keskiviikko 16. heinäkuuta 2008
Kesäkuinen lehtijuttu talousdemokratiasta
Tavoitteena talousdemokratia. Haluan tässä huomauttaa että artikkelia kirjoittava toimittaja ei huomioinut ihan kaikkia sanomisiani. Esimerkiksi niin kyllä liike- ja säästöpankeillekin jää tilaa talousdemokratiassa - niiltä vain siirretään se uuden rahan luominen kokonaan pois. Näin pankit voivat keskittyä siihen mikä heille kuuluu eli todellisen rahan varastointi, sen edelleen välittäminen lainana ja asiakkaiden maksuliikenteen hoitaminen jne. Pankeille ja muille yksityisomisteisille taholle ei kuulu talousalueen rahakannan manipulointi. Se olkoon sellainen osa-alue missä vaaditaan totaalinen kansan luottamus. Kannattaa myös muistaa että valtio, kaupungit ja kunnat ovat = kansa - me suomalaiset ihmiset. Valtiovaltaa ei pidä nähdä jonain erillisenä tahona. Valtio on "We the people" - kuten amerikassa sanotaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
10 kommenttia:
Missä lehdessä?
No kyseinen lehti on "Henkimaailma" eli ei ole mikään kovin tunnettu tai laajalevikkinen (levikki 15.000). Mutta - kaikki julkisuus on tässä tilanteessa hyvää julkisuutta.
Itse olivat minuun yhteydessä joten itse en ole ollut mihinkään tyrkyllä.
;-)
1. Yksi kysymys tuli mieleen tosta sillan rakennus esimerkistä, miten valvotaan sitä, ettei valtio luo rahaa jokaiseen ongelmaan ja tarpeeseen? Eikö tästä seuraisi inflaatiota?
2. Miten siirtyminen nykyisestä järjestelmästä tuohon talousdemokratiaan onnistuu? Onko sinulla siihen mitään suunnitelmaa? Pieniä askeleita vai yksi iso muutos? Mitä se vaatii?
3. Artikkelissa ei puhuttu veroista sanallakaan? Olisiko veroja ollenkaan, vai maksaisiko valtio terveydenhuollon jne. vain yksinkertaisesti printtaamalla rahat?
Valtio tai julkinen sektori voi luoda rahaa(lisätä ns kysyntää) kunhan samalla luodaan lisää vaurautta (ns tarjontaa) Kyseinen silta on tällaista vaurautta. Ja pysyvää sellaista. Toki silta haurastuu ajan myötä ja tarvitsee huoltoa ja korjausta. Tavallaan sillan kuluminen vaatisi vastaavan rahan vähentämistä vuosittain yhteiskunnasta - ja sillan korjaaminen tai ehostaminen kun vuorostaan nostaa sen arvoa antaisi aihetta lisätä rahamäärää samassa määrin.
Valtion ja kuntien palvelut vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, lasketaan mukaan BKT:een ja tavallana lisäävät vaurauttakin. Esim jos kunnallinen hammaslääkäri on paikannut hampaan, palokunta on sammuttanut tulipalon tai tielaitos paikannut reiän tiessä. Mielestäni tällainen palvelu olisi hyvinkin maksettavissa korottomalla yhteiskunnallisella fiatrahalla ilman että se olisi inflaatiota tuottavaa.
Pitäisi osata nähdä että nykyisellään luottojen KORKO on suurin syy koko inflaatioon. Toiseksi suurin syy on pankkien holtiton 15-30 vuoden pituisten lainojen myöntäminen asuntokauppojen rahoittamisessa.
Tämä lisää rahakantaa valtavasti ilman että tarjontapuolella tapahtuu mitään.
Esimerkinomaisesti nimenomaan vanhan asunnon myynti toiselle henkilölle ei todellisuudessa luo mitään uutta vaurautta yhteiskuntaan.
Mutta juuri tässä tilanteessa pankit tänään luovat valtaosan rahakannasta myöntäessään "lainaa" asiakkaille.
Siirtyminen on oma lukunsa. Siitä teen ihan oman jutun tänne joskus.
American Monetary Act - lakialoitteessa tästä puhutaan melko paljon. Myös Richard C Cook miettii näitä artikkeleissaan Global Research-sivustolla.
