Talousdemokratian tärkeä viesti suomalaisille

Yleisesti pankkitoiminnasta oletettua

Olet ehkä pienestä pitäen oppinut pitämään pankkeja kunnioitettavina yrityksinä joilla on tärkeä tehtävä yhteiskunnassamme. Sinulle on ehkä kerrottu että pankit vain välittävät toisten asiakkaiden talletuksia ja säästörahoja sinulle myöntäessään sinulle lainaa. Sinun on annettu ymmärtää että pankit rahoittavat toimintansa ns korkomarginaalilla, eli saatujen korkojen ja maksamiensa korkojen pienellä erotuksella.
Sinun on annettu ymmärtää että pankki tyytyy tähän pieneen marginaaliin ja maksaa sen tuotolla kaikki kulunsa, menonsa, henkilökuntansa palkat, osakkeenomistajiensa osingot, johtajiensa bonukset ja vieläpä verot yhteiskunnalle.

Olet varmaan myös huomannut että pankkitoiminta maassamme on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut erittäin kannattavaa ja että useat pankit ovat raportoineet satojen miljoonien eurojen voittoja. Huomasit varmaan että Sampo-pankki pari vuotta sitten möi pankkitoimintansa tanskalaiselle Den Danske Bank-nimiselle pankille hintaan 4,05 miljardia euroa. Aika huikea hinta, eikö vain?

Olet ehkä myös pannut merkille että monet suomalaisten pankkien omistajat ja johtajat jatkuvasti ovat verotustilastojen huipulla kymmenillä miljoonilla euroilla. Mainittakoon Björn Walhroos, Peter Fagernäs ja Marimekko Oy:n tuosta noin ostanut eräs nuorehko Ihamuotila.
Olet varmaan myös pannut merkille että suomalaiseen katukuvaan on rynninyt yhä useampi uusi pankki, mainittakoon S-Pankki, Santander ja Handelsbanken.

Tuntuuko sinusta nyt että ehkä vallitseva käsityksesti pankkien toiminnasta sittenkin on puutteelinen? Vai pidätkö edelleen uskottavana että pankkien pääasiallinen tulonlähde olisi tuo y.m. korkomarginaali. Näin nimittäin suurin osa suomalaisista edelleen uskoo.

Tietysti pankki on ruvennut velottamaan erikseen erilaisista palveluista. Lainan yhteydessä laadittavat paperit maksavat, toimitusmaksuja peritään, tiliote maksaa ainakin yrityksille, laskun käteismaksusta joutuu maksamaan, pankkiautomaattinosto maksaa jne. Näistä ei kuitenkaan voi kertyä kuin pieni lisäviipale pankkien tulopuolelle - silti useimmat suomalaiset uskovat että pankkitoiminta on juuri tätä edellä mainittua kaikkineensa.



Tosiasiat pankkitoiminnasta

Valitettava tosiasia on se että totuus pankkitoiminnasta on jotain aivan muuta.

Totuus on nimittäin se että pankit ns luotoillaan tavallaan tuottavat tai "valmistavat" uutta rahaa - aivan kuten Nokia valmistaa kännyköitä. Totuus on se että jokainen pankki lisää jatkuvasti maamme rahamäärää omalla perustoiminnallaan. Totuus on se että jokainen laina minkä nostat pankista on uutta rahaa - eikä siis ollenkaan toisten pankkiasiakkaiden talletuksia.
Kun allekirjoitat lainahakemuksen ja velkasitoomuksen pankin henkilökunta yksinkertaisesti kirjaa pankkiluoton tilillesi. Tämä kirjaaminen tapahtuu nykyään näppäimistöllä ja uusi luottosi näkyy välittömästi tililläsi "käytettävissä olevana rahana". Tilillesi kirjattu luotto (credit) ei siis ole kenenkään toisen tahon olemassa olevaa rahaa vaan täysin uutta uunituoretta pankkiluottoa, joka ihme ja kumma, valtiovallan luvalla, käy todellisesta rahasta.

