I also believe that going forward, the goldbugs are a huge problem for freedom loving people. They very effectively divert public attention with their false solution -- gold money. That's why I spend so much screen-time in my latest project on gold. Gold has always been the money of the rich -- the plutocracy. Think about it; gold always concentrates wealth -- and power. Isn't that what humankind's quest for freedom is all about -- the decentralization of power?Bill StillHost of "The MoneyMasters"
Sama suomeksi:
Uskon myös että kun tässä asiat etenevät, kultabugit ovat valtava ongelma meille vapautta rakastaville ihmisille. Nämä nimittäin, hyvin tehokkaasti ohjaavat yleisön huomion petollisen ratkaisunsa ääreen - kultaraha. Tästä syystä olen käyttänyt paljon aikaa kameran edessä uusimman kulta-aiheisen elokuvaprojektini kanssa. Kulta on aina ollut rikkaitten raha - ns plutokratian raha. Asiaa kannattaa pohtia; kulta keskittää aina vaurautta - ja valtaa. Mutta eikö ihmiskunnan ainainen taisto taas aina ole ollut vapauden kannalla - ja vallan hajauttamisessa?
6 kommenttia:
Engl. sanaa "goldbug" ei voi suomenkielelle kääntää muotoon kultabugi. Tämä johtuu siitä, että "bug"-sanan neljästä merkityksestä (lude, salakuuntelulaite, intoilija ja looginen virhe) bugi-anglismiin liitetään vain tuo viimeinen, eli ohjelman tai laitteen toimintavirhe. Suomalainen ei yksinkertaisesti ymmärrä merkitysyhteyttä: bugi = intoilija.
Suomenkielessä on ilmaisu "kärpäsen purema", jolla on hieman samantapainen merkitys. Sanotaan, että innokasta kirjaharrastajaa on kirjakärpänen purrut, jne. Kultakärpänen-sana on kuitenkin ongelmallinen siitä syystä, että meillä on eläinlaji nimeltä kultakärpänen, joka oikeasti voi purra ihmistä.
Paras käännös lieneekin yksinkertaisesti kultaintoilija.
Toinen mahdollisuus on olla kääntämättä sanan alkuosaa, eli puhua goldbugeista. Mutta tämä olisi kyllä erittäin huonoa suomenkieltä.
... kulta keskittää aina vaurautta - ja valtaa.
Olisi mieltä avartavaa, jos Bill Still, sinä tai joku lukijoista kertoisi mikä kullassa aiheuttaa tuon vaurauden ja vallan keskittymisen. Minä nimittäin en ainakaan tiedä.
Onko kaikilla hyödykevaluutoilla tämä ominaisuus? Esim. vaikkapa hopealla ja palladiumilla? Entä miten vaikkapa viljalla?
Viimeaikoina on paljon ollut esillä se, että Yhdysvailtain keskuspankin laskiessa yhä ennemmän rahaa kiertoon, tulee dollarin inflatoitumisesta kärsimään eniten maan keskiluokka.
Tämä perustuu siihen, että eläke ym. säästöjen arvo hupenee eikä palkat pysy inflaatiokehityksessä mukana (jos ylipäätänsä koko työsuhdekaan). Toisaalta eliitin päästessä käsiksi uuteen vastaluotuun rahaan ensimmäisinä, ja kyetessä näin pelaamaan sillä tehokkaammin, on ilmiötä varsin perustellusti kutsuttu eräänlaiseksi veroksi. Kieroksi tempuksi, jolla varallisuutta vähitellen siirtyy keskiluokalta pois -- lopulta hävittäen sen kokonaan. Tämä kehityshän on USA:ssa jo siinä määrin pitkällä, että sen voi jokainen omin silmin todeta, eikä ilmiöön sikäli liittyne mitään kiistanalaisuutta.
Tästä tarkastelukulmasta katsottuna se olisi siis nimenomaan fiat-valuutat eikä hyödykevaluutat, joilla on tuo "keskittää vaurautta"-ominaisuus. Perustuen siihen, että fiat-valuutan arvoa on helppo manipuloida yksinkertaisesti luomalla sitä tyhjästä lisää.
En edes mielikuvitusta käyttämällä kykene keksimään mikä hyödykevaluuttoihin liittyvä ominaisuus voisi aiheuttaa vastaavan.
Ensinnäkin, olen täysin samaa mieltä tuosta vapaudesta ja vallan hajauttamisesta. Vapaus todellakin on tärkeä arvo ja vallan hajauttaminen on tärkeä päämäärä.
Mutta, onko rahavallan keskittäminen valtion keskushallinnolle vallan hajauttamista? Minun mielestäni ei, mutta olen toki avoin hyville perusteluille.
