Dagens Industri, Ruotsi: Soraa Riksbankenin rahakoneistossa

Tässä ruotsalaisen talouslehden artikkeli suomennettuna pikaisesti. Jokainen ehkä viimeistään nyt huomaa että Ellen Brown oli oikeassa syyttäessään Euroopan Järjestelypankkia, BIS:iä (Bank of International Settlements) www.bis.org/ koko talouskriisistä. BIS nimittäin nosti pankkien vakavaraisuusvaatimuksia siten että amerikkalaispankkien luotonanto jäätyi aivan kuten Gunnar Örn tässä artikkelin lopussa kuvailee. Tässä ensin poiminta Elleni Brownin artikkelista:

Imposing the mark-to-market rule on U.S. banks caused an instant credit freeze, which proceeded to take down the economies not only of the U.S. but of countries worldwide. In early April 2009, the mark-to-market rule was finally softened by the U.S. Financial Accounting Standards Board (FASB); but critics said the modification did not go far enough, and it was done in response to pressure from politicians and bankers, not out of any fundamental change of heart or policies by the BIS.

And that is where the conspiracy theorists come in. Why did the BIS not retract or at least modify Basel II after seeing the devastation it had caused? Why did it sit idly by as the global economy came crashing down? Was the goal to create so much economic havoc that the world would rush with relief into the waiting arms of the BIS with its privately-created global currency?

Gunnar Örn: Grus i Ingves penningmaskineri

Krönika: Grus i Ingves penningmaskineri




Ska Riksbanken starta sedelpressarna?
Aikooko Riksbanken käynnistää setelipainon?

Den frågan oroar många svenskar, som är rädda för att det kan släppa loss en otyglad inflation.
Tämä kysymys huolestuttaa monia ruotsalaisia jotka pelkäävät että tästä voisi seurata hallitsematon inflaatio.

Men en närmare analys av de senaste månadernas åtgärder tyder på att rädslan är obefogad.
Mutta lähempi tarkastelu viime kuukausien toimista osoittaa että pelkoon ei ole aihetta.

Riksbanken gör faktiskt febrila försök att pumpa ut mer pengar i den svenska ekonomin – utan att det haft någon märkbar effekt på den totala penningmängdstillväxten i Sverige.
Riksbanken pyrkii itse asiassa kuumeisesti koko ajan pumppaamaan lisää rahaa Ruotsin talouteen ilman että tällä olisi ollut huomattavaa vaikutusta Ruotsin talouden kokonaisrahamäärän kasvuun.

Orsaken är att Riksbanken bara har direkt kontroll över en mindre del av den totala penningmängden i samhället, den som brukar kallas den "monetära basen". Förutom sedlar och mynt består den också av bankernas överskottsreserver i Riksbanken.
Syy tähän on se että Riksbanken kontrolloi pelkästään pientä määrä kokonaisrahamäärästä, sitä osaa jota sanotaan "monetaariseksi perustaksi" (monetary base tai M0). Setelien ja kolikoiden ohella tähän kuuluu myös pankkien ylijäämäreservit - tai talletukset Riksbankenissa.

Resten av penningmängden är i stort sett bara banktillgodohavanden hos hushåll och företag.
Loput rahamäärästä on suurin piirtein pelkästään kotitalouksien ja yritysten pankkisaatavia.

I det bredaste penningmängdsmåttet (M3) är fyra femtedelar inlåning på olika typer av bankkonton.
Kaikkein laajimmassa rahamäärämitassa (M3) är neljä viidesosaa ottolainausta eri tyyppisillä pankkitileillä.

Pengar av papper och metall svarar för mindre än en tjugondel. Huvuddelen av penningmängden existerar bara i form av ettor och nollor i olika elektroniska system.
Rahat paperista ja metallista muodostavat alle kahdeskymmenesosan. Pääosa rahamäärästä on pelkästään olemassa ykkösten ja nollien muodossa erilaisissa elektronisissa järjestelmissä.

Det här ställer till en del problem för riksbankschefen Stefan Ingves och de andra i
direktionen.
Tästä koituu erilaisia ongelmia riksbankenin johtajalle Stefan Ingvesille ja pankin johtokunnan muille jäsenille.

Sedan i höstas har de mer än fördubblat den monetära basen i Sverige.
Syksystä lähtien nämä ovat enemmän kuin kaksinkertaisteneet Ruotsin monetaarisen perustan.

