Jos muissa kunnissa ilmenee samanlainen tilanne niin yhteisvaikutus maamme palveluihin tulee olemaan varsin mittava. Tartuin siis puhelimeen ja soitin kuntaliittoon, kyselin mistä löytyy tietoja kuntien velkaantumisesta - ja näin ystävällinen miesääni neuvoi minua oikeille nettisivuille.
Lyhykäisyydessään voisi todeta että Suomen kuntien velkataakka on kaksinkertaistunut jakson 2000 -2007 välisenä aikana ja on nyt kokonaiset 9 011 000 000,00 euroa - eli 9,011 mrd euroa.
Velkaantumisen kehitys 1999-2008
3 867 mrd
4 032
4 315
4 833
5 605
6 620
7 705
8 408
9 011
Velkaantuneet kunnat ovat tietysti maksaneet paljon korkoja - kuinka paljon, sitä en lähde laskemaan tällä erää.
Tässä linkki millä pääsee kokonaisvaltaisesti tutkimaan Suomen kuntataloutta.
Tulos- ja rahoituslaskelmat 1999-2007
Tiedostot sisältävät kuntien, kuntayhtymien sekä näiden yhteenlasketut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta 1999–2007. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Talous- ja toimintatilaston lukuihin. Kuntien ja kuntayhtymien keskinäiset erät on eliminoitu vähentämällä toimintamenoista ja –tuloista kuntien laskelmassa myyntitulot muilta kunnilta, kuntayhtymien laskelmassa myyntitulot muilta kuntayhtymiltä sekä koko kuntasektorin laskelmassa lisäksi kuntayhtymien myyntitulot kunnilta ja kuntien myyntitulot kuntayhtymiltä.Jos lähdet katsomaan rahoituslaskelmaa ja tuloslaskelmaa niin huomaa erityisesti katsoa yhteenvetoa joka on kolmannella sivulla.
***
Spekulaatiota
Porvoossa, missä itse asun, on runsaat 40.000 asukasta- ja alkaneen vuoden talousarvio 20 miljoonaa pakkasen puolella. Onko muualla maassa sama tilanne? Arvioisin että on. Voisiko siis tuon vajauksen projisoida koskemaan koko maata ? Jos voi niin se tarkoittaisi että Suomen kunnissa on kahden miljardin euron vaje - ja että tämä joudutaan paikkaamaan säästötoimenpiteillä, lomautuksilla - ja loput "lainaamaan".
40.000 ....................20 miljoonaa
400.000.................200 miljoonaa
4.000.000............2000 miljoonaa
Oli miten oli - suomalaisia lypsitään vuorenvarmasti yhä köyhemmiksi lisälainojen koroilla. Ja luotot, jotka pankki kirjaa tilille tyhjästä allekirjoitettua velkakirjaa vastaan samoin kuin Helsingin Sanomien artikkelin kuvaesimerkissä alla. Artikkelissa osoitettiin miten valtio lainaa keskuspankista. Kuntien lainat ovat aivan samalla tavoin tyhjästä luotua rahaa mistä pankki katsoo oikeudekseen vaatia korkoa. Tämä on yhdenlaista politiikkaa.
Toisenlainen politiikka olisi sellainen missä valtio ja kunnat (delegoitu valtion siunauksella?) olisivat ottaneet velvollisuudekseen ja etuoikeudekseen järjestää tarvitsemansa rahoituksen itse
itsenäisesti, vastuullisesti ja yhteisen edun nimissä - ilman pankkilaitoksen loismaista välikättä.
Suomen Pankin eräs Tapio Korhonen, jonka kanssa olen vaihtanut mielipiteitä sähköpostitse, sanoo kuitenkin yllä ehdottamastani vaihtoehtoisesta toisenlaisesta politiikasta näin :
Suomen valtio ei saa euromaana EU-säädösten mukaan ottaa suoraan luottoa keskuspankista. Suomen valtio ei tarvitsekaan keskuspankkirahoitusta vaan se lainaa markkinoilta pääosin euromääräisillä obligaatiolla.
Suomen valtion luottokelpoisuus on hyvä, eikä sillä liene mitään vaikeuksia saada (Suomen ja) kansainvälisiltä markkinoilta tuon suuruisia summia. Sijoittajathan hakevat erityisesti juuri varmoja sijoituskohteita.
Oletan että sama koskee Suomen kuntia ja muuta julkista taloutta. Mutta nykyiset säännöt ovat syntyneet poliittisesti - ne voi siis myös muuttaa poliittisesti. Jos sellaisen muutokset tarkoittavat irtaantumista Maastrichtin sopimuksesta ja eurosta - niin tätä tulee vakavasti harkita. Euroopan Unionin jäsenyys ei voi olla mikään itseisarvo - etenkin jos jäsenyys toi mukanaan roppakaupalla negatiivista lisäarvoa.
