Erään talousdemokraatin vaaliohjelma osa 1.

Kyseessä talousdemokraatin ja Muutos 2011-puolelaisen, Aki Järvisen vaaliohjelma, joka löytyy ainakin Facebookista:

Vaaliohjelmani lähtee vain ja ainoastaan yhden asian käsittelystä. Sen riittämättömyys on selkeä perusongelma koko yhteiskuntamme särmien pehmittämisessä, sen määrästä päättävät hyvin rajatut piirit ja sen varjolla maata sekä valtion omaisuutta ollaan lähes nimellishintaan antamassa pois -kaikkialla maailmassa.

Tuo yksi asia on RAHA.

• Tänä päivänä rahan liikkeellelasku on 100%sesti yksityisissä käsissä eli liikepankeilla, jotka huolehtivat aina ensisijaisesti itsestään. Valtio ja kunnat ovat täysin pankki- ja rahajärjestelmän armoilla eli lainaavat käyttövaransa - samoin muu yhteiskunta.

• 2007 alkanut talousromahdus (joka ei todellakaan ole ohi) on paljastanut räikeää muun yhteiskunnan hyväksikäyttöä suurissa kansainvälisissä pankeissa. "Hyvänä" esimerkkinä CDS-johdannaiset, joilla voi vakuuttaa lainanottajan maksujen epäonnistumista vastaan (vrt. palovakuutus naapurin taloon). Kreikan, Irlannin jne. lainojen kohdalla näitä käytetään runsaasti.

• Käytäntö on, että liikepankki (Goldman Sachs, JP Morgan, Deutsche Bank, Credit Suisse jne.) luotottaa kohdemaassa rankasti kohdemaan maksukyvyn yli. Kun maa/ kansalaiset eivät kykene maksamaan, niin muut maat/ IMF/ Maailmanpankki "hätälainoittavat" valtiota joka tietenkin maksaa liikepankeille (vrt. Kreikka, Irlanti, Balttian maat Ruotsin pankeille). Samalla liikepankki kerää voitot myös CDS-johdannaiset vakuuttaneelta laitokselta (tuotto noususta JA laskusta). Esim. jenkkilässä AIG (maailman suurin vakuutuslaitos) käytännössä kaatui 2008/09 veronmaksajien niskaan ja on imuroinut tukirahaa parisen sataa Mrd US$'a. Nuo rahat on maksettu pankeille kautta maailman niiden "mönkään menneistä" sijoituksista.

• Toinen liikepankkien yhteiskunnalle antama "lahja" on pankkien bonuskulttuuri. Bonusten jakamisen perusteena on yhä isompien riskien kautta saadut hyödyt - jotka poikkeuksetta maksatetaan tavallisten kansalaisten elinehtojen leikkauksilla. Esim. viimeaikainen elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu on paljolti seurausta pankeille annetuista tuista, jotka ovat valuneet lähinnä spekulointiin eivätkä reaalimaailman investointeihin

Tässä esittelemästäni toimintamallista käytetään nimeä TALOUSDEMOKRATIA (TD), josta sivun lopussa on muutama linkki. Idea ei ole uusi ja siitä on itse asiassa kirjoiteltu varsin ahkerasti satakunta vuotta. Muutamia käytännön tapauksiakin historia tuntee - vaikkakin ne on usein pankkijärjestelmän toimesta nopeasti murskattu (kansalaisten kannalta liian hyvin toimivina?). Sitä vastoin TD'a ei oppikirjoissa tai vallitsevan talousjärjestelmän hyväksymissä kouluissa juuri käsitellä. Syykin on selvä - talousdemokratia repii nykyiset rahavaltakeskittymät rikki.