"Med en bredare definition av monetär bas som även innefattar bankernas inlåning i Riksbanken och deras innehav av Riksbankscertifikat har den monetära basen ökat med drygt 240 procent", skriver direktionen i sin senaste penningpolitiska rapport.
"Määrittelemällä rahamäärän laajemmin niin että siihen kuuluu pankkien kaikki talletukset Riksbankenissa ja näiden Riksbank-sertikaattiomistukset on monetaarinen perusta kasvanut runsaat 240%", kirjoittaa johtokunta tuoreimmassa rahapoliittisessa raportissaan.

Trots detta växer den totala penningmängden allt långsammare. I den senaste mätningen från i mars var ökningstakten bara 2,5 procent.
Tästä huolimatta kokonaisrahamäärä kasvaa yhä hitaammin. Viimeisimmässä mittauksessa maaliskuusta, kasvutahti oli vain 2,5%.

Enligt Riksbanken beror detta på att "transmissionsmekanismen" inte fungerar normalt. Liknelsen från maskinernas värld betyder ungefär att hjulen inte snurrar trots att Stefan Ingves trycker gasen i botten.
Riksbankenin mukaan tämä johtuu siitä että "vaihdelaatikkomekanismi" ei toimi normaalisti.
Vertaus koneiden maailmasta tarkoittaa suunnillen sitä että pyörät eivät pyöri vaikka Stefan Ingeves painaa kaasun pohjaan.

Normalt när den monetära basen ökar ska penningmängden öka ännu mer.
Normaalisti kun monetaarinen perusta kasvaa rahamäärän tulee kosvaa vielä enemmän.

Det beror på att bankerna i regel bara håller en bråkdel av sin totala inlåning som kassareserv.
Tämä vuorostaan johtuu siitä että pankit vain pitävät osan kokonaisottolainauksistaan kassavarantona.

Så här går det till, med ett förenklat exempel: Anta att Riksbanken ökar den monetära basen med 100 "nytryckta" kronor genom att köpa tillgångar av en affärsbank. Banken har då en extra hundralapp i kassan.
Näin kaikki toimii yksinkertaisestusti: olettakaamme että Riksbanken kasvattaa monetaarista perustaa sadalla "vastapainetulla" kruunulla hankimalla ne liikepankilta. Pankilla on tällöin ylimääräinen satanen kassassaan.

Om banken behåller en tiondel som reserv kan den öka sin utlåning till hushåll och företag med 90 kronor.
Jos pankki pitää kymmeneksen varantona se voi lisätä antolainaustaan kotitalouksille ja yrityksille yhdeksälläkymmenellä kruunulla.

När allmänheten i sin tur använder pengarna till att köpa varor och tjänster, återvänder de 90 kronorna så småningom till banksystemet. Som då behåller en tiondel i reserv och lånar ut 81 kronor, och så vidare.
Kun yleisö vuorostaan käyttää rahat tuotteiden ja palveluiden ostamiseen, nämä 90 kruunua pikkuhiljaa palaavat pankkijärjestelmään. Tämä pitää jälleen tästä kymmeksen ja lainaa 81 kruunua uudelleen..jne jne.

Till slut kommer Riksbankens ökning av den monetära basen med 100 kronor att leda till att den totala penningmängden ökar med 1.000 kronor!
Lopulta Riksbankenin aikaansaama monetaarisen perustan kasvu sadalla kruunulla johtaa siihen että rahamäärä kasvaan tuhannella kruunulla!

I ett banksystem som tillåter fraktionella reserver, alltså där bankerna bara behöver ha en bråkdel av den totala inlåningen i kassan, kommer penningmängden att växa ungefär på samma sätt som i det förenklade exemplet ovan. Mekanismen kallas "kreditmultiplikatorn" och fungerar också på samma sätt.
Pankkijärestelmässä missä sallitaan osittaiset reservit missä siis pankeilla pitää olla vain murto-osa kokonaislainauksestaan kassavarantona, rahamäärä tulee kasvamaan suunnilleen kuin yksinkertaisestetussa edellisessä esimerkissä. Mekanismi kutsutaan"luotonlaajennukseksi" tai "luotonlaajennuskertoimeksi"ja toimii samalla lailla.

I många länder är affärsbankerna tvungna att hålla en viss andel av sin inlåning i reserv på ett konto i centralbanken.
Useissa maissa liikepankit ovat velvollisia pitämään osan ottolainauksestaan reservina keskuspankin tilillä.