Valtiovallasta puheen ollen voimme myös todeta että Suomen Pankin osuus rahasta rajoittuu liikkeelle laskettuihin euroseteleihin ja kolikkoihin. Näitä seteleitä ja kolikoita on tietysti aikamoinen määrä. Näiden rahojen yhteenlaskettu arvo on kuitenkin tänään vuonna 2009 vain reilun prosentin luokkaa kaikesta rahasta.

Valtion liikkeelle laskeman rahan arvo kaikesta rahastako vain reilun prosentin luokkaa, saatat ihmetellä. Entä mitä kaikki muu raha sitten on?

Vastaus tähän on: kaikki muu "raha" on pankkien myöntämiä luottoja - eli asuntolainoja, autolainoja, remonttilainoja, kesämökkilainoja, opintolainoja, luotollisia luottokorttimaksuja,
tilinylityksiä jne. Pankkiluottojen osuus maamme rahamäärästä on siis tällä erää 98-99%.


Merkittäviä tosiasioita myös sinun kannaltasi

No entä sitten, saatat ajatella. Onko tällä mitään merkitystä? Mitä tämä sitten tarkoittaa sinun kannaltasi?

Ensinnäkin se tarkoittaa sitä että sinua on petetty. Sanon tarkoituksella "petetty" koska sinulle on uskoteltu että pankkitoiminta on sitä mitä tuossa aivan alussa kirjoitin. Miksi sitten sinulla ja meille useimmille on annettu väärää tietoa? Vastaus tähän lienee se että pankkilaitoksen voitollisen ja kannattavan toiminnan jatkuvuuden kannalta on parempi että ihmiset eivät ole näistä, pankin laina-asiakkaan kannalta varsin mielenkiintoisista tosiasioista, tietoisia. Pankit eivät varmastikaan koskaan ole halunneet tuoda näitä pankin kannalta noloja seikkoja julkisuuteen. Näistä on siis päätetty vaieta ja antaa suuren yleisön elää ja toimia harhankuvansa vallassa. Joissakin tapauksissa on ilmennyt ettei edes pankissa ole ymärretty mitä oma pankkitoiminta on.

Toiseksi tämä tarkoittaa että jos sinä olisit tietoinen siitä että pankki luo sinulla myöntämänsä lainan eli pankkiluoton tyhjästä - pelkällä kirjanpitoviennillä omassa tietokannassaan sinä et ehkä suhtautuisi yhtä kunnioittavasti, nöyrästi ja pelokkaasti hakiessasi lainaa. Asiakas joka on tietoinen pankin luototuksen silmänkääntötempuista voi olla hankalampi koska tällainen asiakas saattaa osata päässään laskea pankin myöntämän lainan todellisen kohtuuttoman tuoton ja ihmetellä tai päivitellä ja jopa tuomita pankkitoimintaa moraalittomaksi korkonkiskonnaksi.

Tämä olisi tietysti pankkien kannalta varsin epämiellyttävää. Ja jos liian moni kertoilee näistä ajatuksistaan tuttavapiirilleen lopputulos voi olla jopa se että joku pian lähtee julkisesti kyseenalaistamaan koko vallitsevaa pankkitoimintaa nykyisellään.

Edellisellä tarkoitan lähinnä sitä, että kun ostat asunnon jonka hinta yksinkertaisuuden vuoksi olkoon 100.000 euroa - ja kun joudut rahoittamaan sen esim 5% ja 15 vuoden pankkilainalla - tämä tarkoittaa pankin kannalta jotain aivan muuta kuin mitä useimmat ihmiset luulevat.


Pankin tienestit 100.000 euron myönnetystä luotosta

Mitä siis pankki oikeasti tienaa tällä lainalla?

Useimmat saattavat olettaa että pankki tienaa lainalla sen verran mikä ilmoitettu korkomarginaali on eurobor-koron päälle. Tämän päivän euribor-korko on luokkaa 2% ja melko yleinen korkomarginaali 0,4% . OP-lainalaskuri antaa seuraavan tuloksen kk-erä 662,10 mikä tarkoittaa että maksat pankille n. 120.000 euroa saamastasi 100.000 euron luotosta.

