verotuksessa
5. Maaseudun autioituminen eli sikäläisten ihmisten pakottaminen töiden perään pääkaupunkiseudille tai muiden suurkaupunkien lähistöille.

Vielä 1980-luvulla alussa asuntolainan normaali ja pisin laina-aika oli 10 vuotta. Tämän johdosta asunnosta tarjottavat hinnat pysyivät kurissa koska kuukausittainen tasaerälyhennys ei voinut ylittää kolmannesta käteen saatavasta nettopalkasta.
Joskus 2000-luvulla laina-ajat sitten karkasivat käsistä - ja kuukausierät vastaavasti kutistuiva jopa puoleen. Asunnonostaja tekee tietysti ostotarjouksensa kuukausierän mukaan. 30 vuotta pitkä laina-aika minimoi kuukausierän - eikä asunnon ostaja näytä lainkaan miettivät mitä loppujen lopuksi asunnosta maksaa. Näin hinnat ovat nousseet nousemistaan - eli kupla paisunut.

Pankit tarjoavat nykyään lähes poikeuksetta erilaisia vakuutuksia lainaneuvottelujen yhteydessä. Vakuutuksen myötä jos sairaus tai työttömyys iskee niin voi huoletta jatkaa asumista - vakuutusyhtiö hoitaa lyhennykset. Tästä menettelystä seuraa se että lähdetään herkemmin tarjoamaan asunnosta enemmän kuin muuten olisi uskaltanut tarjota. Kupla siis paisuu tästäkin.

Naisten siirtyminen kotineuvoksettaresta palkkatyöhön on samalla myös mahdollistanut sen että peruspariskunta nyt voi tarjota entistä korkeamman hinnan haluamastaan asunnosta.
Tämä on myös omalla tavallaan aiheuttanut hidasta paisuvaa asuntokuplaa jo vuosikymmenten ajan.

Asuntolainakorkojen vähennysoikeus verotuksessa on valtiovallan suoraa piilotukea pankeille.
Ilman tällaista menettelyä asuntojen hinnat olisivat pysyneet huomattavasti alemmalla tasolla.
Siispä hinnat ovat nousseet tästäkin syystä - eli kupla paisunut. (Kataisen tuorein ylpeyden aihe, "kotitalousvähennys", on sekin kuplaa paisutteleva koska se lisää remonttivelkaa)

Pientilojen, alle 50 hehtaarin, kannattamattomuus oli suora seuraus Euroopan Unioniin liittymisestä. Valtion erilaiset muut päätökset kuten esim Postin liikelaitostuttamisesta vähensi valittömästi haja-asutusalueiden postipalveluita. Valtiovallan ja kuntahallinnon erilaiset vaatimukset koulujen suhteen mm sisäpelihallit, luokkakoot, kielten opetus oli vaikuttamassa kyläkoulujen sulkemiseen. Muitakin esimerkkejä löytyy - mutta koko tämä keitos johti omalla tavallaan siihen että yhä usemmat lähtevät maaseudulta pois, sinne missä töitä on tarjolla: Eli suurkaupunkien taajamiin, missä asunnoista tästä syystä on ollut ja on edelleen pulaa. Siispä asunnoista kilpaillaan epätoivoisesti tarjoamalla niistä yhä enemmän. Kupla siis pullistui tästäkin syystä.

Kupla on siis puhallettu monelta suunnalta - valtiovalta eli hallitus on kuitenkin se taho jolla on ollut koko kuplan hallinta käsissään. Asuntokupla on nostanut pankkien voitot huimille tasoille.
Pankkien voitot, johdon bonukset ja maksettavat osingot ovat aina tulonsiirtoja kaikkein rikkaimmille. Pääomatulojen alhainen verotus on samaa valtion peliä näiden jo ennestään rikkaiden pussiin. Valtiovalta pelaa siis tieten tahtoen tätä kuplapeliä eikä minusta ole kovin kaukaa haettua lähinnä syyttää Kokoomusta tästä pelistä.

