
En yleensä koskaan lue ilmaisjakelulehtiä, vaan käytän ne lähinnä saunassa ja pannuhuoneessa puuklapien sytykkeenä. Sunnuntai-iltana sattui uunituore Uusimaa-lehti käteen ja päätin poikkeuksellisesti tehdä pikaselailun ennen kuin tapani mukaan rutistan lehden sivut yksitellen paperipalloiksi. Sattui silmään otsikko mielipidesivulla - "Nujerretaanko lama uusilla kuplilla", erään porvoolaisen perussuomalaisten paikallispoliitikon Vesa Koskivuon kirjoitus.
Lukiessani Koskivuon kuplista nousi pian sellainen ajatus, että kovin moni ei varmaan edes käsitä mitä kuplilla tarkoitetaan. Suuressa maailmassa on puhuttu dot-com-kuplasta, real-estate-kuplasta ja nyt viimeksi sub-prime-kuplasta. Moni varmaan miettii sormi suussa mitä tarkoitetaan.
Edellä mainitut kuplat on kaikki esimerkkejä sitä että kun ihmisiä eri tempuin saadaan uskomaan johonkin uuteen kasvubisnekseen jopa niin paljon että ollaan samalla valmiita riskiin ja velkaantumaan. Aikanaan joskus vuoden 2000 tietämillä - uskottiin erilaisten software-yhtiöiden huimaan nousuun ja näin näiden osakkeet nousivat, moni rikastui - ja sitten romahdus ja vielä useampi menetti kaiken ja jäi edelleen pankeille velkaa.
Sama kuvio toistui sitten Amerikassa omistusasuntojen kanssa. Matalat korot, "liers-lainat" ja Bush-hallinnon muut myöhemmin selvinneet temput saivat kysynnän kasvamaan ja kasvamaan (kupla syntyi) ..kunnes kaikki sitten romahti.
Vain se joka ehti myydä ennen romahdusta jäi voitolle. Kaikki muut menettivät paljon tai kaiken. Moni jätti talonsa pankille mutta jäi edelleen velkaa koska oli seurannut pankinjohtajan "hyviä neuvoja" ja ottanut uusia kulutusluottoja asuntonsa väitettyä arvonnousua vastaan.
Entä näin suomalaisittain katsottuna, mikä kävisi esimerkkinä meidän taloutemme kuplasta?
Asuntojen, kiinteistöjen ja lomamökkien hintojen nousu on ilman muuta selvä esimerkki kuplasta. Entä miten tämä kupla on saatu aikaiseksi? Näkisin että valtiovalta on tähän kaikkein eniten syyllinen. Valtiovalta on tieten tahtoen löysännyt pankkien ohjaksia ja erilaisin muunlaisin poliittisin päätöksin mahdollistanut asuntokuplan syntymistä. Tietysti valtiovalta ei välttämättä ole keksinyt kaiken ihan itse, vaan on mitä ilmeisimmin saanut kaikenlaisia "hyviä neuvoja" sieltä täältä. Silti, mitä valtiovallan politiikkaan tulee, näkisin ainakin viisi pääasiallista tekijää jotka kaikki omalla tavallaan ovat paisuttaneet kuplaa.
1. Laina-aikojen venyttäminen 10-12 vuodesta 20-30 vuoteen
2. Mahdollisuus lainojen vakuuttamiseen
3. Naisten lähes täydellinen siirtyminen työelämään
4. Asuntolainakorkojen vähennysoikeus verotuksessa
5. Maaseudun autioituminen eli sikäläisten ihmisten pakottaminen töiden perään pääkaupunkiseudille tai muiden suurkaupunkien lähistöille.
Vielä 1980-luvulla alussa asuntolainan normaali ja pisin laina-aika oli 10 vuotta. Tämän johdosta asunnosta tarjottavat hinnat pysyivät kurissa koska kuukausittainen tasaerälyhennys ei voinut ylittää kolmannesta käteen saatavasta nettopalkasta.
Joskus 2000-luvulla laina-ajat sitten karkasivat käsistä - ja kuukausierät vastaavasti kutistuiva jopa puoleen. Asunnonostaja tekee tietysti ostotarjouksensa kuukausierän mukaan. 30 vuotta pitkä laina-aika minimoi kuukausierän - eikä asunnon ostaja näytä lainkaan miettivät mitä loppujen lopuksi asunnosta maksaa. Näin hinnat ovat nousseet nousemistaan - eli kupla paisunut.
Pankit tarjoavat nykyään lähes poikeuksetta erilaisia vakuutuksia lainaneuvottelujen yhteydessä. Vakuutuksen myötä jos sairaus tai työttömyys iskee niin voi huoletta jatkaa asumista - vakuutusyhtiö hoitaa lyhennykset. Tästä menettelystä seuraa se että lähdetään herkemmin tarjoamaan asunnosta enemmän kuin muuten olisi uskaltanut tarjota. Kupla siis paisuu tästäkin.
Naisten siirtyminen kotineuvoksettaresta palkkatyöhön on samalla myös mahdollistanut sen että peruspariskunta nyt voi tarjota entistä korkeamman hinnan haluamastaan asunnosta.
