Näytetään tekstit, joissa on tunniste taloussanomat. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste taloussanomat. Näytä kaikki tekstit

maanantai 24. elokuuta 2009

Taloussanomat: Virtuaalirahaa katoaa vauhdikkaasti

(ML:n vihje) Taloussanomat huomauttaa siitä että vaikka ns uutta lisärahaa on laskettu liikkeelle satoja miljardeja menneen vuosipuoliskon aikana niin nettomääräisesti laskettuna rahamäärä on supistunut lähes 100.000 miljardia.
Huomautan itse tähän siitä että mitä enemmän rahamäärä supistuu sitä vähemmän rahaa on liikkeellä tililtä toiselle. Taloudellinen toimeliaisuus hidastuu eli ostaminen ja myyminen vähenee - syntyy taantuma, matalasuhdanne. Jos taantuma on pitempi puhutaan lamasta.

Jan Hurri, Taloussanomat:
Vanhojen luottojen ja muiden rahoitussopimusten kuoletukset ja näistä sopimuksista koituneet tappiot ovat toistaiseksi tuhonneet maailman rahajärjestelmästä monin verroin enemmän vanhaa rahaa kuin keskuspankit ovat ehtineet painaa uutta tilalle.
Vielä toinen poiminta:

Keskuspankkien pankeille ja valtioille pumppaama painotuore raha on herättänyt huolta setelirahoituksen vääjäämättä synnyttämästä inflaatiopaineesta. Huolta aiheuttaneet keskuspankkien toimet ovatkin olleet mittavia ja poikkeuksellisia.

Maailman mahtavimmat keskuspankit Yhdysvaltain Fed, euroalueen EKP, Japanin BoJ ja Britannian BoE ovat taistelleet finanssikriisiä vastaan höllentämällä rahapolitiikkaansa monin tavoin.

Keskuspankit laskivat ohjauskorkojaan viime syksyn kriisikuukausina voimakkaasti, ne kasvattivat pankeille tarjoamaansa rahoitusta jopa rajattomaksi, ja viimeksi ne ovat ryhtyneet syytämään rahaa valtioille tai korkomarkkinoille suorin velkakirjaostoin.

Laskutavasta ja lähteestä riippuen suurimpien keskuspankkien luoma uusi rahamäärä on kohonnut satoihin miljardeihin tai korkeintaan muutamaan tuhanteen miljardiin euroon tai dollariin.

Finanssijärjestelmästä kriisikuukausina kadonneen virtuaalirahan rinnalla keskuspankkien painokoneista on vasta pulpunnut pikkurahaa.


Lue koko juttu tästä.

Lue artikkelin kommentit tästä.

Omat kommentit: Hyvä viesti mutta se mitä Hurri jättää sanomatta on että jokainen liikkeelle laskettu lisäeuro on velkapohjainen ja korollinen - eli jokainen euro on siis tavallaan palautettava samaan pankkiin mistä se laskettiin liikkeelle korkoinen. Näin ollen kaikki lisärahamiljarditkin ovat vain tilapäistä rahaa - eli rahaa missä "munakello tikittää". Ja ainoa keino saada rahaa korkoihin on lainata lisää missä myös tikittää munakello. Koko tämä järjestelmä on rakennettu upposuolle - eli koko pankkijärjestelmä on kavalasti laskelmoitua vaurauden siirtoa pankeille - siis pankkien omistajille.

Rahajärjestelmämme pysyy upposuona kunnes jokin poliittinen voima, esim talousdemokratia, saa poliitikot vakuuttuneeksi siitä että on pakko kääntää selkä pankeille ja alettava laskemaan liikkeelle velatonta korotonta julkista rahaa. Julkinen raha on nimittäin pysyvää - eli sen pohja on kalliolla. Tämä on nähdäkseni ainoa keino saada rahajärjestelmä kestävälle pohjalle.

perjantai 8. toukokuuta 2009

Taloussanomat: Valtio lainaa miljardin puolessa tunnissa

Taloussanomat kirjoittaa lyhyessä artikkelissa : "Valtio hakee markkinoilta miljardin - puolessa tunnissa"

Valtio hakee markkinoilta miljardin lisää lainaa ensi tiistaina. Valtiokonttorin mukaan lainapaperit huutokaupataan puolen tunnin kuluessa klo 12.30 alkaen.
Kymmenen vuoden pituisen lainan korko on 4,375 prosenttia.