Entä onko tänä päivänä muita kuplia näköpiirissä? Minusta vastaus on kyllä. Kupla voi nimittäin myös synnyttää pakottamalla kansalaisia erilaisiin ylimääräisiin toimenpiteisiin jotka maksavat paljon. Esim. haja-asutusalueen uusi pakollinen viemäröintipolitiikka on ilmiselvä kupla. Näin pakotetaan haja-asutusalueiden ihmiset investoimaan jopa 10-12.000 euroa voidakseen asua entisessä kodissaan. Maata kaivetaan tuhansia kilometrejä, hiekkaa kuljetetaan kymmeniätuhansia kilometrejä, muoviputkea kuluu ja ihmisiä pakotetaan ostamaan toimimattomia kelvottomia pienpuhdistamoja - tai liittymään kalliisti erilaisiin vesi- ja viemäriosuuskuntiin. Tämä toiminta on aiheuttamassa satojen miljoonien eurojen kuplan Suomeen. Tämä kupla ei välttämättä puhkea kuten muut kuplat - mutta moinen täyttää muuten kuplan piirteet.
Ainoat joka tällä valtiovallan viemärirakentamispäätöstä seuraavalla pakkoluotottamisella tienaa on tietysti taas pankit. Päätös on myös omiaan pakottamaan kymmenet tuhannet vanhukset ennenaikaisesti pois maaseudulta joihinkin taajamiin missä asuntojen kysyntä näin saadaan keinotekoisesti kasvamaan ja hinnat uudelleen nousemaan.

Tuli vielä mieleen että tavallaan myös se että valtiovalta jossain vaiheessa salli venäläisten ja muiden ulkomaalaisten ostella kiinteistöjä, on ilman muuta myös paisuttanut asuntokuplaa paikoin jopa roimasti.

Kuplan myötä näennäinen arvonnousu on lisäksi valtiovallalle mannaa koska tämän myötä päästään ahnaasti verottamaan lahjoituksia, perintöjä ja kuolinpesiä. Kuplan paisumisen myötä väitetty arvonnousu ruokkii myös kiinteistöveron kautta lypsittävää rahavirtaa. Kuplatalouden arvonnousu on kuitenkin oikeasti silkkaa hintainflaatiota eikä sellaisesta pitäisi joutua maksamaan.

Myöhempi lisäys: Olisin toki myös voinut mainita ne yleisimmätkin syyt kuplien syntyyn.

- investointiin ja riskinottoon houkutteleva tahallisen matala korkotaso ("syötti")
- keskuspankin löyhät tai olemattomat kassavarantosäännöt pankkijärjestelmän luototukselle
-lyhyeksi myyminen eli "lainattujen" osakkeiden edelleenmyyminen siinä toivossa että niiden arvo laskee siihen mennessä kun joutuu itse maksamaan tai korvaamaan hukatut lainaosakkeet.
(lause muokattu kritiikin vuoksi)
-johdannaiset ja muut finanssikeinottelijoiden keksimät "finanssituotteet".

14 kommenttia:

Kimmo S kirjoitti...

Kerrassaan oivallinen kirjoitus, kiitos.

Chris Martensonin (www.chrismartenson.com) määritelmä hyödykekuplalle on

"A bubble exists when asset price inflation rises beyond what incomes can sustain."

Eli

"Kupla on olemassa, kun hyödykkeen hintainflaatio nousee yli sen, mitä tulotaso voi ylläpitää."

Kuplia voi syntyä ihan mistä vaan, kun ihmiset pimahtavat ja yrittävät lyödä rahoiksi milloin milläkin trendillä. Hollannissa oli 1600-luvulla tulppaanikupla.

Asuntohinnoissa on Suomessa aivan selkeä kupla, vaikka pankit ja kiinteistövälittäjät haluavatkin muuta väittää. Tietysti väittävät. Heille kupla on hyödyllinen. Muille ei.

Lars Osterman kirjoitti...

Chris Martensonin crash course on tuttu.

Tässä jakso joka käsittelee kuplia

http://www.chrismartenson.com/crashcourse/chapter-15-bubblesAlong the continuum of irrational financial behavior, it can be tricky to tell the difference between a bubble, a mania, and mere touch of exuberance. A bubble is reserved for the height of folly, and history is rich with folly.

So how would we know that we’re in an ‘asset bubble’? What do they look like and what can we expect when one bursts? The Fed famously likes to claim that you can’t spot one until it bursts. But actually you can, and the definition is pretty simple.

Bubbles used to happen once every generation or so, because it took time to forget the pain from the damage. Today we are facing the bursting of a second major asset bubble, housing, spaced less than ten years from the bursting of the dot-com bubble. This is simply astounding and thoroughly unprecedented. It is the largest bubble in all of history and will probably be the most destructive. And it is happening right now.

Jokkis kirjoitti...

Toi crash course on muuten todella hyvä filmisarja...

Itsekin tosiaan ajattelin ennen, että korkojen verovähennys on hyvä asia. Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että se on yksi typerimpiä lakeja mitä on tehty. Sillä tuetaan vain ja ainoastaan pankkeja. Poiskaan sitä ei voi ottaa, koska muuten niin monet ihmiset joutuisivat talousvaikeuksiin ylisuurien velkojensa kanssa.