TD'n idea on käytännössä kaksijakoinen:

• Rahan liikkeellelaskusta ja sen liikkeellä olevan määrän seuraamisesta vastaa yksi taho, jonka henkilökunnan valinnat, riippuvuussuhteet, palkkaukset jne. ovat julkisia sekä henkilökunta on mahdollista erottaa myös kesken toimikautensa. Valitettavasti nykyiset keskuspankit toimivat ensisijaisesti liikepankkien ehdoilla (älä kuuntele puheita vaankeskity siihen mitä järjestelmän pystyssä pitämiseksi tehdään) eivätkä sellaisenaan suoraan toimi TD-mallissa.

• Rahan kontrolloinnin ajatuksena on huolehtia, että taloudessa kiertää suhteellisen tasainen määrä rahaa. Tarkoitus on leikata taloudelle (ja osin ihmisluonteelle) tyypillisiä maanis-depressiivisiä piirteitä (nousu- ja laskukausia). Lisäksi "keskusjohtoinen" rahan liikkeellelasku mahdollistaa isotkin yhteiskunnalle oleelliset projektit ilman turhaa velkaantumista liikepankeille.

• Toinen taho on rahan käytöstä päättävä elin - vaaleilla valitut eduskunta ja kunnanvaltuustot - kuten nykyäänkin. Jälleen päättäjien riippuvuussuhteet, palkat ja työhistoria pitää olla julkisia. Päättäjien erottaminen nykylainsäädännön mukaan.

• Järjestelmän valvonta on elintärkeää. Valvonta edellyttää mm. medialta nykyistä paljon kriittisempää ja riippumattomampaa roolia sekä kansalaisten kiinnostumista ja osallistumista systeemiin. Tässä astuu kuvaan Muutos2011 -puolueen ajamat suorat ja SITOVAT kansanäänestykset. Kansanäänestyksiä tuskin tarvitsisi koko ajan pitää, koska niiden pitämisen MAHDOLLISUUS jo muokannee päättäjien toimintaa.

• Valtion ja kuntien tehtävissä toimivien palkkojen pitäisi myös läpinäkyvyyden ja kansalaisvalvonnan varmistamiseksi olla täysin julkisia - ainakin vähänkin korkeammissa asemissa olevien kohdalla.

Vielä asiaa kannattajakorteista

Tämä on kokonaisuudessaan kopioitu Aki Järvisen sivulta:

TALOUSDEMOKRATIAN KANNATTAJAKORTIT

Kannattajakortin allekirjoittajan pitää olla äänestämiskelpoinen, mutta lapun täyttäminen ei velvoita mihinkään. Tahtoo sanoa: vaaleissa voi ja pitää äänestää ketä haluaa. Nimmari ei siis tee allekirjoittajasta edes puolueen jäsentä.

Jos olet jonkin puolueen jäsen tai allekirjoittanut jonkun toisen puolueen kannatuslapun, niin sekään ei haittaa. Allekirjoitus -operaatio tuo vain yhden valinnanmahdollisuuden lisää vaalilistoille. Ymmärtäkää kuitenkin, että jokainen allekirjoitus on tärkeä - nimiä kun pitää kerätä 5000 ja mielellään jo tänä syksynä.

Kysymys jokaiselle kuuluukin, että onko valmis panostamaan maan tulevaisuuteen (samassa veneessä kun ollaan)? Yhden kirjekuoren ja postimerkin ei pitäisi olla mahdottoman iso panos, useammankin lapun lähetys samassa kirjeessä on sallittua ;-)

Alla kannattajakortti .pdf-muodossa, oikeusministeriön sääntöjen mukaisesti vain 1 kortti yhdelle A4-arkille. A6L-koko tarkoittaa, että 4kpl A4'lle rintattuna olisivat muutaman millin liian pieniä, ei kuulemma kelpaa - huoh... Joka tapauksessa siitä vain rinttaamaan, leikkaamaan ja nimiä keräämään.

Täyttäkää laput huolellisesti. HUOM! Kun printtaatte, niin älkää valitko"shrink/scale-to-fit" tai "kutista/sovita-sivun-kokoon" -asetusta. Muutoin tulee vähän alamittaisia kaavioita... ja systeemien toiminnan arvaten net Oikeusministeriössä varmaan joutuvat roskikseen. Oikea koko on siis 105x148mm.

