Onneksi sentään Bank of Englandin pääjohtaja (governor) Mervyn King on samaa mieltä Markku Uusipaavalniemen kanssa:
The key feature of fractional reserve banking is that the lending actvity of banks effectively creates new money, in the form of new bank deposits. As the Bank of England’s 2007 Q3 Quarterly Bulletin states: “When banks make loans, they create additional [bank]deposits for those that have borrowed the money”.
Put another way, the money supply of the real economy depends entirely on the lending decisions of the banking sector.
Mervyn King, the Governor of the Bank of England recently identified these
changes in the money supply as being central to the financial crisis:
"At the heart of this crisis was the expansion and subsequent contraction of the balance sheet of the banking system."Lähde: http://www.positivemoney.org.uk/wp-content/uploads/2010/11/NEF-Southampton-Positive-Money-ICB-Submission.pdf
Lisäys 21.11 2010. Iltalehti julkaisi tällaisen jutun:
16 kommenttia:
Rahajärjestelmän piirissä - olipa se mikä hyvänsä - tullaan aina törmäämään loputtomiin ristiriitoihin ja ongelmiin.
Pikkusen sivusta, mutta oletko katsellut Heikki Urmaksen luoentosarjaa. Löytyy googlesta haulla " Heikki Urmas KHI FORUM Raadolliset toverit ja vallan väärinkäyttäjät "
Tuntuu olevan tyytymätön nykymenoon. On lentokapteeni, tohtori, professori. Eläkkeellä ja vapaa puhumaan. Kielitaitoinen ja esiintymiskykyinen. Juttu ollut netissä nelisen viikkoa.
Kulkeeko " vapaana " vai edustaako jotakin puoluetta ? ? ?
On-Topic -lisäys
... tällä Uusiksen ehdottamalla tavalla EKPn kautta selvittäisiin ilman velallissuhdetta korkokokuluineen kansainvälisille ykstyispankkiireille ja saataisiin uutta rahaa käyttöön.
Mervyn King:
""At the heart of this crisis was the expansion and subsequent contraction of the balance sheet of the banking system."
...ja tämän tekstilainauksen alkuperäinen lähde, sivulla kaksi:
www.bankofengland.co.uk/
publications/speeches/2010/
speech455.pdf
Ja kuinka usein pankit käyttävät FRB-oikeuttaan täysimääräisenä luotonlaajennuksessa soveltuvin osin, kun ovat arvioineet ensin asiakkaan "luottokelpoisuuden" ja valinneet "täckningsgradin"?
Onko tätä päivää pankkimaailmasssa?
Asiana ns. pankkitalletusten kerrannainen luominen:
saaduista talletuksista pankki pitää reserveinä 25 % ja lainaa ulos 75%. Annetut lainat palaavat talletuksina johonkin pankkiin, jossa toistuu sama kuvio.
Prosessi jatkuu, kunnes pankkijärjestelmä on luonut niin paljon talletuksia, että ylimääräiset reservit on sidottu.
Lopussa reservien lisäys 100 tuhatta luo 400 tuhannen suuruiset lisätalletukset.
Lähde: emeritus prof. Asko Korpela, permak51.htm
Ystävällisin terveisin Jaakko
Crash JP Morgan, buy silver.
Siinä on järkeä, tehdään kollektiivinen offensiivi pankkiireja vastaan. Jokainen ostaa unssin hopeaa niin saadaan vihollisen leiri tuhottua !
http://www.youtube.com/user/TheAlexJonesChannel#p/u/3/w4cgtYZeKto
Zekkaa Max Keiserin haastattelu !
..Mervyn King viittaa em. tekstissään ”pankkikriisien
kotikutoisuuteen markkinataloudessa” eli
”..As Bagehot knew only too well, banking crises are endemic to the market economy that has evolved since the Industrial Revolution..”
- vanha kirjallisuuslähde mainittiin tässä yhteydessä:
Bagehot, Walter: Lombard Street
Luettavissa DjVu-formaatissa
http://www.archive.org/details/
LombardStreet
huom. käyttämäni JLT tulee etunimien etukirjaimista
Serge LaTouche -kirjasta "Jäähyväiset kasvulle", tekstilainaus s. 93 "..Näkökulmista tai ratkaisuvaihtehdoista ei ole pulaa, puuttuu vain suotuisat olosuhteet niiden toteuttamiseksi. Mullistuksen sijaan mahdollisia ovat myös monenlaiset pehmeän siirtymän skenaariot, joissa tarpeelliset vähennykset toteutetaan vähitellen.."