Muistan myös lukeneeni brittiläisen entisen pankkimiehen laatineen hyvinkin tarkan suunnitelman miten siirtyminen tulisi tapahtua hallitusti. Se löytyy ruotsinkielellä aikakausilehdessä "Pengar 1-4" .
Myös sivullani löytyvästä sarjakuvassa on joitakin ehdotuksia miten edetä: Ehdotus on että pankit saisivat luoda 50% korollista lainaa/rahaa ja muu yhteiskunta loput 50% korottomasti.
Useimmat ovat ainakin samaa mieltä siinä että pankkien luotonlaajennuskerrointa tulee vaiheittain eliminoida siten että päästään pikkuhiljaa 100% rahaan ja tilanteeseen missä pankit eivät enää luo uutta fiatrahaa.
Veroista ja verotuksesta voisi vaihteittain kokonaan luopua.
Tietysti jonkinlainen yritysverotus olisi paikallaan ja mahdollisesti kulutusta "oikeaan suuntaan" ohjaavia veroja.
Terveydenhuolto koetaan usein ongelmaksi korkeiden hintojen vuoksi. Mutta ne hinnat ovat vain politiikkaa ja lääkärien kohtuutonta yliarvostusta. Miksi tämä ei meilläkin voisi toimita kuten Tibetissä konsanaan. Siellä yhteiskunta ja kansalaiset maksavat lääkäreille niin pitkään kun pysytään terveinä lääkärien neuvoja noudattamalla. Sitten - jos sairastuu - tai tarvitsee toimenpiteitä niiden tekeminen on lääkäreiden vastuulla ja näistä korjaustoimenpiteistä ei makseta erikseen koska johtuvat siitä että lääkärikunta ei ole tehnyt ennaltaehkäisevät työn riittävän hyvin....
Kenenkään ei siis oikeasti ole mitään syytä maksaa sairaasti siitä että joutuu makaamaan sairaalassa.
No oli miten oli tähän on varmaan monta näkemystä. Tämä yksi vaan.
Minulle tulee mieleen kohtaus Michael Palinin kuusiosaisesta Himalaya-sarjasta. Siinä Palin kävelee oppaan kanssa jossain Bhutanissa ja ihmettelee isoja ja hyvin hoidettuja asuintaloja. Hän sanoo oppaalle, että kaikki taitavat tässä kylässä olla varakkaita, kun jokaisella on varaa rakennuttaa itselleen iso talo. Tähän opas vastaa, että ei suinkaan. Kaikki ovat rutiköyhiä länsimaisin perustein mitattuna. Jokainen talo on rakennettu nimittäin talkoilla. Kylässä varallisuus on ns. yhteisvaurautta ja kaikista pidetään huolta. Miksi rakennuttaa yhdelle palatsia, jos kaikille voidaan rakentaa siinä ajassa mukavat omakotitalot. Tässä olisi länsimaisilla ihmisillä oppimista. Yhteisöllisyys puuttuu kokonaan ja mikään järjestelmä ei tule toimimaan ennen erillisyyden loppumista.
Hyvin todettu. Ahneus, pahansuopainen naapurin elintason kyttääminen, mulle-kaikki-heti-ajattelu...tällainen ei ole kestävällä pohjalla.
Elokuvista puheen ollen niin muistan myös kohtauksen elokuvasta Todistaja missä Harrison Ford joutui pakenemaan Amish kansan luon Pennsylvaniana takamaille. Siellä koko kylä oli pystyttymässä latoa yhdelle joka tarvitsi uuden ladon.
Ei kukaan maksanut kenellekään mitään, eikä kukaan lainannut rahaa - mitään rahaa tai pankkeja ei tarvittu ollenkaan. Silti heidän yhteisössään nimellinen vauraus nousi ladon verran päivässä parissa.
Naapuriapu on lisäksi usein kivaa ja lähentää ihmisiä. Verottaja kuitenkin suhtautuu nihkeästi naapuriapuun - samoin vakuutusyhtiöt. Pitäisi olla koko talkooväelle vakuutukset jne...
Hienoa! Onko sinulta odotettavissa lisääkin juttuja tässä lehdessä ?
Kee,
Mitä tuohon lehtijuttuu tulee niin sehän perustui ihan toimittajan omaan yhteydenottoon ja haastatteluun. Minulla oli sitten esitelmä samaisesta aiheesta Päivölän Kansanopistolla kesäkuun alussa ns Kesäisillä Tähtipäivillä.