Tästä voisi saada sellaisen virheellisen käsityksen että pankki tienaa n. 20.000 euroa korkoina ja että tästä vielä vähennettäisiin pankin omat korkokulut tuolle 100.000 eurolle. Voisi siis kuvitella että pankki tienaisi korkeintaan jotain luokkaa 12-15.000 euroa tästä myöntämästään lainasta.

Todellisuudessa pankki siis kirjaa koko summan tilillesi tyhjästä - eli pankki ei laita mitään olemassa olevia rahojaan likoon. Eikä todellakaan lainaa mitään itse.

Pankki kirjaa siis tilillesi 100.000 ja saa lopulta 15 vuoden sisällä sinulta - sekä koko pääoman - että korkotuoton jotka yhdessä ovat n. 120.000 euroa.

Mutta mitä pankki oikeasti tienasi? Pankki joutuu laittamaan sivuun pienen osan varoistaan, lainaajasta riippuen, 0-8% - erityistilille eräänlaisena kassa- tai lainavarantona. Tämän mitättömän pienen rasitteen useimmat pankit ovat tähän mennessä jo oppineet eri tempuin kiertämään. Pankilla pitää myös olla ns "omaa pääomaa" jotta se yleensä voi myöntää luottoja - kaikki eräiden Basel II sääntöjen mukaisesti.
Se mitä pankki sitten laskee omaksi pääomakseen on toinen asia - ja melko hankala selitettävissä. Lopputulos on kuitenkin se että laina-aikana pankilla on sinun allekirjoittamasi velkasitoomus, jonka arvoksi katsotaan 120.000 euroa. Tätä velkakirjaa pankit usein - tietämättäsi - myyvät eteenpäin sijoittajille ja saavat näin saman verran rahaa jolla tehdä erilaisia investointeja joko korkealla riskillä tai pienemmällä. Monissa maissa m USA:ssa asuntolainavelkakirjoja niputettiin ja niput lohkottiin erilaisiksi ns johdannaisiksi joilla tienataan huomattavasti rahaa sekä suoraan myytäessä että välityspalkkioina.

En ole täysin varma mikä tilanne on Suomessa mutta sen verran tiedän että asuntolaina-asiakkaan käsitys siitä mitä pankki tienaa lainasta on todella kaukana totuudesta.

Kuinka kaukana se on rippuu pankista, olosuhteista ja pankin sijoittajien onnesta tai epäonnesta. On kuitenkin varsin turvallista olettaa että pankki saa tuon viidentoista vuoden luoton aikana kerättyä 7-8% vuotuista korkoa tälle luotolle ja että pankin saadessa myös 100.000 euron pääoman itselleen, kokonaisuus on se että pankki vuorenvarmasti on tienannut 150.000 - 200.000 euroa tämän lainan myötä. Joko ymmärrät mistä syystä pankkitoiminta on vähintäinkin kohtuuttoman kannattavaa ja miksi pankeista maksetaan miljardeja ?

Voidaan oikeutetusti kysyä onko tällainen tienesti 100.000 euroan lainalla missään tapauksessa kohtuullista kun huomioi että pankki vain kirjasi rahan tai luoton "tyhjästä" velkakirjaa vastaan?

(englanniksi sanotaan "banks create money out of thin air" tai "out of nothing"- latinaksi "ex nihilo")

Minusta tämä kaikkea muuta kuin kohtuullista, kun huomioi että jokaisen on pakko asua jossain - ja jos ei asu omassa asuntolaina-asunnossaan, niin joutuu silti asumaan vuokra-asunnossa joka sekin on rahoitettu samanlaisella pankkilainalla.

Mitä sitten sait tällä rahalla? Sait asunnon jonka arvo 15 vuodessa on saattanut nousta - tai laskea. Olit 15 vuoden ajan pankin "talousorja" ja tingit elintasostasi kun maksoit 662,10 joka kuukausi pankille. Lisäksi elit määrätyn paineen alla kunnes sait lainan kokonaisuudessaan maksetuksi.
Tavallaan annoit 15 vuotta elämästäsi pankille siitä hyvästä että pankki kirjasi tyhjästä tuon summan sinulle ja sai vieläpä itselleen kaikki rahat ja vieläpä huomattavalla korolla. Sinä sait asunnon joka lienee remontin tarpeessa 15 vuoden asumisen jälkeen.