Postitus: Suomen Talousdemokratia ry / Österman, Emäsalontie 285, 06950 Emäsalo

Kiitos ajastasi, tästä se lähtee!

Aki ja muut talousdemokratiaan luottavat

Helsinki Times article

Helsinki Times julkaisi tämän 24.2 2011. Skannasin talousdemokratiasta kertovan artikkelin lehden paperiversiosta. Valitettavasti kaikki ei mahtunut kerralla skanneriin.

Talousdemokratiaa videolla

Helsinki Times esittelee talousdemokratian ajatuksia

Hienoa että Helsinki Times julkaisi artikkelin talousdemokratiasta näin sopivasti vaalien alla.
Koko artikkelia ei netissä valitettavasti pääse lukemaan rekisteröitymättä.













http://www.helsinkitimes.fi/htimes/

Oma Vaalimainos

Kuka olen

Olen 51-vuotias liiketalousalan kouluttaja, kahden teinitytön isä ja villakoiran isäntä. Harrastuksiin kuuluu kesämökkeily, melonta ja kaikenlainen ulkoilu maalla, vesillä ja jäällä. Sisällä selvittelen maailman menoa netistä, pimputan pianoa, näppäilen kitaraa tai kokkailen herkkuja keittiössä.

Kylmästä talousalasta huolimatta minulla on poikkeuksellinen humanistinen maailmankatsomus. Vapaus tehdä ja toimia - vapaus tulla ja mennä - ja vapaus olla erilainen ovat minulle tärkeitä asioita. Meillä on oltava oikeus ja vapaus tarkastella kaikkia maailmantapahtumia - myös ns "arkoja" aiheita ilman kahlehtivia rajoituksia. Meillä on oltava oikeus käydä läpi ja tutkia myös ns poliittisesti epäkorrektit aiheet - myös historiasta ja lähihistoriasta ilman että meitä syytetään astumasta jonkun tahon varpaille.

Minulle on jo vuosia sitten selvinnyt että elämää ja toimeentuloa säätelevissä pelisäännöissä on eräänlainen tietokonevirus mikä liittyy rahajärjestelmään.

Hyvin harva meistä kiireisistä ihmisistä näyttää tajunneen tämän - mutta - onneksi tieto on leviämässä. Olen itsekin ollut aktiivisesti levittämässä tietoa rahajärjestelmämme epäkohdista kirjoittamalla blogia "Suomen Talousdemokraattinen Puolue" vuodesta 2007. Luonnollisesti olen myös kirjoittanut ratkaisuista joilla epäkohdat saataisiin kuntoon.

Blogin nimi kielii visiostani uudesta poliittisesta puolueesta joka vihdoin tartttuisi näihin jokaisen ihmisen kannalta todella tärkeisiin asioihin.

Puolue ei kuitenkaan ole vielä saatu perustettua - mutta yhdistys on jo olemassa - Suomen Talousdemokratia ry. Toimin yhdistyksen puheenjohtajana ja kannattajakortien keräämistä johtavana aktivistina.

Miksi Piraattipuolue (Uudenmaan vaalipiiri)

Koska me talousdemokraatit emme vielä ole saaneet omaa puoluettamme pystyyn selvitin itselleni mitä vaihtoehtoja oli - ja päädyin Piraattipuolueeseen. Piraattipuolue on nuorekas eikä ole vielä poliittisesti ryvettynyt. Allekirjoitan empimättä Piraattipuolueen vaaliohjelman. Erityisen paljon kannatan sananvapauden puolustamista - jopa kynsin hampain.

Talousdemokratian ns "isänä" - talousdemokraattinen talousmalli on kuitenkin kaikkein lähimpänä sydäntäni. Tähän talousmalliin kuuluu ehdottomasti kolme perusajatusta joita ilman meidän suomalaisten on mahdoton elää siedettävää elämämää täällä pohjoisessa kolkassamme.

