Rick Wolff: Capitalism Hits the Fan

Hieno esitelmä. Kiitos anonyymille vihjeestä.


Capitalism Hits the Fan: A Marxian View from UVC-TV 19 on Vimeo.

Lecture by Professor Rick Wolff, Department of Economics at the University of Massachusetts - Amherst on October 7, 2008.

Muutama poiminta:

1820-1970 palkat nousi - sitten palkat tyssäsi, työvoima tuplaantui(feministit & maahanmuutto)
1820-1970 tuotanto nousi - ja nousi ja nousi..
1820-1970 voitot nousi ..nousi..ja nousi..

1970- hullu lainaaminen alkoi..

Luottokantatilasto

Tässä mielenkiitoinen mutta hankalasti luettavissa oleva kuva. Joku ehkä on nähnyt sen salaisen agentin M15 kotisivulla. Kuvan alkuperäinen lähde on kuitenkin Tilastokeskus. Pyörin siellä Tilastokeskuksen sivuilla ja yritin löytää vielä tuoreemman kuvan - mutta eipä löytynyt - vaikka paljon muita päivitettyjä kuvia löytyikin. Ehkä sinä keksit jonkun mielenkiintoisen kuvan?

Blogiani seurailleet muistavat että tällä erää valtionvelka on arviolta 56 mrd euroa ja kuntavelka luokkaa 9.01 mrd euroa. Nämä eivät oikein taida näkyä tästä kuvasta. Muistutuksena totean että valtionvelkahan on supistunut melko vaatimattomasti siitä mitä se suurimmillaan oli 1996, mutta velka kasvaa ministeri Kataisen arvion mukaan reilut 30 mrd seuraavan kolmen vuoden aikana. Kuntasektorin velka on kaksinkertaistunut vuoden 2000 tasolta ja kasvannee myös lähivuosina huimasti - rahanlainaajien suureksi riemuksi. Julkisyhteisöjen velkojen ohella suomalaisilla on roimasti muuta velkaa - kuvan mukaan vuoden 2006 lopussa yhteensä n 216 mrd. (katso kuva) Tämä on ilmeisesti kasvanut 8-10 % vuoden 2007 - ja 8 -10 % 2008 aikana....vai miten olisi ?

Luottokanta luotonsaajasektoreittain 31.12.2006*, mrd. euroa

Mitä muuta tästä kuvasta sitten voi lukea? Kotitalouksien velat ovat se alin tummansininen pilari - ja asuntolainojen laina-aikojen pidetessä jopa 30 vuoteen ei ole ihmeellistä että moni tarttui pankin koukkuun ja allekirjoitti lainasopimuksen, eikä ajatellut muuta kuin alhaista kuukausierää...
Onko kuvasta luettavissa muuta? Nämähän ovat kotimaisten luottolaitosten numeroita. Kerro sinä mitä näet tästä ?
M15 varoittaa omalla tavallaan tilastoista - tämä kannattaa myös huomioida ennen johtopäätelmiä.

Päivitän tätä myöhemmin.

Piispa Williamson ja The Leuchter Report

Helsingin Sanomat, kuin useimmat muutkin kotimaiset päivälehdet, on kirjoittanut katolilaisen piispa Williamsonin tapauksesta ja siitä hälystä minkä ruotsalainen SVT-kanavan ohjelma Uppdrag Granskning on nostattanut maailmalla. Monet tahot, joista mainittakoon mm Angela Merkel, ovat vaatineet että piispa Williamsson välittömästi pyytää julkisesti anteeksi "väärinkäsitystään". Myös Vatikaanilta on vaadittu toimia.

Viimeisin käänne tapauksessa, lie se että media on valistanut meitä siitä että kyseinen piispa on luvannut tutkia historiallista todistusaineistoa uudelleen - sekä ottamaan uudelleen kantaa arkaan kuudenmiljoonankysymykseen - sitten joskus kun on ehtinyt tutkia asioita paremmin.