Ystävällisin terveisin Jaakko
Tiedoksenne
JAK-pankki on aloittanut toimintansa Suomessa.
http://www.jakfinland.fi/
mediawiki/phase3/index.php/Etusivu
Ystävällisin terveisin Jaakko
Eräs kommenttinne muutaman kuukaudén takaa, hyvä Lars Österman, löytyi netistä: "..-EKP:n sääntöjen mukaan pankeilla pitää olla omaa pääomaa vähintäin 0,5% suhteessa myönnettyihin lainoihin. Tämä tarkoittaa että 1000 eurolla omaa pääomaa tyrkytetän auliisti luottoja aina 200.000 euroon…ja sitten esitetään auttavaista pankkiiria ja katsotaan että on paikallaan pyytää korkoa tästä mitä on ”lainannut”..(vaikkei ole lainannun mitään - on vain käyttänyt pankin kirjanpitojärjestelmää ja sillä on kirjattu tyhjästä se 200.000 euroa)."
- suomenkuvalehti.fi
Oma kommettini
Kun pankki luo rahaa tyhjästä, se ei tavallaan menetä sitä rahaa, jos velallinen jättää maksamatta.
Velallisen tilanteen näkökulmasta rahat ovat saattaneet mennä, mutta velka jää, joka vaikeuttaa elämän aloittamista "toisessa mahdollisuudessa".
JAK-pankissa
mukana oleminen helpottaa uudelleen jaloilleen pääsemistä velanmaksun riskien realisoituessa, kun reservissä on ollut velkaa vastaava määrä..
JAK.lla myös kustannusrakenne on O.K.
Takaisin on topiciin..
linkititte hyvää tekstiä Ben Dysonilta, ks. Larsin pdf-linkki
Myös
Heikki Urmaksella forumilla
mielenkiintoista juttua esimerkiksi
Kiinan kilpailukyvystä euron arvo 1.4 -asiassa..
Yställisesti Jaakko
Lisäys omaan kommenttiini:
nykyisin takausjärjestelyn myötä velka tai velkaa saattaa kuittaantuakin niin, ettei sitä jää maksettavaksi. Kuitenkin ainakin 1990-luvun lamassa Suomessa, jossa ilmeisesti tuettiin pankkeja "wrong response"-tyylillä ja säilytettiin tätä systeemisen virheen rahasysteemiä,
menikin maita ja mantuja pankeille konkursseissa ja velkaakin jäi monille.
P.S.
Suosittelen luettavaksi ja kommentoitavaksi "Ben Dyson jne. - julkaisua" Larsin mainitsemassa
http://www.positivemoney.org.uk/
wp-content/uploads/2010/11/
NEF-Southampton-Positive-Money-ICB-Submission.pdf
Ystävällisesti Jaakko
Tossahan toi Korkman tavallaan jo myöntää et tää rahajärjestelmä/velkakierre on viallinen ja ei ainakaan edusta tai perustu mitenkään ihmisten "hyvinvointiin" ku sanoo että joku muu maa voi mennä konkurssiin, kertoo myös et kuin paljon sitä kiinnostaa et meneeks joku maa konkurssiin..hohhoijaa..
Olen toinen noista jutussasi mainitsemistasi "asiantuntijoista" jotka "eivät ole tietävinään että jokainen pankkiluotto kasvattaa pankin tasetta ja edustaa samalla uutta rahaa rahakiertoon", joten saanen korjata erään väärinkäsityksen.
Jos luet Maaseudun Tulevaisuus -artikkelin huolellisesti, huomaat, että en siinä pyri kiistämään pankkien keskeistä roolia rahan luontiprosessissa. Pankkitalletukset ovat tärkein erä kaikissa ns. rahaperustaa laajemmissa rahakäsitteissä. Tässä asiassa minulla ei siis ole mitään erimielisyyttä lainaamasi Mervyn Kingin kanssa.
Viittauksesi koskenee kommenttiani "ei ole selvää, mitä rahanluontioikeuden pois ottaminen pankeilta voisi tarkoittaa". Tämä ei todellakaan ole selvää. Tarkoitetaanko pankkien sulkemista ja pankkitoiminnan lopettamista vai jotain muuta?
Rahan luominen talletuksia vastaanottamalla ja lainoja myöntämällä on niin kiinteästi pankkitoiminnan ytimessä, että on vaikea kuvitella, mitä pankeista jää jäljelle, jos tämä kielletään. Tarkoituksena ei kai liene muuntaa pankkeja puhtaiksi investointipankeiksi (kuten esim. Lehman Brothers) tai suojarahastoiksi (hedge fund)?
