Vaaliohjelmani lähtee vain ja ainoastaan yhden asian käsittelystä. Sen riittämättömyys on selkeä perusongelma koko yhteiskuntamme särmien pehmittämisessä, sen määrästä päättävät hyvin rajatut piirit ja sen varjolla maata sekä valtion omaisuutta ollaan lähes nimellishintaan antamassa pois -kaikkialla maailmassa.
Tuo yksi asia on RAHA.
- Tänä päivänä rahan liikkeellelasku on 100%sesti yksityisissä käsissä eli liikepankeilla, jotka huolehtivat aina ensisijaisesti itsestään. Valtio ja kunnat ovat täysin pankki- ja rahajärjestelmän armoilla eli lainaavat käyttövaransa - samoin muu yhteiskunta.
- 2007 alkanut talousromahdus (joka ei todellakaan ole ohi) on paljastanut räikeää muun yhteiskunnan hyväksikäyttöä suurissa kansainvälisissä pankeissa. "Hyvänä" esimerkkinä CDS-johdannaiset, joilla voi vakuuttaa lainanottajan maksujen epäonnistumista vastaan (vrt. palovakuutus naapurin taloon). Kreikan, Irlannin jne. lainojen kohdalla näitä käytetään runsaasti.
- Käytäntö on, että liikepankki (Goldman Sachs, JP Morgan, Deutsche Bank, Credit Suisse jne.) luotottaa kohdemaassa rankasti kohdemaan maksukyvyn yli. Kun maa/ kansalaiset eivät kykene maksamaan, niin muut maat/ IMF/ Maailmanpankki "hätälainoittavat" valtiota joka tietenkin maksaa liikepankeille (vrt. Kreikka, Irlanti, Balttian maat Ruotsin pankeille). Samalla liikepankki kerää voitot myös CDS-johdannaiset vakuuttaneelta laitokselta (tuotto noususta JA laskusta). Esim. jenkkilässä AIG (maailman suurin vakuutuslaitos) käytännössä kaatui 2008/09 veronmaksajien niskaan ja on imuroinut tukirahaa parisen sataa Mrd US$'a. Nuo rahat on maksettu pankeille kautta maailman niiden "mönkään menneistä" sijoituksista.
- Toinen liikepankkien yhteiskunnalle antama "lahja" on pankkien bonuskulttuuri. Bonusten jakamisen perusteena on yhä isompien riskien kautta saadut hyödyt - jotka poikkeuksetta maksatetaan tavallisten kansalaisten elinehtojen leikkauksilla. Esim. viimeaikainen elintarvikkeiden ja energian hintojen nousu on paljolti seurausta pankeille annetuista tuista, jotka ovat valuneet lähinnä spekulointiin eivätkä reaalimaailman investointeihin
Tässä esittelemästäni toimintamallista käytetään nimeä TALOUSDEMOKRATIA (TD), josta sivun lopussa on muutama linkki. Idea ei ole uusi ja siitä on itse asiassa kirjoiteltu varsin ahkerasti satakunta vuotta. Muutamia käytännön tapauksiakin historia tuntee - vaikkakin ne on usein pankkijärjestelmän toimesta nopeasti murskattu (kansalaisten kannalta liian hyvin toimivina?). Sitä vastoin TD'a ei oppikirjoissa tai vallitsevan talousjärjestelmän hyväksymissä kouluissa juuri käsitellä. Syykin on selvä - talousdemokratia repii nykyiset rahavaltakeskittymät rikki.
TD'n idea on käytännössä kaksijakoinen:
- Rahan liikkeellelaskusta ja sen liikkeellä olevan määrän seuraamisesta vastaa yksi taho, jonka henkilökunnan valinnat, riippuvuussuhteet, palkkaukset jne. ovat julkisia sekä henkilökunta on mahdollista erottaa myös kesken toimikautensa. Valitettavasti nykyiset keskuspankit toimivat ensisijaisesti liikepankkien ehdoilla (älä kuuntele puheita vaankeskity siihen mitä järjestelmän pystyssä pitämiseksi tehdään) eivätkä sellaisenaan suoraan toimi TD-mallissa.
- Rahan kontrolloinnin ajatuksena on huolehtia, että taloudessa kiertää suhteellisen tasainen määrä rahaa. Tarkoitus on leikata taloudelle (ja osin ihmisluonteelle) tyypillisiä maanis-depressiivisiä piirteitä (nousu- ja laskukausia). Lisäksi "keskusjohtoinen" rahan liikkeellelasku mahdollistaa isotkin yhteiskunnalle oleelliset projektit ilman turhaa velkaantumista liikepankeille.
- Toinen taho on rahan käytöstä päättävä elin - vaaleilla valitut eduskunta ja kunnanvaltuustot - kuten nykyäänkin. Jälleen päättäjien riippuvuussuhteet, palkat ja työhistoria pitää olla julkisia. Päättäjien erottaminen nykylainsäädännön mukaan.
- Järjestelmän valvonta on elintärkeää. Valvonta edellyttää mm. medialta nykyistä paljon kriittisempää ja riippumattomampaa roolia sekä kansalaisten kiinnostumista ja osallistumista systeemiin. Tässä astuu kuvaan Muutos2011 -puolueen ajamat suorat ja SITOVAT kansanäänestykset. Kansanäänestyksiä tuskin tarvitsisi koko ajan pitää, koska niiden pitämisen MAHDOLLISUUS jo muokannee päättäjien toimintaa.
- Valtion ja kuntien tehtävissä toimivien palkkojen pitäisi myös läpinäkyvyyden ja kansalaisvalvonnan varmistamiseksi olla täysin julkisia - ainakin vähänkin korkeammissa asemissa olevien kohdalla.