Omasta puolestani pyrin kyllä mielipiteineni ja tietoinenni olemaan sopivasti esillä - mutta mahdollisista lisäjutuista en tiedä. Tietysti jo lehti saisi hyvää ja paljon palautetta niin ehkä jotain voisi tapahtua.
Olen itse vähän pettynyt koska odotin että lehtijutun myötä jokin muukin taho kiinnostuisi aiheesta - mutta ei ainakaan vielä...
Pidän itse peukkuja koska koen olevani hyvällä asialla.
En ole taloustieteilijä, ja muutenkin tiedän taloudenkulusta sitä vähemmän, mitä enemmän yritän aihetta opetella. Tieto lisää tuskaa ja mitä enemmän tiedän, sitä enemmän huomaan miten vähän lopulta tiedän.
Nyt siis hieman kritiikkiä, siltä pohjalta mitä tiedän ja mitä ymmärrän.
Pahoitteluni pitkästä kirjoituksesta, joka on silti aivan liian lyhyt, avatakseni edes hiukan ajatuksiani.
Olen nuori yrittäjä. Yrittäjänä toimin, koska se on minulle mielekästä. Helppoa se ei ole ollut ja työpäivät ovat venyneet monesti pitkiksi. Se mitä tienaan, on vähäisempää, mitä saisin jos menisin vieraalle töihin. Miksi sitten yritän, vaikka voisin tienata helpomminkin? Miksi otin korollista lainaa ja riskin siitä että kaikki voikin mennä aivan toisin mitä olen ajatellut?
Syynä on se että voin toteuttaa itseäni. Tehdä minulle mielekästä työtä ja ehkä joskus nauttia sen hedelmistä. Tavoitteeni on siis tehdä työni hyvin, luoda jotakin uutta ja entistä parempaa ja ehkä jäädä eläkkeelle ennenkuin terveys loppuu;)
Tähän olen tarvinnut lainaa. Olen tarvinnut lainaa omaa asuntoani ja yrityksen koneita ja muita välttämättömyyksiä varten.
Asunto, yritystilat, koneet, mainonta ja muut elämiseen ja yrittämiseen tarvittavat hankinnat olisin voinut hoitaa ilman velkaakin. Olisin ensin tehnyt vuosikymmenet töitä vieraalla ja säästänyt, kunnes minulla olisi ollut koossa tarvittava määrä rahaa.
Toinen vaihtoehto olisi ollut vaihtaa oma osaaminen niiden kanssa, joilla on osaamista niihin tavaroihin ja palveluihin joita itse tarvitsen. Toisaalta se timpuri joka rakensi minulle talon, ei ehkä tarvitsekaan parin vuoden varastoa niitä tuotteita, mitä minä teen. Vaihtaisin siis työaikaa. Olisin lupautunut timpurille pariksi vuodeksi apupojaksi, kun hän tekee minulle talon. Olisin ollut villatehtaalla pariviikkoa, viikon kaapelitehtaalla, jotta saadaan sähköt taloon. Tähän olisikin sitten mennyt kaksikymmentä vuotta, jotka halusin tehdä jotakin mitä oikeasti haluan.
Onneksi oli pankki. Minä en tarvinnut kuin pienet säästöt, jotka takasivat pankille, että minä maksan lainan joskus takaisin. Korko takaa sen että minä haluan maksaa lainan mahdollisimman nopeasti pois.
Olisin toki ollut tyytyväinen jos olisin saanut valtiolta lainan ja vieläpä korottomana. Olisin silloin ottanut enemmän lainaa(olisin oikeasti tarvinnutkin enemmän, mutta ne on revittävä omasta elintasosta). Yrittäjyys ei ole helppoa ja usein ensimmäiset vuodet oman palkan(toimeentulon) joutuu ottamaan niistä lainarahoista. Korottomalla lainalla minun ei tarvitsisi jatkuvasti miettiä kuinka tehostan toimintaa ja parannan tuotteita ja näin saan nopeammin tuotannon ja tuotteet sellaisiksi, että ne käyvät hyvin kaupaksi ja voin nostaa itselleni palkkaa. Jatkuva aktiivinen kehitys päättyisi ja tuotteet jäisivät keskinkertaisiksi.
Jos valtio myöntäisi yrityksille korotonta lainaa, ei yrittäjällä olisi riskiä. Pieneen kuntaan voisi syntyä vaikka kymmenen suurta autokauppaa, mutta olisiko siinä ei mitään järkeä?