Loppujen lopuksi pankki tehtaili lainalla rahaa itselleen

Huomaa siis erityisesti se lopputulos on se että pankki siis sai kaikki rahat itselleen. Pankki nimittäin järjesti, tällä tempulla ja sinun avullasi, itselleen uutta pääomaa peräti 100.000 euroa. Tämä jää osaksi pankin kasvanutta omaa rahaa jatkossa. Tämä raha joutui pois ns yleisestä rahakierrosta mutta ei kadonnut minnekään vaan siirtyi pankin omille tileille.

Mitä minä oikeasti haluan tällä sanoa? No mm sitä että pankin niin ylevä laina-asiakkaan rahoituspalvelu ei ole missään mittasuhteessa siihen mitä asiakas todellisuudessa maksaa pankille. Palvelu ei ole missään suhteessa kohtuullinen kun huomioi että pankki todellisuudessa vain käytti asiakasta luodakseen itselleen uutta rahaa. (lisätodisteet tässä. Lähde: Michael Rowbotham: The Grip of Debt. A Study of Modern Money, Debt Slavery and Destuctive Economics, sivut 28-31, ISBN 1-897766-40-8)


Kansanpankki tai Kaupunginpankki

Jokin valtiollinen tai kunnallinen kansanpankki voisi yhtä hyvin myöntää asuntolainat lähes nolla korolla koska...

A. luoton myöntäminen on varsin naurettavan yksinkertainen sihteeritason vakio-operaatio missä luotonmyöntäjälle ei todellisuudessa muodostu minkäänlaista riskiä. (vakuudet)

B. koko prosessin myötä luottorahan pääoma kuitenkin siirtyy lainaavalle taholle.

C. heti kun asunto ostettiin, kaupanteossa maksettu rahasumma siirtyi osaksi maan rahamäärää tai rahakantaa ja oli näin ollen kaikkien yhteiskäytössä mahdollistaen lisää taloudellista toimeliaisuutta ja vaurauden kertymistä.

Suomalaisten olisi siis mielestäni syytä pohtia näitä tosiasioita ja miettiä sitä miten suhtautua pankkeihin tämän "uuden" tiedon myötä. Suomalaisten olisi syytä pohtia sitä olisiko sittenkin kaikkein parasta että ainakin uuden rahan liikkeelle laskeminen osa sitä yhteiskunnallista peruspalvelua joka kuuluu valtiolle ja mahdollisesti myös muille julkisille yhteisöille kuten kaupungeille ja kunnille.

Suomalaisten olisi syytä pohtia sitä mitä pankkien tehtäviin pitää kuulua. Olen melko varma että useimpien mielestä pankkitoiminnan pitäisi supistua siihen mitä me tänään kuvittelemme pankkien tekevän. Olen varma siitä että useimpien mielestä olisi parempi että pankit vain lainaavat olemassa olevaa rahaa eivätkä jatkossa - ns talousdemokraattisten uudistusten myötä
pääsee tehtailemaan uutta rahaa pankkiluoton muodossa.


Talousdemokratian ehdottamia uudistuksia

Talousdemokraattiseen uudistusohjelmaan kuuluu siis taloudellisen rahavallan palauttaminen demokraattiseen valvontaan. Tämä ei ole mitään oligarkiaa kuten jotkut haluavat väittää. Se ei myöskään ole sosialismia eikä kollektivismia. Tämä on yhteiskunnallisesti katsottuna lähinnä kysymys moraalista ja etiikasta - oikeudenmukaisuudesta ja kohtuudesta.

Talousdemokraattiseen uudistusohjelmaan kuuluu ensimmäisenä kohtana kansalaisten valistaminen siitä mitä pankkitoiminta on ja mitä se ei ole.

Kun tämä on ns "mennyt jakeluun" voidaan helpommin siirtyä eteenpäin muihin uudistuksiin.

