Talousdemokratian ihannemaailma

Tällä blogilla on kirjoitettu raha- ja talousaiheista vuodesta 2007. On kirjoitettu paljon muustakin. Arkisto on siis vähintäinkin laaja. Alkuaikoina into kirjoittaa oli suurimmillaan. Alkuvuosien aikana tyhjensin tänne kirjoitusten muodossa lähes kaiken minkä olin selvittänyt rahan luomisen valheista, harhakuvista ja totuuksista. Näissä kirjoituksissa linkitin kaikkiin löytämiini lähteisiin, skannasin sivuja kaikista hankkimistani oleellisista kirjoista ja lehtiartikkeleista.

Nyt eletään vuotta 2010 syksyä ja tänne blogille eksyneen satunnaisen surffaajan mahdollisuudet löytää ne kaikkein parhaimmat ja keskeisimmät blogipostaukset (kirjoitukset) eivät välttämättä ole kovin hyvät. Blogin huono puoli on se että kaikki vanhat postaukset jäävät uusien alle.

Tästä syystä haluan tehdä lyhyen yhteenvedon siitä mitä olen kirjoitellut - kutsuttakoon se otsikolla Talousdemokratian ihannemaailma. Todettakoon että kirjoitan tämän ulkomuistista yhtään etsimättä arkiston uumenista.


Talousdemokratian ihannemaailma

1. Talousdemokratiassa valtiovalta on valittu demokraattisin vaalein. Jottei demokratia olisi enemmistön tyrannia, oppositiolla on oltava nykyistä näkyvämpi rooli. Lisäksi yksinkertainen enemmistö (51%) ei saa olla ratkaiseva - vaan tarvitaan 75% - ja jopa suurempi enemmistö kaikkia sitovien yhteisten päätösten läpiviemiseksi. Näin ollen hallitus ei voi runnoa kaiken haluamansa läpi ja käyttää eduskuntaa pelkkänä kumileimasimena.

2. Rahan luomisen, liikkeeseen laskemisen ja määrän hallinnoinnin valta on yksinomaan valtiovallan elinten vallassa. Valtio ei siis ole pakotettu lainaamaan rahaa keneltäkään vaan voi rahoittaa oman toimintansa luomalla omat rahansa ja kuluttamalla tätä rahaa yhteiskuntaan ostamalla palveluita, maksamalla palkkoja tai rahoittamalla erilaisia rakennusprojekteja täysin ilman korkoa - joko siten että rahoitusvarat jätetään osaksi rahankiertoa tai siten että osa tai kaikki kerätään takaisin maksuina ja/tai veroina.
Valtio ei kuitenkaan missään vaiheessa ole pakotettu kantamaan veroja oman toimintansa rahoittamiseksi. Talousdemokratiassa verot ja maksut ovat lähinnä keino kontrolloida rahan määrää suhteessa tarjolla olevia palveluita ja tuotantoa - eli mahdollisen inflaation ehkäisemistä.

3. Valtaosa valtiovallan rahanluomisesta tulisi tavalla tai toisella delegoida kunnille ja kaupungeille lähidemokratian nimissä.(katso edellinen blogipostaus) Valtiovallan organisaation tulisi olla riittävän laaja mutta silti mahdollisimman kevyt. Ketään ei siis millään tasolla työllistetä työllistämisen vuoksi. Sama ajatus pätee kuntasektorilla.

4. Kaikille täysi-ikäisille kansalaisille maksetaan kuukaisittainen perustulo osana päivitettyjä kansalaisoikeuksia. Yleinen kehitys, työn mekanisointi ja teollisuustuotannon automatisointi on jo pitkään ollut sitä luokkaa että tämä on käynyt mahdolliseksi. Tuotanto on tehostonut ja kasvanut samalla kuin työpaikkojen määrä on ollut jyrkässä laskussa. On laskettu että Suomen kaltaisen valtion keskeisen tuotannon ylläpitämiseen tarvitaan reilut 5% työväestöstä. Kaikkien on silti syötävä ja tultava toimeen.