1. Rahajärjestelmän hallinta riistettävä vaikka väkisin yksityisomisteisilta voittoa tavoittelevilta pankeilta ja palautettava yhteisiin käsiin (julkiselle vallalle demokraattisen valvonnan alle) Tätä samaa ajaa monet reformistiliikkeet ympäri maailmaa mm degrowth-liike.Tämä tarkoittaa että kaiken uuden rahan laskee liikkeeseen julkinen valta omalla investoinnillaan ja kulutukselllaan. Samalla lakkautetaan velkaan perustuva rahajärjestelmä kaikkien yhteiseksi hyväksi.

2. Perustulojärjestelmä toimeentulon varmistamiseksi ja yleiseksi ostovoiman jakamisjärjestelmäksi. Miksikö? No siksi koska 1970-2010 vallassa olleiden puolueiden politiikan johdosta Suomessa on ajettu alas kymmeniä ammattikuntia samalla kun ns globalisointia on edistetty vain harvojen, lähinnä monikansallisten yritysten etuja ajatellen.

Mikä tahansa ammatti tai liiketoiminta voi olla kannattavaa harjoittaa kunhan talouden pelisääännöt muokataan kohtuullisiksi meille suomalaisille. Tähän malliin kuuluu tänä päivänä ehdottomasti perustulo - ja mitä ilmeisimmin samalla myös "työn" määrittäminen uudelleen, työajan puolittaminen / työn jakaminen kaikkien halukkaiden kesken.

3. Turmiollisesta talouskasvusta on luovuttava koska nykyinen suomalainen yhteiskunta on jo vuosikymmeniä sitten saavuttanut Suomelle sopivan tuotannon. Luonnonvaramme ja muut resurssimme määräävät mikä Suomelle on kestävän toiminnan raja. Talousjärjestelmän pelisääntöjen muokkaaminen (mm velkaperusteista rahajärjestelmästä luopuminen) mahdollistavat kestävän hyvinvointiyhteiskunnan missä luonnonvaroja ja ihmisiä ei riistetä - vain siksi että valtiovalta ja koko muu yhteiskunta on velkaantunut kirjanpitorahaa tyhjästä kirjaaville pankeille. Vientitulojen saaminenkaan ei riitä perusteluksi eikä oikeuta nykyistä luonnonvarojen tuhoriistoa vapaan markkinatalouden nimissä.

Tero Auvinen: On Money

Löytyi tällainen varsin mielenkiintoinen väitöskirja Lapin Yliopistolta. Onko Tero Auvinen ennestään tuttu blogilla vieraileville? Käsittelyssä rahan olemus, perustulo sekä monenlaiset "talousdemokraattiset" ehdotukset analysoitavina.

Auvinen Tero
On Money

Rovaniemi: University of Lapland 2010, 324 pp., Acta Universitatis Lapponiensis 175, Dissertation: University of Lapland, ISSN 0788-7604 ISBN 978-952-484-351-5

Tässä linkki Auvisen koko aineistoon:

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/67112/Auvinen_DORIA.pdf?sequence=1

Pieni ote pitkästä 324-sivuista väitöskirjasta. Ote on luonnollisesti on englanniksi kuten koko väitöskirjakin.

"The study explores the political choices and conflicts inherent in the “technical” specifications of any monetary system and some of the social scientific implications of the prevailing forms of money in the widest possible sense of the terms. As a constantly evolving social relation, no single theory of money is likely to capture its tremendous capacity for self-transformation. It is argued that the precise manner in which the prevailing forms of financial capital in general and money in particular are socially constructed creates a privileged reality for
financial capital which distorts competition among the different factors of production and eliminates money’s capacity to accurately capture and reproduce real world economic phenomena – if possible even in theory.