Keskustelua on vaikea käydä, jos tämänkaltaisia käsitteitä ei määritellä selkeästi.
Ystävällisin terveisin,
Tuomas Saarenheimo
Tässä Toni Törrösen vastine muutamassa osassa:
1.
Vastaus Tuomas Saarenheimolle, koskien pankkien rahanluontioikeuden pois ottamista. Se voisi tarkoittaa seuraavia asioita:
1.
Rahanluonti ja pankkitoiminta kansallistetaan, otetaan valtion haltuun.
Pääosa rahanluonnista toteutettaisiin niin kuin nytkin, pankkilainoina.
Valtio rahoittaisi alijäämän omalla keskuspankkirahoituksella.
Rahamäärän sääntely toteutettaisiin koroilla ja verotuksella.
KÄYTÄNTÖ JA VAIKUTUKSET:
Talous toimisi hyvin paljon samanlailla kuin nytkin, nousu- ja laskukausineen, mutta niiden tasoittaminen Keynesläisellä fiscal-stimuluksella ei velkaannuttaisi valtiota.
Verotusta voitaisiin keventää huomattavasti, koska alijäämä ei olisi ongelma valtiolle, sen rahoittaessa menonsa keskuspankkirahoituksella.
Valtio laskisi rahaa liikkeelle ostamalla ja tuottamalla yhteiskunnalta/yhteiskuntaan niitä palveluita joita ihmiset haluavat maassaan olevan. Näitä voisivat olla julkisen liikenteen kehittäminen, koulujärjestelmän parantaminen, terveydenhuollon kehittäminen jne. Koneiden tehdessä yhä suuremman osan työstä, myös kansalaispalkka eli perustulo on ajankohtainen mietittäessä ostovoiman jakamista. Valtio voisi luoda rahaa myös sitä kautta.
Valtion pankkien ei tarvitse tavoitella voittoa ja pyytää vakuuksia, joten lainojen kohdentaminen muuttuisi radikaalisti. Nykyisin yritysten on vaikea saada lainaa, koska pankit pelaavat varman päälle ja luovat rahaa enimmäkseen asuntokauppaan. Valtion pankit voisivat luoda rahaa suoraan työllistävään ja tuottavaan toimintaan.
Inflaatio on nykyisellään koroista ja veroista (korkojen keräämistä kiertoteitse) aiheutuvaa. Valtion luoman velattoman rahan tulo kansantalouteen tasapainottaa velan ja kierrossa olevan rahan suhdetta ja yhdessä verotuksen keventämisen kanssa tämä johtaisi nykyistä hillitympään inflaatioon.
Toni Törrönen osa 2.
2.
Rahanluonti ja pankkitoiminta kansallistetaan, otetaan valtion haltuun.
Pääosa rahanluonnista toteutettaisiin niin kuin nytkin, pankkilainoina, mutta ilman korkoa.
Valtio rahoittaisi alijäämän omalla keskuspankkirahoituksella.
Rahamäärän sääntely toteutettaisiin verotuksella.
KÄYTÄNTÖ JA VAIKUTUKSET:
Talous toimisi hyvin paljon samanlailla kuin nytkin, nousu- ja laskukausineen, mutta niiden tasoittaminen Keynesläisellä fiscal-stimuluksella ei velkaannuttaisi valtiota. Koron poistumisen myötä kotitalouksien ja yritysten olisi mahdollista hyödyntää pankkijärjestelmää paljon tehokkaammin ja enemmässä määrin, joten fiscal-stimuluksen määrää voitaisiin supistaa huomattavasti.
Verotusta voitaisiin keventää huomattavasti, koska alijäämä ei olisi ongelma valtiolle, sen rahoittaessa menonsa keskuspankkirahoituksella.
Valtio laskisi rahaa liikkeelle ostamalla ja tuottamalla yhteiskunnalta/yhteiskuntaan niitä palveluita joita ihmiset haluavat maassaan olevan. Näitä voisivat olla julkisen liikenteen kehittäminen, koulujärjestelmän parantaminen, terveydenhuollon kehittäminen jne. Koneiden tehdessä yhä suuremman osan työstä, myös kansalaispalkka eli perustulo on ajankohtainen mietittäessä ostovoiman jakamista. Valtio voisi luoda rahaa myös sitä kautta.
Toni Törrönen osa 3.