5. Ratkaisu y.m. ongelmaan on työn jakaminen kaikkien halukkaiden kesken. Tämä vaikuttaa luonnollisesti myös työaikaan. Talousdemokratian ihannemaailmassa työpäivät olisivat 4 tunnin pituiset - tai vaihtoehtoisesti yksilö tekisi haluamaansa palkkatyötä 2-3 päivää viikossa. Loput ajasta olisi käytettävissä kotitöihin, virkistykseen, opiskeluun, itsensä kehittämiseen - tai työnarkomaanien kohdalla vaikkapa talkoopohjaisiin kansallisiin rakennusprojekteihin.

6. Pankkien merkitys yhteiskunnassa supistuisi merkittävästi. Pankeilta tulee poistaa nykyinen kohtuuton etuoikeus luoda rahaa tyhjästä pankkiluotoilla. Asian voisi ilmaista niinkin että rahan luomisen etuoikeus ja velvollisuus kuuluu palauttaa yksityisomisteisilta pankeilta takaisin valtiovallan haltuun minne se kuuluu.
Talousdemokratiassa pankit voivat toki toimia jo olemassa olevan digitaalisen rahan varastointilaitoksina ja mahdollisesti välittää joidenkin ylijäämiä sellaisille jotka tarvitsevat. Pankkien päärooli olisi kuitenkin tiliverkoston ylläpitäjinä ja kansalaisten maksujen välittäjinä. Toisaalta tämäkään rooli ei ole kiveen hakattu sillä mikäli valtionpankki tai kuntapankki hoitaisi nämä toiminnot edullisemmin kuin liikepankki tässä ei ole enää tarvetta perinteiselle liikepankeille. Toisaalta yritysten palvelut jäisivät edelleen pankkien markkina-alueeksi. Pankin henkilöstö olisi luonnollisesti myös perustulon piirissä joten pankin on mahdollista tarjota huomattavasti edullisempia palveluita.

7. Ulkomaankauppa vaihtokauppana ilman rahasuorituksia. Tämä olisi jokaisen valtion edun mukaista. Yritykset voivat siirtää tuotantoaan niihin maihin mistä haluavat kerätä rahaa sen sijaan että tuotteita valmistetaan alimman palkkatason maissa ja sitten rahastetaan kaikkia muita maita. Ylijäämiä vaihdettaisiin ylijäämiin.

8. Valtiovallan luoman ja liikkeeseen laskeman kansallisen rahan myötä raha on nyt pysyvää ja vakaata - eikä tilapäisrahaa kuten tämän päivän pankkiluotto. Pysyvä kansallinen raha on korotonta rahaa kun taas kaikki tämän päivän pankkiluotto on haitallisen tilapäisyytensä lisäksi myös korollista. Pysyvällä rahalla tarkoitetaan sitä että se ei poistu tai vähene ellei valtiovalta itse niin halua. Tässä nousee esiin eräs suurehko ongelma: kaikki nykyiset lainat on maksettava takaisin niille pankeille jotka ovat ne myöntäneet ja nämä lyhennykset supistavat rahan määrää. Tähän on olemassa toimiva lääke: valtiovalta luo ja laskee liikkeeseen saman verran uutta rahaa kuin lyhennysten muodossa poistuu kierrosta.
Sitten "joskus" kun kaikki vanhat pankkilainat on maksettu, valtion - tai muun julkisen vallan ei enää tarvitse luoda uutta korvaavaa rahaa tilalle.
Tavoitteena tietenkin tilanne missä kaikki raha on pysyvää. Rahan kiertäessä pankkitililtä toiselle se missään vaiheessa katoa, poistu tai supistu kokonaismäärältään. Kun tämä tilanne on saavutettu, rahamäärä voidaan periaatteessa pitää samalla tasolla. Infrastruktuurin eli tiestön ja rakennuskannan luonnollinen mureneminen pitää kuitenkin huolen siitä että rahaa jouduttaneen lisäämää vuosittain luokkaa 3-4% (nämä tiedot Amerikasta)