Contrary to some of the traditional economistic legitimating narratives for money, it is suggested that control over the issuance and circulation of money may render various aspects of the human governable with a fraction of the resources that might be required to implement comparable combinations of coercion and rewards through alternative institutional mechanisms. While it is far from clear that money can ever be specified in a manner that would solve its inherent political and social conflicts to an extent that would permit “economic” analysis to begin, some of the social and political implications of different types of monetary institutions are often not beyond the
reach of public policy decisions.

A combination of a seigniorage-based unconditional basic income and a demurrage tax on money is introduced as an example of a specific public policy program that could rectify or mitigate some of the polarizing consequences of the prevailing forms of money as well as illuminate the spectrum of political choice inherent in the design of any monetary system. The study explains the continuing significance of a wide spectrum of explanatory frameworks for the nature of money as a function of their strategic political utility rather than empirical accuracy and identifies four main issue areas as particularly fruitful for further research."

Nostetaanko veroja ja leikataaan palveluja - ei. Tässä vaihtoehto B.

http://www.onegoodcut.org/bankers-on-benefits/

Parasiitin evoluutio

Löydetty FB:sta. Tekijän nimi näkyy kuvan alakulmasta.

Hehkulamppuhuijaus

Tämä dokumentti osoittaa miten teollisuus tahallisesti ja tieten tahtoen tuottaa huonolaatuista tavaraa sen sijaan että panostaisi laatuun - vaikka se olisi mahdollista. Kaikki puheet kestävästä kehityksestä on tekopyhyyttä ja pelkkä vitsi jos tämä mielettömyys saa jatkua.

Pyramids of Waste (2010) from devoidion on Vimeo.

Hehkulamppuhuijaus

(Pyramids of Waste)
Tavarat voisivat kestää moninkertaisesti sen ajan mitä ne nyt kestävät. 1920-luvulla syntyi kartelli, joka päätti kuinka pitkään lamppu saa toimia. Näin lisättiin kysyntää ja käytäntö levisi muihin tuotteisiin.T: YLE Yhteistuotannot.
su 13.3.2011

The American Dream (29:55)

Kommentti: Irti tuhon kierteestä

Riikka Söyring kirjoittaa Magneetti-mediassa:

Yhdysvaltain osavaltiot ovat nyt valinneet kansalaistensa edun ja päättäneet irtautua keskuspankista. Mikään ei estäisi Suomen valtiota tai kuntia toimimasta samoin. Kyseessä ovat poliittiset päätökset, poliittiset valinnat, ei mikään ”ei ole vaihtoehtoja”-pakko.

Miksi ihmeessä Yhdysvaltain osavaltiot haluavat perustaa omia pankkeja? Siellä on oivallettu rahan luonne: raha on velkaa. Liikepankit kirjaavat rahan ”olemassaolevaksi” tyhjästä: liikepankit kirjaavat tätä tyhjästä luotua rahaa osavaltion konttorin tilille osavaltion konttorin velkakirjoja vastaan. Veloista maksetaan pankeille korkoa, mutta korkoon tarvittavaa rahaa ei luoda vaan se otetaan oikeasta työstä. Tästä seuraa, että velkaa ei koskaan pystytä maksamaan takaisin. Ei, vaikka joku ihmisryhmä menettää rahansa velkojen takia ja putoaa pelistä. Yhteiskunnan ja yksilöiden kannalta velkaan perustuva raha on tuhoisa, kun korko menee yksityisille eikä palaa julkisyhteisölle.

Täysin sama rahamekanismi toimii Suomessakin. Kuitenkin koko rahanluontioperaatio olisi tehtävissä ilman välikäsiä, Suomen Pankissa. Näin sekä lyhennykset että korko menisivät Suomen Pankille ja palautuisivat suoraan valtion kassaan. Saman voi tehdä myös kunnissa ja lääneissä perustumalla kunnan tai läänin omistaman pankin, jolloin luotu ”raha” palaa julkisyhteisölle, jää kiertämään omalle alueelle eikä virtaa ulos. Rahan ulosvirtaus ulos kunnista tai Suomesta on suuri syy velkaantumisen jatkumiseen. Talousveturi Kiina onkin pitänyt oikeuden rahan luontiin itsellään, valtiolla.

