tiistai 30. lokakuuta 2007

Perustulo ja sen rahoitusmalli



Moni puoluepoliitikko viisastelee perustuloa vastaan. Näyttää siltä kuin perustuloa aikanaan äänekkäästikin ajanut ajanut Tarja Crohnberg (Vihreät) olisi hiljennetty. Kansanedustajat ja vakiopoliitikot ovat kaikki olevinaan huolissaan siitä ettei verorahat riitä kohtuulliseen perustuloon. Rivipoliitikot esittävät hyvin itsevarmoja mielipiteitä asiassa.

Silti jos ajatellaan että raha on vain paperilappusia ja metallinpalasia niin ei pitäisi olla mitään vaikeuksia hoitaa asiat niin että niitä saa lisää.
Jos jokin taho haluaa estää tämän niin se on sitten vain näiden joidenkin tahojen politiikkaa. Ja nämä tahot voidaan vaaleissa vaihtaa sellaisiin jotka eivät asettele kapuloita rattaisiin. Demokratiassa missä jokaisella on yksi ääni tämä lie mitä totisinta totta ja kaukana utopiasta.

Mutta jos taas ylistetty demokratiamme sitten onkin silmälumetta ja taloudellinen päätäntävalta onkin demokrattisen järjestelmän ulkopuolella asia menee jo vaikeammaksi.

Kansalaispalkka olisikin itse asiassa vieläkin helpompi toteuttaa koska tosiasiassa nykyinen raha ei ole enää seteleitä ja kolikoita.
Läntisessä modernissa kansantaloudessa fyysisen rahan osuus kokonaisrahahuollosta
on enää luokkaa 3 % ja loput on virtuaalista digitaalirahaa ja aikaansaatu naputtelemalla näppäimistöä jonkin pankkilaitoksen myötävaikutuksella.

97 % kaikesta maamme tileillä kiertävästä rahasta on siis tätä virtuaalirahaa -
ja vieläpä korollista sille jollekin joka sen on lainannut. Niinpä aikanaan minunkin nostamani asuntolaina lähti kiertämään tililtä toisella ja kiertäisi vieläkin periaatteessa ellen olisi sen jo kokonaisuudessaan maksanut pois.

Sillä samalla tavalla kuin pankit luovat rahaa lainatessaan sitä meille - ne myös itse asiassa tuhoavat rahaa(=poistavat sen kierrosta) samaa vauhtia kun lyhennämme lainaamme.
Pankit siis tuottavat vastikkeettomasti rahaa - ja ovat sitä tehneet 1600-luvun lopusta asti.
Joka ei tätä tätä esoteerista matematiikkaa ja luovaa kirjanpitoa halua hyväksyä todeksi voi etsiä netistä vaikkapa "fractional reserve banking" (osittainen kassavaranto) ja itselleen todeta että nykypankilla tarvitsee olla vain 10 euroa nimellisiä varoja jokaisen 100 "lainaamiseksi". Seuraa siis se tosiasia että 90 euroa syntyy siis tyhjästä - vastikkeettomasti. Kanadalainen animaatio ja dokumenttielokuva rahasta ja sen synnystä,
Money as Debt - kuvaa tämän meille hyvin selkeästi. Elokuvassa osoitetaan miten alkuperäiset reilut 1000 dollaria tavallisessa pankkijärjestelmässä kasvaa uskomattomalla tavalla satakertaiseksi - eli 100.000 dollariksi.

Tämä kuulostaa varmaan mahdottomalta monen lukijan mielestä mutta näin se vaan on vaikka tästä vaietaan poliittisissä piireissä. Kriitillisten mielien kannattaa miettiä vaikkapa mistä USA:n nykyinen 9.000 miljardin valtionvelka on ilmestynyt - kellä muka olisi ollut lainata heillä nämä
rahat ? Ei kenelläkään, vaan kaikki perustuu velkakirjoihin ja niita vastaa luotuun tilirahaan.

Jos USA:n valtionvelkaan vielä ynnätään valtion muut sitoomukset sekä osavaltioiden, kaupunkien, kuntien ja pien- ja suuryritysten, järjestöjen ja yksityishenkilöiden velat tullaan velkataakkan joka on luokkaa 55,000 miljardia - ja kaikki itse asiassa katteettomia numerollisia paperilappusia joille vain on sovuttu määrätty arvo - sekä valtaosa numerorahana tietokoneiden kovaleivyillä.

Tätä pankkien rahasampoilua ei aina katsota hyvällä ja siksi joissakin maissa esim. Englannissa ja Kanadassa on syntynyt uusia poliittisia puolueita joiden ohjelmassa on nimenomaan tämän (poliittisen) epäkohdan muuttaminen. Monetary Reform Party /UK ja Canadian Action Party sekä Alberta Social-Credit Party olkoot esimerkkejä tästä.
Palatakseni kansalaispalkan väitettyyn taloudelliseen mahdottomuuteen totean että valtionkonttorin piirissä voitaisiin hyvin näppäillä tietokoneen näppäimistöä ja - voilá - näin saada aikaiseksi ne 500-600 euroa jokaiselle kansalaiselle ja lähettää ne jokaisen tilille ilman että tästä koituisi minkäänlaista taloudellista rasitetta valtiontaloudelle.