9. Kansallisen korottoman pysyvvän rahan ja perustulon turvin Suomi olisi oikeudenmukaisempi ja tasa-arvoisempi yhteiskunta missä työn perään ei tarvitse muuttaa. Tämä tarkoittaa että maaseudulle olisi mahdollista muuttaa takaisin. Suur-Helsingin ja muiden taajamien asuntojen kohtuuton hintataso romahtaisi. Tässä nousee erilaisia ongelmia joiden kaikkia ratkaisuja en voi tässä pohdiskella. Toteanpa vain että julkisen vallan tulisi varmistaa asuntovelallisten asema pankkeihin nähden. Missään tapauksessa talousdemokratia ei hyväksy yksittäisten kansalaisten henkilökohtaisia asuntokauppatappioita. Valtio jolla on rahan luomisen ja liikkeeseen laskemisen etuoikeus ja velvollisuus voi hyvin ratkaista nämä ongelmat kaikki osapuolia tyydyttävällä tavalla.

10. Julkisen vallan ei siis välttämättä enää tarvitse kerätä rahaa kansalaisilta missään muodossa. Tämä tarkoittaa sitä että erilaiset maksut voidaan joko lopettaa kokonaan tai pienentää huomattavasti nykyisestä. Jätän kuitenkin tämän kohdan auki koska inflaationtorjunta voi jossain tilanteessa vaatia rahamäärän hallittua supistamista.

11. Nykyisen suurpääoman valta supistuisi huomattavasti talousdemokratiassa. On vaikea tietää miten pääoman "ahneusviruksen" saastuttamat omistajat reagoivat. Jossain on esitetty että tähän tilanteeseen pitäisi varautua säätämällä tiukkoja rajoituksia maanomistuksen suhteen. Maaavuokra tai -vero voisi olla jonkinlainen ratkaisu. Rikkaat saisivat kuitenkin pitää kaiken omaisuutensa - ja vaikkei se enää tuottaisikaan samalla tavoin kuin tänään niin voisivat edelleen elää monta sukupolvea kasaamillaan pääomilla.

12. Painotan erityisesti että talousdemokratia ei ole sosialismia. Sosialismin juuret eivät olleet kansalaisyhteiskunnassa eikä se noussut ruohonjuuritasolta lainkaan. Sosialismi oli maailman rahaeliitin oma sosiaalinen kokeilunsa jolla pakottivat keskiluokan luopumaan omaisuudestaan samalla kuin puolue-eliitti kasvatti omaisuuttaa joko avoimesti tai salaa.

Talousdemokratian perimmäinen ajatus voidaan lausua, lainatakseni täältä, näin:

Not to be confused in any way with socialism, social credit is seen as perhaps the most promising way of returning the creation of money to sovereign hands--independent of private bankers--so money can come into existence without bearing interest. This would effectively end the "curse" of private, central bankers creating money that incurs mountainous, relentless interest charges that comprise the debts of nations.

Sama suomeksi: Talousdemokratia on lupaavin menetelmä palauttaa rahan luominen valtiollisiin käsiin - ja riippumattomaksi yksityisiltä pankkiirelta - siten että rahaa voi synnyttää ilman korkoa. Tämä lopettaisi tehokkaasti yksityispankkiirien ja keskuspankkiirien muodostaman "kirouksen" - koska näiden luoman rahan myötä olemme kaikki jopa valtioita myöten kohtuuttoman koronkiskonnan kohteena ja loputtoman velkakierteen noidankehässä.

Vielä pätkä samasta lähteestä niille jotka hallitsevat englantia. En käännä tätä koska vuodatukseni yllä on jo ihan riittävä. Totean kuitenkin varmuuden vuoksi että ilmaisu "social credit" vastaa talousdemokratiaa.

Social credit essentially involves governments reclaiming the sovereign power of creating money interest-free in harmony with the nation's production level. It's designed to pay a national dividend to all citizens by virtue of their citizenship, with the amount based on that production; this dividend is separate from employment earnings and is not tax-funded welfare.

Another component, the compensated discount, is a dividend to businesses in the form of a rebate. It compensates them for price rollbacks to prevent inflation, and to make sure buying power stays in harmony with prices.

Under social credit, money is spent into circulation, rather than borrowed into existence with interest, and directly issued to citizens on a regular basis. Each person can seek employment to supplement their dividend. This foundational dividend income, with a debt-free currency, cannot create debt. Taxes and welfare would become rare or non-existent over time.