Valtion pankkien ei tarvitse tavoitella voittoa ja pyytää vakuuksia, joten lainojen kohdentaminen muuttuisi radikaalisti. Nykyisin yritysten on vaikea saada lainaa, koska pankit pelaavat varman päälle ja luovat rahaa enimmäkseen asuntokauppaan. Valtion pankit voisivat luoda rahaa suoraan työllistävään ja tuottavaan toimintaan.
Ihmisten elintason huomattava lisääntyminen koron poistumisen myötä. Tuloerojen pieneneminen myöskin koron poistumisen myötä.
Nolla inflaatio koron poistumisen myötä?
3.
Rahanluonti kansallistetaan ja pankkitoiminta jää yksityisille yrityksille.
Pankit saisivat vain lainata rahaa, ei luoda sitä. Tämä tarkoittaa, että jos joku haluaa lainan pankista, pankki lainaa sen omistaan tai jonkun tallettajan varoista, jolloin kyseisen tallettajan tililtä vähennetään lainasumma, eikä se ole hänen käytettävissään. Käytännössä vain määräaikaistalletuksia käytettäisiin lainoihin.
Itse rahanluonti jäisi valtion tehtäväksi.
Toni Törrönen osa 5.
KÄYTÄNTÖ JA VAIKUTUKSET:
Vakaa talous ilman tarvetta tasoittaa nousu- ja laskukausia, koska kaikki luotu raha olisi pysyvää ja velatonta.
Valtio laskisi rahaa liikkeelle ostamalla ja tuottamalla yhteiskunnalta/yhteiskuntaan niitä palveluita joita ihmiset haluavat maassaan olevan. Näitä voisivat olla julkisen liikenteen kehittäminen, koulujärjestelmän parantaminen, terveydenhuollon kehittäminen jne. Koneiden tehdessä yhä suuremman osan työstä, myös kansalaispalkka eli perustulo on ajankohtainen mietittäessä ostovoiman jakamista. Valtio voisi luoda rahaa myös sitä kautta.
Verotusta voitaisiin keventää huomattavasti, koska alijäämä ei olisi ongelma valtiolle, sen rahoittaessa menonsa keskuspankkirahoituksella.
Pankkitoiminta supistuisi merkittävästi.
Aiheuttaisi kehityksen ja taloudellisen toimeliaisuuden hidastumista.
4.
Jokin edellä mainituista yhdistettynä täydennysrahaan.
Vaikka rahanluonti kansallistetaan ja rahajärjestelmä kehitetään toimivammaksi, on se silti yhden rahan monopoli. Tällaiselle monopolille on ominaista pääomien keskittyminen tehokkaasti. Se on hyväkin asia, koska suuret tuotannot vaativat suuria pääomia. Silloin se jättää kuitenkin alueita ja ryhmiä ilman tarvittavaa määrää vaihdonvälinettä. Heille on oltava silloin ”varajärjestelmä”, jotta he voivat hoitaa omaa vaihtoaan keskenään. Tämän mahdollistaa päärahaa tukevat täydennysrahat.
TOni Törrönen osa 6.
KÄYTÄNTÖ JA VAIKUTUKSET:
Tämä tarkoittaa käytännössä yhteisluototus- ja paikallisrahajärjestelmien laillistamista.
Ne ovat paikallisrahoja, jotka toimivat yhteisön omien sopimusten mukaan, he luovat rahan itse. Käytännössä nämä ovat yhteisluototusjärjestelmiä, toisen velka, toisen saaminen (ilman korkoa), joita voi käyttää useamman henkilön ja yrityksen ryhmissä, niin että vaihtopiirin velat ja saatavat ovat aina yhteenlaskettuna nolla.
RAHA – JA PANKKIJÄRJESTELMÄN REFORMI:
Edellä mainitut kohdat ovat arvostettujen professoreiden ja ekonomistien ideoita. Heihin kuuluu mm. Richard Werner, Bernard Lietaer, Michael Hudson, jne. Chartalismi on kokonainen taloustieteiden suuntaus, kehitetty 1920-luvulla ja yhä aktiivinen, joka lähtee ajatuksesta, että valtion tulisi luoda raha velattomana kansantalouteen.
Toki nämä kaikki vaativat lakien muutoksia, niin EU:n kuin yksittäisen valtionkin tasolla, mutta politiikka ei saisi olla esteenä ihmiskunnan hyvinvoinnille.
”Of all the many ways of organising banking, the worst is the one we have today.”
-- Mervyn King, Governor of the Bank of England, speaking on banking reform New York 25th October 2010 --
Otan toki itsekin kantaa asiaan pian. Työkiireet ja lumenlapiointi vie mehut juuri nyt.
Lähetä kommentti