Tulokset kerrotaan kaksi minuuttia huutokaupan päättymisen jälkeen. Valtiokonttorin edustaja ei usko miljardin euron annin tuottavan vaikeuksia.
Valtiolla oli maaliskuun lopussa velkaa 61 miljardia euroa.

Jos minä olisin tuon jutun kirjoittaja niin ensinnäkin ihmettelisin sitä että korko on noinkin korkea kuin 4,375% (saman teki myös AK joka välitti artikkelin ihmeteltäväkseni. Kiitos siitä!)
Toiseksi laskisin lukijoiden nähtäväksi mitä tuollainen valtiolaina oikeasti maksaa valtiolle. Tämä nimittäin on huomattavasti kalliimpi kuin 10 v asuntolaina vastaavalla korolla koska tällaisilla tapauskissa ymmärtääkseni valtio ei lyhennä yhtään mitään - vaan maksaa kaiken kerralla pois korkoineen päivineen lainan erääntyessä kymmenen vuoden kuluttua. Lasketaan huviksemme mitä moinen leikki valtiolle - eli meille maksaa...

Lainapääoma siirtyy kerralla valtionkonttori tilille. Ja vuosikorkolaskuri lähtee heti tikittämään. Vuoden päästä 1.000.000.000,00 euron velkapääoma on kasvanut ja 1.043.750.000,00 jne

vuosi 0. 1.000.000.000,00
vuosi 1. 1.043.750.000,00
vuosi 2. 1.089.414.000,00
vuosi 3. 1.137.075.800,00
vuosi 4. 1.186.822.800,00
vuosi 5. 1.238.746.200,00
vuosi 6. 1.292.941.300,00
vuosi 7. 1.349.507.400,00
vuosi 8. 1.408.548.300,00
vuosi 9. 1.470.172,200,00
vuosi 10. 1.534.492.200,00

Eli -Valtionkonttista maksetaan, vuotena 2019, kiitoksena yhden miljardin lainasta kokonaiset 1,535 miljardia euroa jollekin onnelliselle ulkomaiselle pankille, jonka pankinjohtaja vuonna 2009 kirjasi yhden miljardin lainasumman Suomen valtiolle ns "tyhjästä".

Lainapääoma korkoineen poistuu lisäksi Suomen talousalueelta - eli Suomessa tileillä kiertävä rahamäärä laskee kerralla yli puolitoista miljardia.

Taloussanomien otsikossa ei siis ole mitään ihmettelemistä - tuollasen diilin hyväksyisi ihan kuka tahansa missä tahansa tilanteessa.

Pankki siis saa Suomen veronmaksajilta ilmaisen lounaan. Silti jaksetaan aina jauhaa "ettei ilmaisia lounaita" muka ole.

Talousdemokraattisen puolueen järkevämpi vaihtoehto tähän veronmaksajien rahojen tuhlailuun olisi tietysti se että Valtionkonttori lainaisi rahat Suomen Pankilta.

Näin tehtynä, Suomeen jäisi,

A. lainapääoma kiertämään osana Suomen rahamäärää myös vuoden 2019 jälkeen
B. korkopotti osaksi Suomen Pankin vuoden 2019 tulosta ja näin ollen sekin jäisi Suomeen.

Lisäksi,

C. koroista suurin osa voitaisiin, Suomen Pankin hallintokulujen jälkeen, tilittää takaisin valtiolle esim 2019 budjettiin, ja tämä vuorostaan joko vähentäisi mahdollista budjettivajetta - tai laskisi veroja jne

Tällainen järjestelmä on ainoa järkevä - ja se on lisäksi poliittisesti täysin mahdollinen. Ainoan esteen tämän toteuttamiseen muodostaa nykyiset kansanedustajat jotka eivät ymmärrä vaatia tätä.
Voidaan tietysti kysyä MIKSI eivät ymmärrä vaatia tällaista ratkaisua? Selityksiä voi olla monta. Arvioisin että ensinnäkin useimmat eivät yksinkertaisesti ole tietoisia tällaisesta vaihtoehdosta. Se pieni osa joka on tietoinen tällaista vaihtoehdosta pelkää ehkä EKP:n, OECD:n, BIS:n, Maailmanpankin tai Kansainvälisen Valuttarahaston mahdollisia "kostotoimenpiteitä" eikä tämän vuoksi rohkene ehdottaa tällaista.

Näin on esim kultuuriministeri Stefan Wallinin kohdalla. Olen ollut häneen yhteydessä sähköpostitse ja hän viittasi Euroopan Keskuspankkiin ja totesi "etteivät varmaan hyväksyisi tämänlaista poikkeamista ruodosta"...