Tästä seuraisi lähinnä yleistä hyvinvointia, nostetta taloudellisessa toimeliaisuudessa, supistunutta verotuspainetta, uutta yrittelijäisyyttä ja satoja tuhansia uusia työpaikkoja mm siksi että yrittämisen taloudellinen riski olisi ratkaisevasti pienempi.
Ihmisillä olisi näissä olosuhteissa myös varaa jäädä eläkkeelle ja tehdä sitä mitä todella haluavat elämänsä aikana. Ja mitä oleellisinta korollisen rahan osuus vähenisi pikkuhiljaa kuten myös pankkilainojen kysyntä. Tällöin nykyisen pankkijärjestelmän merkitys laskisi sille tasolle jolle se kuuluu. Prekariaattiliikekin (joka on ajanut perustuloasiaa) voisi todeta että on tehnyt itsensä tarpeettomaksi ja hajottautua.

Kaikki on siis itse asiassa vain politiikkaa. Kuka sanoikaan ettei politiikka kiinnosta.

6 kommenttia:

JussiR kirjoitti...

Vihreiden ennen vaaleja ehdottama (450€/kk) perustulo ei itseasiassa vaatisi yhtään sen enempää rahaa kuin nykyisetkään sosiaalituet - se ainoastaan karsisi toimimatonta byrokratia viidakkoa. Ja toisaalta ei kannata unohtaa, että mikäli perustulo luotaisiin uudesta rahasta lisäsi se inflaatiota samaan tapaan kuin pankkienkin sampoilu ja olisi vain tulonsiirto muilta rahaa omaavilta uuden rahan saajille. No, toisaalta sitähän verotuskin on.

Lars Osterman kirjoitti...

Niin..tosin jos asiaa perin pohjin tutkii niin se ei olekaan se uusi lisäraha joka aiheuttaa inflaatiota vaan se että se uusi raha on korollista. Korko siis on inflaation todellinen syy.
Lisäksi jokainen tehty työtunti ja kaikki arvo mikä yhteiskunnan infratruktuuriin lisätään voidaan aina maksaa uudella rahalla ilman että se aiheuttaa inflaatiota.

Tässä hyvä artikkeli missä näitä ja muuta fiksua pohditaan:

http://www.gdrc.org/icm/owner-money.html

Anonyymi kirjoitti...

Maksettaisiinko perustuloa myös alle 18-vuotiaille? Alle 18-vuotiaat kun huomioidaan myös toimeentulotukilaskelmissa.

Sinänsä perustulo olisi loistava asia koska se vähentäisi tarpeetonta byrokratiaa eli tekisi sosiaalitoimistot tarpeettomiksi ja kutistaisi myös Kelaa. Myös sosiaalituilla keinottelu poistuisi.

Lars Osterman kirjoitti...

Tähän kysymykseesi on monta eri vastausta. Oma arvioni olisi se että alle 18-vuotiaille ei maksettaisi suoraan mitään vaan mahdollinen perustulo liittyisi huoltajille tuleviin suorituksiin. Voisi hyvinkin ajatella sellaista mallia missä isot perheet lapsilisän lisäksi saisivat jonkinlaisen lisäsuorituksen.

Mutta kuten sanoin teroeettisia malleja on monenlaisia. Minun pääpointtini oli se että perustulo EI tarvitse rahoittaa verovaroin.
Tämä tosiasia ei paljon kuulu vihreiden juhlapuiheissa kaikuvan.

JussiR kirjoitti...

Inflaatio syntyy siitä, että liikenteessä olevan rahan määrä kasvaa suhteessa sillä ostettavissa oleviin tuotteisiin. Esim. jos rahan määrä tuplaantuu tuotevalikoiman pysyessä samana, niin ennen pitkään myös tuotteiden hinnat kaksikertaistuvat. Tietysti mikäli raha syntyy velasta (nykyisen mallin mukaisesti) tarvitaan entistä enemmän uutta rahaa tuon velan maksamiseksi ja näin ollen inflaation tahti kiihtyy.

Periaatteessa olen kanssasi samaa mieltä, mutta ei kannata tuudittautua siihen ajatukseen että uutta rahaa voidaan luoda mielin määrin mikäli sitä vaan käytetään hyviin tarkoituksiin. Rahan luontia kannattaa ajatella omanlaisena veronaan: se vähentää rahan arvoa, joten se on pois niiltä joilla rahaa oli jo ennestään.

Lars Osterman kirjoitti...

Jussi:

Voitko sitten selittää miksei Volvojen ja Bemareiden hinnat nouse vaikka rikkailla olisi varaa maksaa niistä huomattavasti enemmänkin ja koska sillä markkinasegmentillä " liian paljon rahaa on selvästi suhteessa ostettaviin tuotteisiin"

Kuten huomaat tuo sääntö ei aina toimi.
Laitan kohtapuolin (kun vaan ehdin) ihan oman artikkelin siitä mitä esim Michael Rowbotham sanoo kirjassaan inflaation todellisesta syystä. Jatketaan sitten tästä.
;-)