Saksalaisen Der Spiegel -lehden haastattelussa Williamson kieltäytyi luopumasta näkemyksistään perehtymättä asiaan. Hän on epäillyt, tapahtuiko toisen maailmansodan aikana lainkaan juutalaisten kansanmurhaa.

"Jos löydän nämä todisteet, korjaan kantaani. Mutta siihen tarvitaan aikaa", Williamson sanoi. Hän myös torjui ehdotuksen vierailusta Auschwitzin keskitysleirillä.

Jokainen joka on katsonut haastattelun, on ehkä kuullut piispan manitsevan nimen Fred Leuchter tai The Leuchter Report - nimisen tutkimusraportin. Tämä on oikeastaan kiistan kriittinen kohta, koska piispa on itse asiassa nimenomaan viitannut juuri tähän aineistoon, suhtautuessaan krittisesti tähän vanhaan itsepäiseen kuudenmiljoonankysymykseen.

Tässä alla on nähtävänänne video, missä amerikkalainen kaasukammioasiantuntija Fred Leuchter itse kertoo tästä huomionarvoisesta raportistaan. Jokainen päättäköön itse miten tähän suhtautuu.
Vielä tuosta piispa Williamsonista sen verran että pane merkille että piispa on hyvinkin tietoinen riskistä joutua vangituksi - mutta sanoo silti mielipiteensä Uppdrag Granskning-ohjelman haastattelussa.

Huomaa että aiheesta "Fred Leuchter" löytyy monta muutakin videota You Tube:llä. 1 , 2

Jotkut tahot kokevat että tämä uusi tilanne missä nyt olemme, on eräänlainen H-hetki: Lue tuorein Smoking Mirrors - blogi aiheesta missä Les Visible toteaa "it´s going main stream" ja että Gazan tapauksella on ollut vaikutuksensa tähän.

Oli miten oli - kävi miten kävi - elämme jännittäviä aikoja !

Päivitys: ..samaa mieltä on Smoking Mirrors blogi. Muutenkin fiksu kirjoitus jälleen kerran.

We are surely living in interesting times. No one knows the circumstances or extent of what is coming. If ever there were a time for those of us who have retained our sanity and humanity to be prudent and watchful… now is the time.

Päivitys: Holo-Sionistien valta näyttää ulottuvan Argentiinaan asti. Tämän uutisen mukaan ei riitä että piispa Williamson erotettiin seminaarin johtajuudesta - nyt miestä ollaan karkottamasta koko maasta. Ja kaikki vain siksi että mies esittää oman käsityksensä historillisesta kiistetystä asiasta - missä uhkailu, pelko ja politiikka määrää enemmän kuin totuus.

An English bishop who denies the holocaust has been ordered to leave Argentina.

Bishop Richard Williamson has been give ten days to leave the country or face expulsion after global controversy over his views and the Vatican’s attitudes towards them.

David Icke sanoo meitä ihmisiä sanalla "sheeple" - koska olemme kuin lammaslauma emmekä tajua että muutama haukkuva koira ei voi meille mitään jos yksinkertaisesti päätämme olla pelaamasta peliä. Mutta ei lammaslauma liikkuu vapaaehtoisesti kuin sopulit kohti jyrkännettä joka vie perikatoon.

Päivitys: No niin, nyt piispa Williamson siis karkotetaan Argentiinasta - mielipiteidensä vuoksi. Miten sivistynyt ihmiskunta voi hyväksyä tällaista? Vastaus lie se että tuo oletettu sivistys itse asiassa näyttää puuttuvan.

"Holocaust-denial Bishop Richard Williamson takes flight to Britain as expulsion threat looms"

The English bishop whose excommunication was lifted by the Pope despite the cleric’s denial of the full extent of the Holocaust flies in to Heathrow this morning after being threatened with expulsion by Argentina.

Richard Williamson, who converted to Roman Catholicism as a young man, has contacted the revisionist historian David Irving, asking how to present his views on the Holocaust without arousing controversy, The Times has learnt.