Tajutessamme mitä raha on ja miten sitä tänään tehtaillaan lisäää valtavia määriä vuodessa pankkijärjestelmässä - lainojen myötä - meidän on helpompi hyväksyä se että myös yhteiskunta ja valtiovalta voi yhtä hyvin tehtailla sitä sopivissä määrin lisää. Tämä siksi jotta välttyisimme suhdannevaihteluilta ja muilta rahamäärään riittämättömyydestä ja supistumisesta johtuvista tuhoisista vaikutuksista. (ulosotto, konkurssit, kriisit, talousrikokset, avioerot, itsemurhat)

Kun tajuamme että yhteiskunta pankkijärjestelmän tavoin voi hallinnoida rahamäärää ymmärrämme myös että kokonaisuuden kannalta on parempi että rahamäärän hallinto on demokraattisesti valittujen elinten hallussa. Näin mm inflaatio pysyy paremmin hallussa.

Tänään tilanne on se että määrätyn tasapainokohdan jälkeen - mitä enemmän lainaa pankit saavat tuputettua kansalaisille sitä enemmän hinnat nousevat. Tämä on estettävissä kun rahamäärää ja sen lisäämistä ja supistamista valvotaan kaikenkattavasti esim. Valtiokonttorin
puolueettoman asiantuntijaryhmän kautta. (muitakin ratkaisuja voi olla)

Kun tajuamme että julkisyhteisöt, tarkoittaen valtio, kaupungit ja kunnat ovat kaikkein soveltuvampia rahamäärän lisäyksen kanavoijina olemme pian suvaitsevampia ja näemme perustulon sopivana ja oikeudenmukaisena keinona hallinnoida mainittua maan rahamäärää.

Suomalaisten olisi aika tajuta että modernissa jälkiteollisessa tietoyhteiskunnassa missä automaatio ja tekninen rationalisointi on viety lähes äärimmilleen - työtä ei millään voi riittää kaikille. Tästä syystä vanhakantainen ajattelutapa - "työnteko on velvollisuus" joutaisi jo romukoppaan.
Tai ehkä oikeammin "työnteon käsite" tulisi laajentaa pelkästä palkkatyöstä kotitöihin, koti- ja käsiteollisuuteen, jatko-opiskeluun, kielten opiskeluun ja kaikenlaiseen muuhinkin opiskeluun. Kaikenlainen taidetuotanto on myös työtä vaikkei kukaan suotuisi ostamaan tätä taidetta. Päivystämiseen käytetty aika on myös työaikaa kun odottaa mahdollisia asiakkaita esim kesämökki- tai kanoottivuokraamoonsa - tai kesäkahvilaansa. Kaikenlainen työasioiden ja työmenetelmien kehittäminen mielessään on myös työtä vaikkei olisikaan varsinaisella työpaikallaan. Omaisten tai kotieläinten hoitaminen on myös työtä.

Tällä yritän osoittaa ettei ole väärin maksaa jokaiselle kansalaiselle perustuloa - oli sitten yksilön tilanne mikä tahansa mitä varsinaiseen työelämään tulee. Lisäksi kaikki ei ole niin joko tai - eli mustavalkoista kuin moni kuvittelee.
Perustulon maksattaminen kansalaisille tulisi olla osa maamme talousalueen luonnollista rahankiertoa - yksilöiden ja yhteisöllisten pankkitilien välillä.

Ja aina tarvittaessa perustulon kautta , elintärkeätä rahamäärää voidaan joustavasti ja oikeudenmukaisesti lisätä taloudellisen toimelaiaisuuden kannalta optimaalisen tason saavuttamiseksi.
Todettakoon lopuksi että tilanne on tänään se että pankkijärjestelmän etujen vuoksi meidät on pidetty tarkoituksellisesti jatkuvassa rahanpuutteessa jotta lainaisimme lisää heti tarpeen tultua.

Näistä tosiasioista pitäisi synnyttää laaja kansalaiskeskustelu jotta tilanne saataisiin kuntoon.

Talouskriisistä riippumatta - parasta tässä kaikessa ja ehdottomasti tärkeintä on välittää tieto siitä että tilanteemme ei ole lohduton - vaan nykyisen velkarahaan perustuvan talouspolitiikan suuret epäkohdat ovat korjattavissa. Ensimmäinen ja ratkaisevin muutos on siirtää uuden rahan liikkeelle laskeminen kokonaan pois pankeilta julkisyhteisöille.

