Talousdemokratian ratkaisumalleja rahajärjestelmän kehittämiseksi: kuntapankki

Tarkasteltaessa nykytilannetta voidaan todeta että Suomen valtiovalta ja myös koko muu julkinen sektori on pahassa velkakierteessä. Hallituksen politiikka ja erilaisten ekonomistien tähän asti mediassa esittämät keinot eivät valitettavasti tule puremaan, vaan tilanne tulee vain pahenemaan entisestään. Ei auta elvytys - koska elvytys on vain lisävelkaa joka kuitenkin pitää maksaa takaisin korkoineen. Kataisen elvytys voidaan tästä syystä verrata housuihin laskemiseen kylmänä talvipäivänä. Ei auta arvonlisäveron kiristyskään koska se vie ostovoimaa kansalaisilta.

Tässä tarvitaan luovia ja uusia ratkaisuja. Näistä kaikkein yksinkertaisin lie kuntapankki. Kunta perustaa siis pankin ja tallettaa kaikki verovaransa tämän oman pankkinsa tileille.
Kuntapankin on ehdottomasti oltava osuuskunta - eli suojattu kaappaukselta. Osuuskunnan jäseniksi kelpaavat esim lähistön muut pienkunnat.

Tähän menettelyyn on monia hyviä syitä:

1. Näin kunta suojelee varojaan ja varmistaa että ovat tallella. Kuntapankin ei tarvitse lähteä hakemaan valtion talletustakuuta vaan vaaliii ja varjelee itse tilisaldojaan.

2. Kunta voi laajentaan kuntapankkiaan luottolaitokseksi ja lähteä järjestelemään kalliimmat nykyiset velkansa uudelleen siten että maksaa pois vanhat velat ja rahoittaa ne kuntapankin luotoilla. Kunta voi siis teoariassa maksaa korkoa itselleen koska omistaa kuntapankin.

3. Kunta liittyy pankkien maksuverkostoon ja avaa henkilökunnallen ja sidosryhmilleen tilit tässä samassa omassa kuntapankissa. Näin valtaosa kunnan rahaliikenteestä tapahtuu pankin sisällä.

4. Kuntapankki voi luotottaa lähistön pienyritys- ja maataloustoimintaa edullisin lainaehdoin ja näin tavallaan varmistaa että kunnan alueella on työpaikkoja.

5. Kuntapankki voi myös myöntää edullisia asuntolainoja paremmin ehdoin kuin liikepankit.

6. Kuntapankki voi halutessaan myös lähteä ottamaan vastaan talletuksia ja myöntää näille korkeampaa korkoa kuin mitä liikepankit tarjoavat.

Vapaassa kilpailussa tehokkaammat ja vähiten ahneet pankit pärjäävät. Liikepankkien osakkeenomistajien tuottovaatimukset voidaan nähdä eräänlaisena ahneutena joka vuorostaan syö liikepankkien kilpailukykyä - kuntapankkiin nähden. Liikepankkien nykyiset omistajat ovat 75% ulkomailla. Tämä tarkoittaa että voittoja kotiutetaan ulkomaille erilaisin keinoin - jotka nekin syövät liikepankkien kilpailukykyä kuntapankkiin vertaillessa.

Kuntapankin tavoitteena on minimoida kunnan rahoitusmenoja sekä tehostaa kunnan oman henkilökunnan käyttöastetta. Kuntapankki voidaan oletetusti integroida kunnan organisaatioon ja näin saavutetaan monenlaisia etuja tämän päivän tilanteeseen nähden.

7. Kuntapankki voisi myös luoda oman paikallisrahaa. Esimerkki: Kunta voisi poliittisella päätöksellä päättää että se maksaa 70% henkilöstön palkoista euroissa ja loput 30% omalla uudella paikallisvaluutallaan. Porvoo, missä itse asun voisi näin varmistaa että raha kiertää paikallisesti kotiseudun yrityksissä ja luo vaurautta juuri Porvooseen.
Porvoolaiset ja porvoonseudun lähikuntien yksityishenkilöt ja yritykset voisivat maksaa veronsa joko euroissa tai paikallisrahassa. Paikallisrahan arvo olisi aina sama kuin euron arvo mutta se olisi käypää rahaa vain lähikunnissa. Kuntapankin oman paikallisrahan ei välttämättä tarvitsisi olla edes setelien tai kolikoiden muodossa vaan se olisi "ladattua pankkiluottona" omassa luottokortissa aivan samalla tavalla kuin puheaikaa ladataan tänään. Vaihtoehtoisesti pankkikortilla millä veloitetaan paikallisrahatiliä.

Kuntapankilla olisi luonnollisesti suvereeni yksinoikeus luoda paikallisrahaa.

8. Kunta voisi myös maksaa kuntalaisille perustuloa paikallisrahan muodossa. Kun paikallisrahaa on luotu sopiva määrä - määrää ei tarvitse enää lisätä. Inflaation uhatessa paikallisrahaa kunnan on helppo poistaa osa kierrosta.

Suomessa voisi hyvinkin toimia satakunta paikallista kuntapankkia jotka hyödyntäisivät osan tai useampia y.m. ideoista.

Näillä talousdemokratian yksinkertaisin eräin keinoin olisi mahdollista saada julkisen sektorin talous kuntoon - ja samalla koko valtionkin mm koska kuntien valtionosuuksia ei tarvittaisi samoissa määrin kuin nyt.