Ron Paul puhui samaa maataloustuista. Niistä hyötyvät lähinnä suuret agribisnesfirmat, jotka myyvät siemeniä, lannotteita ja tuholaismyrkkyjä.

Tomi kirjoitti...

Hyvä kirjoitus, joka tiivisti monia asioita. Tuohon naisten työhön siirtymiseen haluaisin lisätä, että moni nainen on pakotettu siirtymään työelämään, koska todellinen tulotaso on romahtanut sitten 70-80 luvun. Ennen mies yksin pystyi palkallaan elättämään perheensä ja asumaan mukavasti. Nyt tarvitaan kahden aikuisen tulot elämiseen. Tätä kutsutaan edistykseksi ja elintason nousuksi.

Lars Osterman kirjoitti...

Naisista puheenollen tässä Aaron Russo kertoo mitä Nicolas Rockefeller oli kertonut hänelle siitä miksi naisten vapautusliike pystytettiin Rockefellerin rahoilla.

aaron russo on womens libLisää samaa:

Jussi K kirjoitti...

Herääminen todellisuuteen on oikeasti hienoa vaikka välillä tuntuu ettei tätä lumesysteemiä kestä enää hetkeäkään.
Ihme juttu kun elintaso on kohonnut mutta hyvinvointi pudonnut rajusti sitten 60-luvun. T Harakan kolumnissa (metro) oli puhetta mutta silti lähes järjestään kaikki nykyiset päättäjät varsinkin suurimmissa puolueissa puhuvat vain kasvusta kasvusta ja vielä kerran kasvusta. Milloin tämä hulluus oikein loppuu! Oravanpyörä on pysäytettävä eikös niin kun ei tässä ole oikeasti mitään järkeä. Rahasta vaan puhutaan joka asian kohdalla ja juostaan sen perässä vaikka henki menis ja vaikka henki ei menisi niin elämä olisi ainakin mennyt ohi.

Anonyymi kirjoitti...

Muuten hyvä, mutta toi lyhyeksi myynti osa jutun lopusta on ihan päin seiniä. Kannattaa Googlettaa tollaset jutut ennen kuin kirjoittaa. Vie ikävästi uskottavuutta asiasta perillä olevien parissa jos on tuon tasoisia virheitä. Muuten kyllä samaa mieltä keskuspankin löyhästä lainanannosta ja muusta.

Lars Osterman kirjoitti...

Kyllä minusta ajatus oli oikea vaikka ilmaisu ehkä oli epäselvä.

Lyhyeksi myynti (myös shorttaus engl. short selling tai pelkkä short, ylimyynti) tarkoittaa arvopapereiden myymistä, vaikka ei omistakaan niitä.[1] Lyhyeksi myyjä odottaa kurssien laskevan ja voivansa sitten ostaa osakkeet halvemmalla. Jos kurssit nousevatkin, lyhyeksi myyjä häviää. Myyjä lainaa tai vuokraa arvopaperit myyntihetkellä välittäjältä tai toiselta sijoittajalta. [2] Lyhyeksi myynnin on uskottu jyrkentävän osakekurssien vaihteluita, ja osakerahastoissa on lyhyeksi myyntiä koskevia kieltoja."Ostaa ne velkarahalla" kai tarkoittaa ettei omista niitä - tai siis ettei ole ne oikeasti ostanut.

Oikea ilmaisu olisi siis ollut lainaa ne jostain ja myy ne edelleen toivoen että niiden arvo laskee ja sitten kun itse joutuu ne maksamaan niin maksaa siis vähemmän kuin mitä on itse saanut niistä = toivoo pikavoittoa.

Ainoa mitä en tajua on se miksi joku "lainaisi osakkeet" jollekin lyhyeksi myymistä varten. Onkohan pikemminkin niin että joku dealeri joka hallinnoi osakkeita - "lainaa" ne omin luvin...

Anonyymi kirjoitti...

Englannin kielellä wikipedia antaa hiukan tasapainoisemman kuvan asiasta. Suomeksi wikiin on ehkä kirjoittanut joku joka ei ole asiasta hyvin perillä tai sitten vasemmalle viksahtanut Tampereen Yliopiston taloustieteen assistentti. Lisäksi on kuvaavaa että valtapoliitikot ovat asiaa vastaan kun säätävät lakejakin jotka kielsivät finanssiosakkeiden shorttauksen viime syksynä. Kait sen täytyy olla hyvästä loppujen lopuksi;)

Short sellers are sometimes regarded with suspicion because, in the views of some people[15], they are profiting from the misfortune of others. Occasionally businesses campaign against short sellers who target them, even resulting in litigation.