Bishop Williamson, of the ultraconservative Society of St Pius X, scuffled with a reporter at Buenos Aires airport, raising his fist and apparently shoving him as he hurried to catch his British Airways flight for London.

The bishop will be met at Heathrow by the socialite Michele Renouf with a legal team. Ms Renouf, a former beauty queen, denies that she is anti-Semitic but has described Judaism as a “repugnant and hate-filled religion”.

Ja näin tässä sitten kävi - mielipiteenvapaudesta viis...häpeällistä.

Talousdemokratian pohdiskeluja (päivitetty)

The existing monetary system is not free enterprise, and it is not capitalism. It is cancer. -Richard C.Cook.

En ole unohtanut sitä että lupasin esittää uuden, jalostetun version talousdemokratiasta - tai pitäisikö sanoa siitä mikä "minun talousdemokratiani" olisi. Tämä projekti on työn alla joka päivä - mutta ei kuitenkaan niin, että minulla olisi konkreettinen vihko mihin lisäisin tai mistä poistaisin ajatuksia ja ideoita sitä mukaa kun törmään uusiin näkemyksiin tai saisin ahaa-elämyksiä lukiessani eri ihmisten tekstejä netistä tai kirjoista.

Täytyy kyllä rehellisesti myöntää etten ole niin järjestelmällinen tai edes analyyttinen, vaan kaikki perustuu muistiin, muistikuviin ja oman mieleni pähkäilyihin.

Olen usein pyrkinyt muistuttamaan että se viimekesäkuinen lehtihaastattelu missä esitin joitain talousdemokratian ideoita (Talousdemokratia 1.0) - oli täysin spontaani rento kesäpäiväkeskustelu mihin en ollut valmistautunut sen kummemmin. Tästä syystä en ole ollut kovin halukas keskustelemaan kritiikistä, etenkin jos se on tullut tahoilta joilla ei ole tarvittavia taustatietoja.
Tätä voisi ehkä verrata siihen että jos itse on lukenut paksun kirjan ja kertoo mitä siitä muistaa jossain haastattelussa niin miksi suostuisi kuulemaan mitä kritiikkiä joku sellainen esittää joka vuorenvarmasti ei ole tätä samaa kirjaa lukenut. Jos muistaa lukeneensa vaikka dekkarista "että hovimestari on murhaaja" niin miksi välittäisi vastaväitteistä sellaisilta jotka eivät ole edes avanneet kirjaa, saatikka pitäneet sitä kädessään.

Tietysti mitä politiikkaan tule - niin jokaisella saa - ja pitääkin olla mielipiteitä siitä, minkä pitää oikeana tai vääränä politiikkana. Talouspolitiikka taas koetaan omana erikoisalueenaan mihin moni ei koe perehtyneensä, joten ehkä tästä syystä jättää jopa ilmaisematta mielipiteensä koska ei halua joutua leimatuksi sellaiseksi joka sanoo mielipiteensä vaikkei ymmärrä. Moni ei edes ole ihan varma mitä talouspolitiikkaan kuuluu - tai mitä kaikkea siihen pitäisi kuulua. Onko se sitä miten poliitikko asennoituu kokonaisvaltaisesti valtion tulonlähteisiin, rahoitukseen ja menojen tärkeysjärjestykseen ?

Käsitteet menevät kuitenkin helposti ristiin. Moniko kansalainen osaa tarkalleen erottaa talouspolitiikan esimerkiksi finanssi- ja rahapolitiikasta? Onko tähän edes tarvetta? Minusta tuntuu että näillä hienoilla käsitteilla ja sivistyssanoilla yritetään pelottaa ihmisiä lähtemästä mukaan keskusteluun, koska kaikki tuntuu vaikealta eikä kukaan halua riskeerata tulevansa nolatuksi. Toisaalta ainakin blogeilla ja lehtien artikkeleiden keskustelufoorumeissa voi esiintyä tuntemattomana, joten se poistaa tämän riskin.
Taloustieteessä ja kansantaloustieteessä on kuitenkin omat käsitteensä, jotka itsessään muodostavat henkisen kynnyksen monelle. Näistä inflaatio taitaa olla yleisimmin tunnettu. Entä deflaatio, kysyntä, monetarismi, pääomitus, kassavaranto...