Om bankerna måste hålla reserver på mot - svarande 50 procent av inlåningen, kommer en ökning av den monetära basen att öka penningmängden med faktorn 1/0,5 = 2 vilket innebär att den fördubblas. Om reservkravet är 25 procent blir kreditmultiplikatorn 1/0,25 = 4. Med ett reservkrav på 10 procent som i exemplet ovan blir penningmängden tio gånger så stor, och så vidare.
Jos pankeilla taas pitäisi olla reservejä - jotka vastaavat 50% ottolainauksestaan, rahamäärän kasvukerroin on 2 eli rahamäärä tuplaantuu. Jos reservivatimus on 25% kerroin on 4 - ja 10% johtaa siis kymmenkertaiseen rahamäärän kasvuun.

Men detta förutsätter att bankerna är intresserade av att låna ut pengar till allmänheten. Sedan finanskrisen bröt ut i höstas har intresset svalnat, eller snarare frusit.
Mutta tämä kaikki edellyttää että pankeissa on kinnostusta lainata rahaa yleisölle. Finanssikriisin puhjettua tämä kiinnostus on huvennut tai pikemminkin jäätynyt.

I USA har bankernas överskottsreserver hos centralbanken Federal Reserve svällt kraftigt.
USA:ssa pankkien ylijäämäreservit keskuspankissa FED:issä ovat turvonneet voimakkaasti.

Samma mönster syns i flera andra länder. Affärsbankerna håller långt större reserver i centralbanken än vad de är skyldiga enligt lag.
Sama kuvio voidaan huomata muissakin maissa. Liikepankit pitävät huomattavan paljon lain mukaan tarvittavaa suurempia reservejä keskuspankissa.

Sveriges Riksbank har numera slopat kravet på kassareserver helt, men sedan i höstas håller de svenska affärsbankerna ändå en stor andel "överskottsreserver" i Riksbanken: nästan 200 miljarder kronor. En del av detta är överskottslikviditet som bankerna deponerar i Riksbanken från dag till dag.
Ruotsin Riksbanken on nykyään kokonaan lopettanut kassavarantovaatimuksensa, mutta silti syksystä lähtien ruotsalaisilla liikepankeilla on suuret ylijäämäreservit Riksbankenissa: melkein 2000 mrd Kruunua. Osa tästä on ylijäämälikviditeettiä mitä bankit tallettavat Riksbankeniin päivä kerrallaan.

Resten är riksbankscertifikat.
Loput on riksbanksertifikaatteja (keskuspankkisertifikaatteja?)

Ökningen av den monetära basen har alltså blåst upp Riksbankens balansräkning, men tillgångsoch skuldsidorna har ökat i samma takt.
Monetaarisen perustan kasvu on siis puhalluttanut Riksbankenin taseen, mutta kasvu on taseen molemmilla puolilla - varoissa ja vastuissa.

För att en ökning av den monetära basen ska leda till en ökning av penningmängden krävs det andra åtgärder. Åtgärder som Riksbanken inte har något mandat att vidta.
Jotta monetaarisen perustan kasvu myös johtaisi rahamäärän kasvuun vaaditaan muita toimenopiteitä. Toimenpiteitä joihin Riksbankenin mandaatti (luvalliset oikeudet) ei riitä.

Vad som begränsar bankernas utlåning är inte brist på kassareserver, utan brist på aktiekapital.
Se mikä rajoittaa pankkien antolainausta ei ole kassareservien puute, vaan osakepääoman puute.

Dagens internationella regler om kapitaltäckning säger att en bank måste ha en primär kapitalbas, bestående av kapital från ägarna, motsvarande minst 4 procent av den totala riskvägda utlåningen.
Tämän päivän kansainväliset säännöt pankkien vakaavaraisuuden suhteen vaativat että pankilla on oltava ensisjiainen, primääri pääomaperusta joka koostuu omistajien pääomista, joka muodostaa vähintäin 4% kokonaisesta riskinalaisesta antolainauksesta.

För att klara kapitaltäckningen kan det hända att en bank måste krympa sin balansräkning genom att strypa kreditgivningen. En sådan utveckling kan centralbankerna inte motverka vare sig med lägre räntor eller sänkta kassakrav.
Jotta pankki täyttäisi vakavaraisuusvaatimukset voi olla että sen on supistettava taseensa kuristamalla luotonantoa. Tähän kehitykseen keskuspankit eivät voi vaikuttaa madaltamalla korkoja tai laskemalla kassavarantovaatimuksia.

Frågan om världens banker behöver "tvångs rekapitaliseras" med statliga medel finns därför fortfarande på agendan.
Kysymys siitä pitääkö maailman pankit "pakkopääomittaa" valtiollisilla varoilla on tästä syystä edelleen päiväjärjestyksessä.

*

Tässä vielä linkki mistä pääsee katsomaan koko 251-sivuista Basel II dokumenttia:

http://www.bis.org/publ/bcbs107.pdf?noframes=1