Jos lainaa ei saisi, harva pystyisi perustamaan yrityksen. Jos lainalla ei olisi korkoa, olisi se loppupeleissä järkyttävää katsottavaa. Toki lainan saantia valtiolta voitaisiin kontrolloida, mutta kuka laskee sen montako autokauppaa kullekin kylälle mahtuu? Entä kuka on se joka saa sen lainan siihen ainokaisen autokauppaan? Entä jos joku hoitaisi sen paremmin? Eikö kaikille tule antaa mahdollisuus perustaa se autokauppa niin halutessaan? Kun lainalla on korko, se halutaan maksaa nopeasti pois ja saada sille mahdollisimman hyvä tuotto. Silloin tarvitaan jatkuvaa kehitystä ja parannusta. Korko pitää siitä huolen että kehitys ei pysähdy, eikä liian suuria riskejä oteta.
Ottaisin kyllä mielelläni korotonta lainaa. Mutta mistä saan sitä? Jos olisin päättänyt tehdä toisin ja käydä töissä ja säästää 20 vuotta jotta saisin ostettua taloni ja yrittämiseen tarvittavat laitteet ja tilat, minulla olisi silloin jokin määrä rahaa. Entä jos minua ei enää silloin huvittaisi aloittaakaan yrittämistä? Minulla olisi rahaa, mutta minne sen käyttäisin? Ehkä naapuri haaveilisi yrittäjyydestä? Miksen lainaisi ne hänelle? Mutta jos olen itse sen eteen tehnyt kovasti töitä ja säästänyt, niin miksi lainaisin ne naapurille korottomana?
Kun olen maksanut kymmenen vuoden kuluttua lainani takaisin pankille(talon, koneet+muut), enkä ole kenellekään velkaa, niin mitä olen hävinnyt? Ilman sitä korollista velkaa, ei olisi haaveita, eikä luotaisi mitään uutta.
Mistä se raha(laina) tililleni tuli ja luotiinko se tyhjästä? Suurin osa lainasta oli numeroina tilillä, kunnes ne hävisi niille, joiden tuotteita ja palveluja tarvitsin. Käteistä en ole juuri nähnyt, mutta olen saanut ne laitteet ja palvelut mitä tarvitsin. Pankki josta lainan sain, ei uskomukseni mukaan luonut rahoja tyhjästä. Jos se pikkupankki olisi vain naputellut tililleni numeroita, olisi kaikki ollut helpompaa. Miksi pankki olisi ollut todella kiinnostunut laskelmista kuinka saan kaiken maksettua? Jos en saisikaan kaikkea maksettua ja pankki olisi luonut ”tyhjästä” ne numerot, mitä pankki häviäisi jos en saisikaan maksettua? He hakisivat minulta taloni, tavarani ja laitteeni ja myisivät ne. Pankki ei saisi varmasti niistä samaa summaa mitä itse maksoin, mutta jotakin. Pankki saisi siis tyhjästä luodulla rahalla jotakin konkreettista. Miksi pankki olisi kovinkaan kiinnostunut mitä koskaan teen ja paljonko lopulta maksan takaisin? Hehän voittaisivat aina, oli riski millainen vain?
Jos itse olisin pankkiiri ja minulla olisi oikeus luoda ”tyhjästä” rahaa, niin miksi kerralla ei kannattaisi luoda rahaa niin paljoa että voisi ostaa puoli maailmaa? Eikö Zimbabvessa ole nähtävillä, mitä tapahtuu kun ”valtio” tekee tyhjästä tarvittavan summan rahaa esimerkiksi sairaalaa varten?
Jos pankit tarvitsevat esimerkiksi 10% omaa pääomaa luodakseen tyhjästä loput 90%, niin miksi he eivät käytä bulvaaneja ottamaan lainaa, joka lykätään aina uudelleen ja uudelleen tilille? Näin saataisiin nopeasti pankkien varat kasvamaan. Miksi maailmassa pankit ovat ongelmissa kun ei saada rahoitusta ulkopuolisilta tahoilta? Miksi he eivät vain naputtele lukuja näytölle?