Kysyisin vielä että mistä Suomen valtio kerää takaisin tuon miljardin pääoman ja repii nuo yli 500 miljoonan korkomenot tuohon lainaan? Todennäköisesti eivät mistään - vaan lainaavat kaiken tarvittavan uudelleen uudella vielä isommalla lainalla. Näinhän ovat aina tehneet.

Kuten ehkä huomaat Suomen, ja oikeastaan kaikkien maiden, kohtalo on olla tällaisen järjestelmällisen finanssiriiston kohteena. Tähän ei tarvitsisi suostua.

torstai 2. huhtikuuta 2009

Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin, sanoo Jaakko Kiander

Taloussanomat:"Velkaa ei tarvitse maksaa takaisin"
Suomalaisia pelotellaan taas valtion velan kasvulla – se pakottaa leikkauksiin ja veronkorotuksiin. On kuitenkin väärinkäsitys, että valtion pitäisi maksaa velkansa takaisin, sanoo Palkansaajien Tutkimuslaitoksen johtaja Jaakko Kiander. Väärinkäsitys perustuu hänen mukaansa suomalaiseen kulttuuriperintöön.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen (PT) johtaja Jaakko Kiander kritisoi voimakkaasti käsitystä, että valtion pitäisi maksaa velat pois. Hän nimittää tällaista näkemystä väärinkäsitykseksi. Valtion velka on nykyään noin 60 miljardia euroa. Talouden taantuman takia valtio ottaa lisää velkaa. Jos velan määrä kasvaa lähivuosina 100 miljardiin euroon, Kianderin mielestä ei ole syytä huolestua. Bkt:n kasvu syö velkaa!

Kolmen prosentin korolla valtio maksaisi kolme miljardia euroa vuodessa korkoja.

Kianderin mielestä olennaista on verrata korkomenoja bkt:hen. Nyt kolme miljardia on 1,6 prosenttia bkt:stä. Talous kuitenkin kasvaa.

– 30 vuoden päästä korkomeno olisi 0,75 prosenttia bkt:stä. Vaikka velalle ei tehtäisi mitään, suhteellinen korkomeno alenee. Samoin käy myös velan määrän: se pienenee suhteessa bkt:hen, jos uuttaa velkaa ei oteta.

Lue koko juttu tästä klikkaamalla.

**

Mitä tuohon sanoisi muuta kuin että: Aaaarghh - anna minun kaikki kestää!

Eikö olisi vihdoin aika tajuta että valtion velkaannuttaminen on vain yhdenlaista politiikkaa.

Eihän valtio itsestään velkaannu, vaan valtion nimiin otetaan lainaa. Näin valtiovarainministeriön virkamiehet tekevät tieten tahtoen. Siellä ilmeisesti ajatellaan suoraviivaisesti ja ilman luovuutta. Toimitaan suoraviivaisesti vanhan mallin mukaan.

On toisenlaistakin politiikkaa. Täysivaltaisen valtion EI tarvitse lainata rahaa ! Täysivaltainen valtio voi ihan itse järjestää tarvitsemansa rahat. Täysivaltainen valtio ei joudu nöyrtymään pankkien edessä ja anomaan lainaa. Valtio on poliittisellä päätöksella aikanaan siirtänyt rahanluonnin pankeille ja valtio voi koska vain purkaa kyseisen päätöksen. Kaikki on siis vain politiikkaa ja politiikkaa voi muuttaa.

On naurettavaa todeta ettei korko muodosta ongelmaa Suomelle. Korko on todellinen ongelma vaikka se olisikin pieni suhteessa bruttokansantuotteeseen.
Korko on yksityispankkeja suosiva poliittinen käytäntö joka on vaatinut Suomelta valtavia rahasummia kautta itsenäisyysajan.
Laskin kerran että Suomi on esim pelkästään jo 1990-2008 maksanut korkoja n. 65 mrd euroa.

Kun riittävän moni kansan piirissä aikanaan tajuaa mitä raha on ja missä raha syntyy - eli pankeissa - pelkällä kirjauksella, tästä seuraa pian hankalia kysymyksiä poliitikoille. Politikko joka sanoo: - "no jaa- enhän minä tiennyt", saa aivan varmasti kenkää eduskunnasta.

Joka sanoo: " - no tiesin minä, mutta en voinut asialle mitään", saa yhtä varmasti kenkää.

Tulemme siis melko pian näkemään aivan uutta väkeä maamme kansanedustuslaitoksessa.
Suomella ja suomalaisilla on mitä ilmeisimmin siis vielä valoisa tulevaisuus edessä.