Tätä samaa uudistusta ehdotetaan muuallakin maailmalla. Sitä ehdotetaan mm pian jopa Amerikan Yhdysvaltojen kongressissa kun edustajahuoneen jäsen Dennis Kucinich joskus tulevan talven aikana esittelee lakialoitteen nimeltä American Monetary Act.

Kuntatalouskin kuralla

Valtionvelasta ja valtioiden velkaantumisesta on kirjoitettu melko paljon. Harvemmin puhutaan kuntien ja kaupunkien ahdingosta. Esimerkiksi Porvoossa tilanne väitetysti on se että arvioitu rahoitusvajaus kaupungin kassassa tulee olemaan luokkaa 20 miljoonaa euroa - talouskriisin ja matalasuhdanteen vuoksi.
Jos muissa kunnissa ilmenee samanlainen tilanne niin yhteisvaikutus maamme palveluihin tulee olemaan varsin mittava. Tartuin siis puhelimeen ja soitin kuntaliittoon, kyselin mistä löytyy tietoja kuntien velkaantumisesta - ja näin ystävällinen miesääni neuvoi minua oikeille nettisivuille.

Lyhykäisyydessään voisi todeta että Suomen kuntien velkataakka on kaksinkertaistunut jakson 2000 -2007 välisenä aikana ja on nyt kokonaiset 9 011 000 000,00 euroa - eli 9,011 mrd euroa.

Velkaantumisen kehitys 1999-2008

3 867 mrd
4 032
4 315
4 833
5 605
6 620
7 705
8 408
9 011

Velkaantuneet kunnat ovat tietysti maksaneet paljon korkoja - kuinka paljon, sitä en lähde laskemaan tällä erää.

Tässä linkki millä pääsee kokonaisvaltaisesti tutkimaan Suomen kuntataloutta.

Tulos- ja rahoituslaskelmat 1999-2007

Tiedostot sisältävät kuntien, kuntayhtymien sekä näiden yhteenlasketut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta 1999–2007. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Talous- ja toimintatilaston lukuihin. Kuntien ja kuntayhtymien keskinäiset erät on eliminoitu vähentämällä toimintamenoista ja –tuloista kuntien laskelmassa myyntitulot muilta kunnilta, kuntayhtymien laskelmassa myyntitulot muilta kuntayhtymiltä sekä koko kuntasektorin laskelmassa lisäksi kuntayhtymien myyntitulot kunnilta ja kuntien myyntitulot kuntayhtymiltä.

Jos lähdet katsomaan rahoituslaskelmaa ja tuloslaskelmaa niin huomaa erityisesti katsoa yhteenvetoa joka on kolmannella sivulla.

***
Spekulaatiota

Porvoossa, missä itse asun, on runsaat 40.000 asukasta- ja alkaneen vuoden talousarvio 20 miljoonaa pakkasen puolella. Onko muualla maassa sama tilanne? Arvioisin että on. Voisiko siis tuon vajauksen projisoida koskemaan koko maata ? Jos voi niin se tarkoittaisi että Suomen kunnissa on kahden miljardin euron vaje - ja että tämä joudutaan paikkaamaan säästötoimenpiteillä, lomautuksilla - ja loput "lainaamaan".

40.000 ....................20 miljoonaa
400.000.................200 miljoonaa
4.000.000............2000 miljoonaa

Oli miten oli - suomalaisia lypsitään vuorenvarmasti yhä köyhemmiksi lisälainojen koroilla. Ja luotot, jotka pankki kirjaa tilille tyhjästä allekirjoitettua velkakirjaa vastaan samoin kuin Helsingin Sanomien artikkelin kuvaesimerkissä alla. Artikkelissa osoitettiin miten valtio lainaa keskuspankista. Kuntien lainat ovat aivan samalla tavoin tyhjästä luotua rahaa mistä pankki katsoo oikeudekseen vaatia korkoa. Tämä on yhdenlaista politiikkaa.

Toisenlainen politiikka olisi sellainen missä valtio ja kunnat (delegoitu valtion siunauksella?) olisivat ottaneet velvollisuudekseen ja etuoikeudekseen järjestää tarvitsemansa rahoituksen itse
itsenäisesti, vastuullisesti ja yhteisen edun nimissä - ilman pankkilaitoksen loismaista välikättä.

