Koko artikkelia ei netissä valitettavasti pääse lukemaan rekisteröitymättä.

http://www.helsinkitimes.fi/htimes/
Ajatuksia ja tietoa vaihtoehtoisesta politiikasta. On aika paljastaa rahamaailman kohtuuttomat epäkohdat jotka mahdollistavat ihmisten ja kokonaisten valtioiden riistämisen velalla ja korolla. Pohdiskelen tällä blogilla sitä miten toteuttaisin talousdemokratiaa käytännössä. Esim perustulojärjestelmä ja täysin velaton valtiovalta ovat mahdollisia saavuttaa talousdemokratian politiikalla. Kirjoitan omissa nimissäni en Suomen Talousdemokratian nimissä. Itse asiassa en enää edes toimi yhdistyksessä.

Kuka olen"The study explores the political choices and conflicts inherent in the “technical” specifications of any monetary system and some of the social scientific implications of the prevailing forms of money in the widest possible sense of the terms. As a constantly evolving social relation, no single theory of money is likely to capture its tremendous capacity for self-transformation. It is argued that the precise manner in which the prevailing forms of financial capital in general and money in particular are socially constructed creates a privileged reality for
financial capital which distorts competition among the different factors of production and eliminates money’s capacity to accurately capture and reproduce real world economic phenomena – if possible even in theory.
Contrary to some of the traditional economistic legitimating narratives for money, it is suggested that control over the issuance and circulation of money may render various aspects of the human governable with a fraction of the resources that might be required to implement comparable combinations of coercion and rewards through alternative institutional mechanisms. While it is far from clear that money can ever be specified in a manner that would solve its inherent political and social conflicts to an extent that would permit “economic” analysis to begin, some of the social and political implications of different types of monetary institutions are often not beyond the
reach of public policy decisions.
A combination of a seigniorage-based unconditional basic income and a demurrage tax on money is introduced as an example of a specific public policy program that could rectify or mitigate some of the polarizing consequences of the prevailing forms of money as well as illuminate the spectrum of political choice inherent in the design of any monetary system. The study explains the continuing significance of a wide spectrum of explanatory frameworks for the nature of money as a function of their strategic political utility rather than empirical accuracy and identifies four main issue areas as particularly fruitful for further research."
Pyramids of Waste (2010) from devoidion on Vimeo.
KAI HIRVASNORO
Miten muuten kuin suoranaisella sotilaallisella interventiolla supervalta voi alistaa kehitysmaan käskyläisekseen? Pistämällä sen pihteihinsä talouselämän avulla.
Taloudellisen hallinnan keinot paljastaa alan entinen sisäpiiriläinenJohn Perkins kirjassaan Confessions of an Economic Hit Man. Hit Man tarkoittaa ammatti- tai palkkatappajaa ja se on Perkinsin oma luonnehdinta toimenkuvastaan, jota hän harjoitti bostonilaisessa kansainvälisessä konsulttitoimistossa nimeltä Chas. T. Main. Hän oli yhtiön pääekonomisti.
Alun perin Perkins työskenteli Yhdysvaltain Kansallisen turvallisuuden virastolle NSA:lle, joka rekrytoi lupaavia bisnesmiehiä rakentamaan amerikkalaista imperiumia yksityisten yritysten avulla. Liikemiehillä ei ollut näennäisesti yhteyttä hallitukseen eikä ongelmien ilmaantuessa Yhdysvaltain hallitus olisi ollut vastuussa mistään.
John Perkinsin työnä oli houkutella Yhdysvalloille strategisesti tärkeitä maita – Indonesia, Panama, Ecuador, Iran ja Saudi Arabia – ottamaan jättilainoja infrastruktuurinsa kehittämiseen ja pitää huoli siitä, että projektit tilattiin amerikkalaisilta yhtiöiltä. Maat valjastettiin niin hurjiin velkoihin, etteivät ne pystyneet niitä maksamaan ja siten ne joutuivat käytännöllisesti Yhdysvaltain kontrolliin Maailmanpankin ja muiden kansainvälisten luottojärjestöjen suosiollisella avustuksella. (..jatkuu
Sananvapauden hinta: puoskarikin saa mainostaa reseptejään
Näitä innokkaita esitelmöitsijöitä tapaa esimerkiksi junan ravintolavaunussa. Ennen kuin ehdit avata suutasi, he ovat jo lyöneet pöytään miljoona ”faktaa” ja puhuneet sinut pyörryksiin.
Kotona sitten hoksaat, että besserwisserin tiedoissa olikin aukkoja - että hän oli jopa ihan väärässä.
Kansanedustaja Markku Uusipaavalniemessä(ps, ent. kesk) on vähän tätä vikaa(snip)
Talouspopulismi nousee
”Kaikkein suurin ongelma, minkä takia tästä ei tulla selviämään, on se, että yksityiset pankit hoitavat rahan luonnin”, M15 sanoi eduskunnassa viime syksynä.
Tässä asiassa hän on samoilla populistisilla linjoilla kuin 2009 perustettuTalousdemokratia ry.
”Talousdemokraattien” mukaan nykyinen ”velkaperusteinen” talousjärjestelmä on mätä ja luotonanto on niin tärkeä asia, että se pitäisi ottaa pois pankeilta. He tekisivät Suomen Pankista yhteiskunnan vippikassan, joka painaisi rahaa ja lainaisi sitä valtiolle ja kansalle tarpeen mukaan.
"It’s an illusion to think arguing about finance, economics, and markets will fix anything.
As the world goes through a necessary reset of the rules, we will experience significant upheaval. I recommend Chris Martenson’s material at http://www.chrismartenson.com/ to understand the exponential ruleset and to dialogue with an enlightened community taking steps to minimize the upheaval for their local communities. That is the only prudent option at this point."

Liian vähän
pääomaaTilastokeskuksen mukaan kaikilla suomalaisilla talletuspankeilla oli vuoden 2000 lopussa kotimaassa ja ulkomailla yhteensä saatavia noin 130 miljardia euroa. Tuon verran pankit olivat myöntäneet asiakkailleen lainoja ja tehneet muunlaisia sijoituksia.
Luku on suuri, mutta se ei sinänsä kerro mitään pankkien tai Suomen riskeistä. Riskin arvioimiseen tarvitaan vertailulukuja.
Pankkien riskejä voidaan suhteuttaa lukuisin eri tavoin, joista tässä saatavien kokonaismäärä suhteutetaan pankkien oman pääoman kokonaismäärään.
Suomen talletuspankeilla oli vuoden 2000 lopussa omaa pääomaa, kuten osake- tai osuuspääomaa ja muita oman pääoman eriä, yhteensä seitsemän miljardia euroa.
Kun oman pääoman seitsemän miljardia euroa suhteutetaan kaikkien saatavien kokonaismäärään, saadaan omavaraisuuden suhdeluvuksi 5,5 prosenttia.
Tästä seuraa näiden testien ensimmäinen hylkäävä testitulos. Kymmenen prosentin vähimmäisvaatimuksen saavuttamiseksi olisi pankeilla pitänyt kymmenen vuotta sitten olla kaksin verroin enemmän omaa pääomaa.