Mutta asiaan. Talousdemokratia on sana ja käsite jonka kuvittelen luoneeni itse, ainakin suomeksi. Tietysti eri politiikan tilanteissa lienee puhuttu taloudellisesta demokratiasta tai demokraattisesta taloudesta jne jne. Oma talousdemokratiani on kuitenkin perua Clifford Hugh Douglasin luomasta käsitteesta "economic democracy". Itse asiassa yksi hänen monista kirjoistaan on tämänniminen. Douglas loi myös ensimmäisenä muita käsitteita - " purchasing power" ostovoima ja "social credit" julkinen luototus sekä "national dividend" kansallisosinko (=perustulo).

Minun talousdemokratiani perustuu siis pitkälti Douglasin ajatuksiin, mutta koska maailma ei ole enää sama kuin se oli 1920-1930 luvuilla, Douglasin kirjoittaessayhteiskunnallisen kritiikkinsä, on usein parempi lukea uudempia kirjoituksia joissa viitataan Douglasiin, ja missä Douglasin teesit on pyritty muokkaamaan tähän meidän aikaamme. Tässä törmää jo aikamoiseen kirjoon erilaisia näkemyksiä ja on melkoisen haastavaa pitää langat käsissään. Olen blogissani useita eri kertoja kirjoitellut näistä eri tahoista - tai ainakin osasta niistä. Päällimmäiset ovat Richard C Cook ja Michael Rowbotham.

Ellen Hodgson Brown kirjoittaa pitkälti myös talousdemokratiasta - mutta kertaakaan edes manitsematta koko sanaa economic democracy, tai edes Douglasia. Puhumattakaan sitä että oli todella täpärällä että eräänlainen talousdemokraattinen lakiehdotus, the Goldsborough Act olisi tullut hyväksytyksi USA:n kongressissa vuonna 1932.

Muita, joista olen kirjoitellut tulee mieleen American Monetary Institute(AMI) ja sen johtaja Stephen Zarlenga, Uuden Seelannin - New Zealand Democrats for Social Credit- puolue, kanadalainen pienpuolue - Canadian Action Party, brittiläinen (tosi) pienpuolue - Money Reform Party sekä Yhdysvaltain demokraattisen puolueen Dennis Kucinich ja hänen ajatuksensa.

Tänään, tässä ja nyt koen että paras näistä lähteistä on Richard C. Cook ja hänen esittämänsä, the Cook Plan, jolla hän haastaa itse Joseph Stiglitz´in eilisessä kirjoituksessaan, Obama Bank Bailout: There is an Alternative. Open Letter to Dr. Joseph Stiglitz and challenge to Debate.

Cook ja hänen talousdemokraattiset ajatuksensa ovat tietysti muokattu sopiviksi Yhdysvaltain nykyiseen tilanteeseen, mutta hän ei ole yksin niiden takana, vaan on saanut sekä AMI:n Zarlengan että kongressimies Kucinichin mukaansa. Se mitä Yhdysvaltoihin sopii ei välttämättä kuitenkin sellaisenaan sovi meille Suomeen - tästä syystä minun esitykseni talousdemokratiasta ei voi olla samanlainen kuin the Cook Plan.

What I am calling the “Cook Plan” would be an effective way to implement dividend economics. The plan is to pay each resident of the U.S. a dividend, at first by means of vouchers for the necessities of life, in the amount of $1,000 per month per capita starting immediately. It would be our fair share of the resources of the earth and the productivity of the modern industrial economy. Under the plan, the money would then be concentrated through deposit in a new network of community savings banks to capitalize lending for consumers, small businesses, and family farming.