Suomen Pankin eräs Tapio Korhonen, jonka kanssa olen vaihtanut mielipiteitä sähköpostitse, sanoo kuitenkin yllä ehdottamastani vaihtoehtoisesta toisenlaisesta politiikasta näin :

Suomen valtio ei saa euromaana EU-säädösten mukaan ottaa suoraan luottoa keskuspankista. Suomen valtio ei tarvitsekaan keskuspankkirahoitusta vaan se lainaa markkinoilta pääosin euromääräisillä obligaatiolla.

Suomen valtion luottokelpoisuus on hyvä, eikä sillä liene mitään vaikeuksia saada (Suomen ja) kansainvälisiltä markkinoilta tuon suuruisia summia. Sijoittajathan hakevat erityisesti juuri varmoja sijoituskohteita.

Oletan että sama koskee Suomen kuntia ja muuta julkista taloutta. Mutta nykyiset säännöt ovat syntyneet poliittisesti - ne voi siis myös muuttaa poliittisesti. Jos sellaisen muutokset tarkoittavat irtaantumista Maastrichtin sopimuksesta ja eurosta - niin tätä tulee vakavasti harkita. Euroopan Unionin jäsenyys ei voi olla mikään itseisarvo - etenkin jos jäsenyys toi mukanaan roppakaupalla negatiivista lisäarvoa.

Miten raha syntyy osa 2. (eli miten pankit toimivat)

Mielenkiintoista. Alla poiminta Ellen Brown, J.D:n kirjoittamasta artikkelista jonka löysin Michael Chossudovsky´n Global Research sivustolla:

Eli yksinkertaisesti käännettynä modernin pankkijärjestelmän ongelma on se että kaikki tavallaan rakentuu luottamuskikkaan. Sama raha joka kuvitellusti on "talletettu" tilille - "lainataan" itse asiassa moninkertaisesti (10x) pitkäaikaisina asuntoluottoina. Edesmennyt Murray Rothbard huomioi:

[The problem reflects a fundamental flaw in the modern banking system: it is built on a confidence trick. The same money that is supposedly being "saved" by depositors is also being "lent" many times over in the form of long-term mortgage commitments. As the late Murray Rothbard observed:]

Tallettajat kuvittelvat että heidän pankkitilinsä on vertailtavissa varastokuittiin. Jos tuolin vie ja jättää varastoon - se on siellä ja sen saa sieltä
haluttaessa. Mutta valitettavasti pankit mielellään vertaavat omaa asemaansa
varastoon - ja näin juuri tallettajia järjestelmällisesti höynäytetään. Sillä tallettajien rahat eivät ole pankissa.

[Depositors] think of their checking account as equivalent to a warehouse receipt. If they put a chair in a warehouse before going on a trip, they expect to get the chair back whenever they present the receipt. Unfortunately, while banks depend on the warehouse analogy, the depositors are systematically deluded. Their money ain't there.

Rehellinen varastopalvelu varmistaa että tavarat sen huostassa ovat varastotiloissa tai holvissa. Mutta pankit toimivat aivan eri lailla. Pankit tienaavat rahaa kirjaimellisesti luomalla rahaa tyhjästä, ja raha on nykyään tilitalletuksia mielummin kuin seteleitä.Tämän sortin huijaaminen tai rahan väärentäminen in nostettu arvoon puhumalla "pankkitoiminnasta joka nojautuu osittaiseen kassavarantoon". Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että talletuksista vain murto-osa löytyy varantona pankin holveissa. Pelkkä murto-osa tallettajan rahasta on täten nostettavissa.

An honest warehouse makes sure that the goods entrusted to its care are there, in its storeroom or vault. But banks operate very differently . . . Banks make money by literally creating money out of thin air, nowadays exclusively deposits rather than bank notes. This sort of swindling or counterfeiting is dignified by the term "fractional-reserve banking," which means that bank deposits are backed by only a small fraction of the cash they promise to have at hand and redeem.

Lähde:

Murray Rothbard, "Fractional Reserve Banking," The Freeman (October 1995), reprinted on www.LewRockwell.com