Pankki ei tarvitse paljon pääomaa luodakseen rahaa. EKP:n kotisivujen mukaan vähimmäisvaranto on 0-2% lainapääomasta. Julkisyhteisöä varten pääomaa lainan luontiin vaaditaan 0 prosenttia. Tyhjästä luodun rahan vipukerroin on luokkaa 160-165/1. Tämä tarkoittaa sitä, että pankki luo tyhjästä esimerkiksi miljoona euroa, ja ansaitsee siitä korkoina takaisinmaksun yhteydessä kahdesta kolmeen miljoonaan euroa korkotasosta riippuen. Sen lisäksi, kun lainattu raha siirtyy maksuna toiselle henkilölle, ja tämä henkilö vie rahan toiseen pankkiin, tämä toinen pankki voi luoda näin saamastaan rahasta lisää ”rahaa”.

Lue loput

Pankkitoiminnan ydin

Tämä lyhyt ote elokuvasta "The International" kertoo nykyisen pankkitoiminnan ytimestä: velasta - ja kaiken hallitsemisesta velkojen avulla.




Debt - the very essence of the banking industry (clip from "The International")

Simon Dixon puhuu uudenlaisesta ja moraalisesta pankkitoiminnasta

Haastattelijana itse Bill Still joka mm on tunnettu Money Masters videosta.

Osa 1.

Osa 2.

Bonuksena velkaraha-aiheinen animaatio:

Osa 1.




Osa 2.

Kansan Uutiset Verkkolehti esittelee "taloustorpeedon"

Talouden ”ammattitappaja” paljastaa hallinnan keinot

KAI HIRVASNORO

Yhdysvaltain imperiumi on rakennettu suurelta osin muilla kuin suoranaisilla sotilaallisilla keinoilla. Avainasemassa olivat kansainväliset konsultit, joiden avulla maailman ainoa supervalta on ottanut valvontaansa suuren osan maailman raaka-ainevaroista, muun muassa öljyn.

Miten muuten kuin suoranaisella sotilaallisella interventiolla supervalta voi alistaa kehitysmaan käskyläisekseen? Pistämällä sen pihteihinsä talouselämän avulla.

Taloudellisen hallinnan keinot paljastaa alan entinen sisäpiiriläinenJohn Perkins kirjassaan Confessions of an Economic Hit Man. Hit Man tarkoittaa ammatti- tai palkkatappajaa ja se on Perkinsin oma luonnehdinta toimenkuvastaan, jota hän harjoitti bostonilaisessa kansainvälisessä konsulttitoimistossa nimeltä Chas. T. Main. Hän oli yhtiön pääekonomisti.

Alun perin Perkins työskenteli Yhdysvaltain Kansallisen turvallisuuden virastolle NSA:lle, joka rekrytoi lupaavia bisnesmiehiä rakentamaan amerikkalaista imperiumia yksityisten yritysten avulla. Liikemiehillä ei ollut näennäisesti yhteyttä hallitukseen eikä ongelmien ilmaantuessa Yhdysvaltain hallitus olisi ollut vastuussa mistään.

John Perkinsin työnä oli houkutella Yhdysvalloille strategisesti tärkeitä maita – Indonesia, Panama, Ecuador, Iran ja Saudi Arabia – ottamaan jättilainoja infrastruktuurinsa kehittämiseen ja pitää huoli siitä, että projektit tilattiin amerikkalaisilta yhtiöiltä. Maat valjastettiin niin hurjiin velkoihin, etteivät ne pystyneet niitä maksamaan ja siten ne joutuivat käytännöllisesti Yhdysvaltain kontrolliin Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten luottojärjestöjen suosiollisella avustuksella. (..jatkuu

Lue loput