Minun käsitykseni mukaan pankit lainaavat sitä rahaa jota me asiakkaat tai sijoittajat ovat sinne syytäneet. Pankki voi lisäksi lainata lyhytaikaisia lainoja keskuspankilta. Mutta tähän pankki tarvitsee sitä omaa pääomaa, sen jonkin tietyn määrän. Pankilta siis vaaditaan aivan samoin vakuutta kuin minulta vaadittiin, minun hakiessani lainaa. Keskuspankista(EKP) vastaa valtiot ja näin raha tulee lopulta valtiolta. Minä sain pankista lainani vuosien maksuajalla, mutta pankkien lainatessa rahaa keskuspankilta, eivät ne saa sitä kovin monen viikon maksuajalla.
Todennäköisesti minun lainani tuli jonkun(oikeasti) tallettamista rahoista, ei keskuspankilta, eli valtiolta?
Minulle se raha syntyi ”tyhjästä” tilille parilla paperilla ja allekirjoituksella. Minulla oli vain pieni pesämuna ja suunnitelmat kuinka saan sen lainatun rahan tuottamaan. Jos maksan lainani takaisin sovitusti, niin minulla on todennäköisesti toimiva ja tuottava yritys. Silloin minä omistan ne täysin itse. Todennäköisesti saan ne maksettua nopeammin kuin mitä olisin tehnyt ilman velka rahaa.
Velka, laina ja korot on hyvä asia, vaikka minusta onkin kurjaa ottaa velkaa ja maksaa siitä korkoa. Kuten jo alussa mainitsin, niin en tunne pankkijärjestelmää riittävän hyvin, jotta voisin faktana sanoa mistä se raha tuli? Kuitenkin minä sain jotakin konkreettista ja nyt asiakkaani saavat jotakin konkreettista. Niitä ei omista kukaan muu. On siis loppujen lopuksi minulle ”hienosäätöä” mistä se raha tuli. Sillä luotiin reaaliomaisuutta ja kehiteltiin tuote josta asiakkat pitävät ja jonka tarjoajana olen ainut Euroopassa.
Jos siis se raha/hakemani laina syntyi ”tyhjästä”(mitä en kylläkään usko), niin onko sillä väliä? Sillä luodaan nyt jotakin konkreettista, jolla on arvoa minulle ja asiakkailleni. Jos se raha olisikin luotu tyhjästä, niin siitä jossakin vaiheessa on tultava arvotonta, kuten on käynyt Zimbabvessa. Se tyhjää taikonut pankkiiri on silloin hävinnyt. Minulle on jäänyt reaaliomaisuus.
Kiitos vaan ajatuksistasi. Olen itsekin ollut päätoiminen yrittäjä 1990-2001 joten tuttua juttua.
Silti et näytä ollenkaan olevan tietoinen siitä mistä, missä ja miten lainaraha syntyy.
Jos ymmärtäisit niin pitäisit vuorenvarmasti pankin touhua rahanväärentämisenä. Koska sitä se oikeasti on. Ja jokainen lisälaina lisää rahakantaa maassa - ja laimentaa jo olemassa olevan rahan ostovoimaa.
Lisäksi pankkien todellinen kate tai "korkotuottokerroin" on 10-15 kertaisesti se sinun korkosi eli aivan kohtuuton. Ja simppeliä luotottamispalvelua varten niin tarvitaanko mokomia temppeleitä ydinkeskustan kalleimmilla paikoilla ? Liituraidatko kaikkia sokaisee ?
Pankkien nykyongelmat ovat aivan oma lukunsa. Ne ovat ainaisessa ahneudessaan sotkeutuneet erinäisiin nopean voiton temppuihin jotka nyt iskevät omaan nilkkaan.
Maksaneet kuviteltuja voittojaan ennenaikaisesti provisioina, osinkoina ja huippupalkkoina. Usein ongelmista on tiedetty etukäteen mutta tiedetään myös että valtiovalta aina astuu kuvioihin ja pelastaa kaatumiselta.
Googlaa "arvopaperistaminen"...
Minusta yrittäjälle olisi yksinomaan etu jos lainan korko olisi pieni tai olematon - tai kuten Kiinassa - lainaa ei edes oleteta lyhennettävän vaan se saa jäädä yrityksen kirjoihin velkana.
Ilman korkoa saa vaan huomattavasti nopeammin kaiken velattomaksi ja voit silti toteuttaa sen unelmasi.
Kaikki hinnat yhteiskunnassa olisivat lisäksi ilman sitä korkoa luokkaa 50-60 % alempia.
Lähetä kommentti