Raha-asioissa vapautta ja vallan hajauttamista parhaimmillaan olisi se, että jokainen ihminen ihan itse saisi valita, mitä haluaa käyttää ja vastaanottaa rahana - oli se sitten valtion seteleitä, oravannahkoja tai vaikka Monopoli-rahaa.
Sanaa "goldbug" voi vallan mainiosti kääntää kultabugiksi.
Jos Borgån voi vääntää Porvooksi, Drägsbyn Treksiläksi, Brahestadin Raaheksi, Strömbergin Römperiksi, Strandbergin Ramperiksi, Peugeotin pösöksi - niin minun kultabugi on harvinaisen hyvä sana - edellä manittuihin verrattuna.
Ja lisäksi minä en näe mitään erityisen mairittelevaa kultabugiudessa. Tosin päin.
**
Mitä kultaan vallan keskittänä tulee - niin miten tämän tajuaminen voi olla niin vaikeata ?
Voit vaikka aloittaa jakamalla maailman kaiken kullan maailman väestömäärällä ja funtsia paljonko itse silloin saat.
Voit myös miettiä mitä sinulle pitäisi maksaa kullassa jos teet 18-65 vuotiaana vuosittaisen työn josta haluat kunnon palkan ja sen päälle vielä 20 vuoden eläke päälle - kullassa.
*
Pasin - sun kannattaa katsoa se uusin Bill Still-video missä hän käsittelee kulta-asian ja sen vapauden.
En itse tajua enkä ole tavannut ketään joka tajuasi tuota logiikkaa jonka mukaan "jokaisen tulisi voida käyttää sitä valuuttaa mitä haluaa"..sehän olisi kaikkea muuta kuin vapautta koska pakottaisit kaikki muut hyväksymään sinun "valuuttasi". En minä ainakaan halua Jyväskylän palveluseteleitä maksuksi tuotteista joita lähetän Jyväskylän asiakkailleni.
Lars, kirjoitin kommentissani, että jokainen saisi itse päättää mitä käyttää ja vastaanottaa rahana. Tällöin kauppa syntyy vain molempien osapuolten hyväksyessä rahan eli vaihdon välineen. Se on vapautta.
Sen sijaan vapautta ei ole se, että valtio pakottaa kaikki hyväksymään oman valuuttansa, oli se sitten nykyinen raha tai talousdemokraattinen velaton raha.
Saatan joskus katsoa Bill Stillin videon, joskaan en nyt ehdi.
Sanaa "goldbug" voi vallan mainiosti kääntää kultabugiksi.
Voithan sinä sen kääntää ihan miksi haluat. Tarkoitukseni oli vain auttaa. Arvelin, että ruotsinkielisenä et huomaa, että käännös ei toimi.
Mitä kultaan vallan keskittänä tulee - niin miten tämän tajuaminen voi olla niin vaikeata ?
Yksi syy on se, että ainakaan minä en ole tietoinen, että tällaista olisi edes tapahtunut.
Vallan ja vaurauden keskittymistä on toki tapahtunut kulta-aikoina(kin), mutta keskittymistä ei tuolloin ole aiheuttanut rahan perustana oleva hyödyke, vaan muut yhteiskunnalliset ja vallan käyttöön liittyvät asiat.
Et muuten vastannut kysymykseeni siltä osin, että liittyykö tämä keskittyminen vain kultaan vai koskeeko tämä myös muita hyödykkeitä? Mikäli ongelma on nimenomaan kullassa, niin silloin kannattaa yksinkertaisesti valita joku toinen hyödyke.
Voit vaikka aloittaa jakamalla maailman kaiken kullan maailman väestömäärällä ja funtsia paljonko itse silloin saat.
Ah, en arvannut, että tämä on sinulle näin vieras asia. Tuota... valuutan voi sitoa kultakantaan, vaikka koko maailmassa ei olisi kuin yksi kilo kultaa. Kullan absoluuttisella määrällä ei ole mitään merkitystä. Oleellista on vain se, että rahaa ei voi luoda tyhjästä näppäilemällä lukuja tietokoneeseen, kuten keskuspankit nyt tekevät.
Voit myös miettiä mitä sinulle pitäisi maksaa kullassa jos teet 18-65 vuotiaana vuosittaisen työn josta haluat kunnon palkan ...
Vapaassa maassa palvelujen hinta määrittyy markkinoilla. Vaikka "miettisin" työni minkä arvoiseksi tahansa, saisin korvaukseksi kuitenkin vain sen unssimäärän, minkä työn teettäjä on halukas työsuorituksestani maksamaan.
... ja sen päälle vielä 20 vuoden eläke päälle - kullassa.
Nykyisen kaltaista eläkejärjestelmää ei onneksi tule olemaan enää siinä vaiheessa kun minä täytän 65 vuotta. Tämä täysin riippumatta siitä, mikä on rahan perustana.
Lähetä kommentti