Advocates of short sellers say that the practice is an essential part of the price discovery mechanism.[16] They state that short-seller scrutiny of companies' finances has led to the discovery of instances of fraud which were glossed over or ignored by investors who had held the companies' stock long. Some hedge funds and short sellers claimed that the accounting of Enron and Tyco was suspicious months before their respective financial scandals emerged. Financial researchers at Duke University have provided statistically significant support for the assertion that short interest is an indicator of poor future stock performance and that short sellers exploit market mistakes about firms' fundamentals.[17]

Such noted investors as Seth Klarman and Warren Buffett have said that short sellers help the market. Klarman argued that short sellers are a useful counterweight to the widespread bullishness on Wall Street,[18] while Buffett believes that short sellers are useful in uncovering fraudulent accounting and other problems at companies.[19]

Anonyymi kirjoitti...

Miten eettisestä näkökulmasta shorttaus voisi olla hyvästä? Shorttaus on pelkkää spekulointia ja rahan tekemistä ilman tuotantoon osallistumista eli suomeksi sanottuna loisimista reaalitalouden lihassa. Shorttauksella voidaan hyökätä myös täysin terveitä yrityksiä ja valuuttoja vastaan - sellaisia kohteita, jotka ovat terveitä, mutta eivät valmistautuneet puolustamaan itseään spekuloijilta.

Lars Osterman kirjoitti...

Soroksen hyökkäys Suomen markkaa, Ruotsin kruunua ja brittipuntaa vastaan joskus 1990 muistutti aika paljon shorttausta. Kaikki valuutat romahtivat ja joku kääri miljardivoitot. Kohdemaiden kansalaiset saivat maksaa juhlat valtiovelan muodossa.

*

Tuli tässä mieleen myös se että Richard C Cook puhuu jollain videolla siitä että itse asiassa koko FIRE-sektori (finance, insurance & real estate)voidaan pitää mafian tapaisena loisena, joka tosin laillistetun suojelurahan (esim. provisiot ja vakuutusmaksujen) avulla, vie kermat päältä osallistumatta paljon ollenkaan reaalitalouteen.

Lars Osterman kirjoitti...

Niin sorry vaan sinä "anonyymi" jonka kommenttia en katsonut sopivaksi tänne.

Ensinnäkin sinä itse - minä en sanallakaan maininnut George Soroksen etnistä taustaa. Lisäksi herra Soros on jo vuosia tunnettu finanssirikollinena vaikkei olekaan lusimassa.

Mitä Suomen vahvan markan politiikkaan tulee niin on helppo olla jälkiviisas. Koko maamme johtava porras kaikkine huippuekonomisteineen taisi silloin allekirjoittaa sitä politiikkaa. Minä en tosin tätä puolustele - se saattoi olla väärää politiikkaa. Ehkä se houkutteli Sorosta ja muita hyökkäyseen.
Yhtä kaikki Ruotsi, Iso-Britannia kuin Suomikin joutui valuutta- ja finanssikeinottelun kohteeksi - ja tästä kaikki alkoi.

Me emme voi tietää miten olisi käynyt esim jos markkaa olisi asteittain devalvoitu kriisiä edeltäneen kymmenvuotiskauden aikana.

Minusta asia on sikäli selvä: Suomi oli lähes velaton silloin 1989 - mitä valtionvelkaan tulee.
Suomi oli lähes vapaa korko-orjudesta. Ja sehän ei käy erille isokenkäisille herroille joilla finanssipoliittista valtaa aiheuttaa kriisejä minne haluavat.

Anonyymi kirjoitti...

Olet muuten todella heikko mies kun et voi postata kommenttia kun se sais sut näyttää just tampiolta joka kirjoittaa joka hiton asiasta asiantuntijana. Mitä sitten Soroksen rikollisuuteen tulee niin jotain rajaa kannattais harkita jopa perjantai-iltana. Soros ei suinkaan onnistu joka kerta peleissään, juuri siitä syystä että mies on ihan tavallinen ison rahan sijoittaja, tosin hyvä sellainen. Alan ymmärtää että olet ajamassa täysin tasapäistä maailmaa, missä kaikenmaailman maailmanhalaajat vois elää käsi toisten taskussa. Liity Lars vaan kommareihin, sun vallankumousta ei koskaan tule ja jos et ois tollanen egoisti olisit varmasti jo liittynyt em. ryhmään. Sorry vaan, mutta oot pelle.

Lars Osterman kirjoitti...

No niin saitpa kommenttisi. Ole siis tyytyväinen. Samalla paljastat kaikille millainen tapaus olet. Voitko jatkossa postailla laatukommenttisi muualla ja pysytellä poissa täältä, please.

;-)