Tämä on myös omalla tavallaan aiheuttanut hidasta paisuvaa asuntokuplaa jo vuosikymmenten ajan.
Asuntolainakorkojen vähennysoikeus verotuksessa on valtiovallan suoraa piilotukea pankeille.
Ilman tällaista menettelyä asuntojen hinnat olisivat pysyneet huomattavasti alemmalla tasolla.
Siispä hinnat ovat nousseet tästäkin syystä - eli kupla paisunut. (Kataisen tuorein ylpeyden aihe, "kotitalousvähennys", on sekin kuplaa paisutteleva koska se lisää remonttivelkaa)
Pientilojen, alle 50 hehtaarin, kannattamattomuus oli suora seuraus Euroopan Unioniin liittymisestä. Valtion erilaiset muut päätökset kuten esim Postin liikelaitostuttamisesta vähensi valittömästi haja-asutusalueiden postipalveluita. Valtiovallan ja kuntahallinnon erilaiset vaatimukset koulujen suhteen mm sisäpelihallit, luokkakoot, kielten opetus oli vaikuttamassa kyläkoulujen sulkemiseen. Muitakin esimerkkejä löytyy - mutta koko tämä keitos johti omalla tavallaan siihen että yhä usemmat lähtevät maaseudulta pois, sinne missä töitä on tarjolla: Eli suurkaupunkien taajamiin, missä asunnoista tästä syystä on ollut ja on edelleen pulaa. Siispä asunnoista kilpaillaan epätoivoisesti tarjoamalla niistä yhä enemmän. Kupla siis pullistui tästäkin syystä.
Kupla on siis puhallettu monelta suunnalta - valtiovalta eli hallitus on kuitenkin se taho jolla on ollut koko kuplan hallinta käsissään. Asuntokupla on nostanut pankkien voitot huimille tasoille.
Pankkien voitot, johdon bonukset ja maksettavat osingot ovat aina tulonsiirtoja kaikkein rikkaimmille. Pääomatulojen alhainen verotus on samaa valtion peliä näiden jo ennestään rikkaiden pussiin. Valtiovalta pelaa siis tieten tahtoen tätä kuplapeliä eikä minusta ole kovin kaukaa haettua lähinnä syyttää Kokoomusta tästä pelistä.
Entä onko tänä päivänä muita kuplia näköpiirissä? Minusta vastaus on kyllä. Kupla voi nimittäin myös synnyttää pakottamalla kansalaisia erilaisiin ylimääräisiin toimenpiteisiin jotka maksavat paljon. Esim. haja-asutusalueen uusi pakollinen viemäröintipolitiikka on ilmiselvä kupla. Näin pakotetaan haja-asutusalueiden ihmiset investoimaan jopa 10-12.000 euroa voidakseen asua entisessä kodissaan. Maata kaivetaan tuhansia kilometrejä, hiekkaa kuljetetaan kymmeniätuhansia kilometrejä, muoviputkea kuluu ja ihmisiä pakotetaan ostamaan toimimattomia kelvottomia pienpuhdistamoja - tai liittymään kalliisti erilaisiin vesi- ja viemäriosuuskuntiin. Tämä toiminta on aiheuttamassa satojen miljoonien eurojen kuplan Suomeen. Tämä kupla ei välttämättä puhkea kuten muut kuplat - mutta moinen täyttää muuten kuplan piirteet.
Ainoat joka tällä valtiovallan viemärirakentamispäätöstä seuraavalla pakkoluotottamisella tienaa on tietysti taas pankit. Päätös on myös omiaan pakottamaan kymmenet tuhannet vanhukset ennenaikaisesti pois maaseudulta joihinkin taajamiin missä asuntojen kysyntä näin saadaan keinotekoisesti kasvamaan ja hinnat uudelleen nousemaan.
Tuli vielä mieleen että tavallaan myös se että valtiovalta jossain vaiheessa salli venäläisten ja muiden ulkomaalaisten ostella kiinteistöjä, on ilman muuta myös paisuttanut asuntokuplaa paikoin jopa roimasti.
Kuplan myötä näennäinen arvonnousu on lisäksi valtiovallalle mannaa koska tämän myötä päästään ahnaasti verottamaan lahjoituksia, perintöjä ja kuolinpesiä. Kuplan paisumisen myötä väitetty arvonnousu ruokkii myös kiinteistöveron kautta lypsittävää rahavirtaa. Kuplatalouden arvonnousu on kuitenkin oikeasti silkkaa hintainflaatiota eikä sellaisesta pitäisi joutua maksamaan.
Myöhempi lisäys: Olisin toki myös voinut mainita ne yleisimmätkin syyt kuplien syntyyn.
- investointiin ja riskinottoon houkutteleva tahallisen matala korkotaso ("syötti")
- keskuspankin löyhät tai olemattomat kassavarantosäännöt pankkijärjestelmän luototukselle
-lyhyeksi myyminen eli "lainattujen" osakkeiden edelleenmyyminen siinä toivossa että niiden arvo laskee siihen mennessä kun joutuu itse maksamaan tai korvaamaan hukatut lainaosakkeet.
(lause muokattu kritiikin vuoksi)
-johdannaiset ja muut finanssikeinottelijoiden keksimät "finanssituotteet".