Toisaalta minusta tuntuu että vuoden 2009 edetessä tilanne Suomessa lähestyy pikatahtia sitä samaa talouskaaosta mitä Yhdysvalloissa pian vallitsee. Olen vuorenvarma siitä että poliitikkojen julkiset sanomiset Suomen julkisen talouden tilasta ja työttömyyden luvuista, tulevat olemaan aivan erilaisia 6-8 kk:n päästä. Esimerkkinä tästä vaikka se tosiasia että Porvoossa kiertää nyt tietoja, joiden mukaan vuodelle 2009 arvoitu 20 miljoonan vaje olisikin itse asiassa 32-34 miljoonaa.

Kävi miten kävi - talousdemokratian teesien pohdiskelussa katson aiheelliseksi käsitellä seuraavia kohtia. Uskon että nämä näkemykset tulevat yleistymään ja osoittautumaan kestäviksi pitemmässäkin juoksussa, vaikka saattavatkin tuntua utopialta tänään.

1. Talouskasvu

“You know, T.J., I think the time is approaching when we shall have to challenge this monstrous and fantastic overgrowth of industrial expansion – fundamentally. Really, you know, I personally can see nothing particularly sinful about a small dynamo; but this thing we’ve got is past a joke. If it isn’t a joke, it is Satanic.”
- C.H Douglas 1952, just before his death

Talouskasvun vaatimus on oire kansainvälisestä korkopolitiikasta, jolla kaikista investoinneista imuroidaan loismaisesti 1-20% p.a. ns "rahoituskuluina" . Rahoituskulut eivät ole oikeutettuja, koska mitään varsinaista rahoitusta ei ole tehty, vaan on luotu luottoa tyhjästä petoksella, jolle on annettu hieno ja salonkikelpoinen nimitys - "fractional reserve banking" - luotonlaajennus.

Tulevaisuudessa talouskasvua ei tarvita eikä yhteiskunnalla ole mitään syytä edes pyrkiä siihen. Se, milloin tämä tulevaisuus toteutuu, on sitten eri asia - toivottavasti pian. Kun kansalaisille pikkuhiljaa selviää miten rahoituslaitosten luototus tapahtuu ja miten meitä kaikki ihmisiä on petetty, riittävän moni nousee barrikaadeille, eikä suostu enää pankkien peliin - ihan kuin Henry Ford totesi jo 1920-luvulla. Korkomenettely pitää kyseenalaistaa - ja todeta sen kuuluvan vanhaan riistotalouteen, jonka aika on ohi. Jos korko sallitaan, se olkoon osa julkistalouden rahoitusta, keino jolla verotuksesta voi luopua. Tästä enemmän myöhemmissä kohdissa alla.


2. Työllisyys - työttömyys

What is work? Work is of two kinds: first, altering the position of matter at or near the earth's surface relatively to other such matter; second, telling other people to do so. -Bertrand Russell

Täystyöllisyys on totaalinen mahdottomuus, joka lähinnä kuului sota-aikojen varusteluun silloin kun oman maamme itärintamalla kyykki satojatuhansia miehiä korsuissa ja juoksuhaudoissa ja loput yhteiskunnasta oli mobilisoitu näiden huoltotehtäviin. Täystyöllisyys on ajatuksena kai myös tavallaan perua Neuvostoliiton sosialistisesta perinnöstä.
Modernin yhteiskunnan mekanisointi, automatisointi ja CAD/CAM-tietokoneohjaus mahdollistaa sen, että yhteiskunnan perushuoltoon tarvitaan enää murto-osa työvoimasta. Suuri osa tämän päivän töistä ovat työllisyyspolitiikkaa, koska vallitsee edelleen sellainen käsitys että työ on velvollisuus, ja se joka ei tee työtä 8-16 päivittäin - sen ei myöskään kuulu syödä. Tästä vanhakantaisesta ajattelusta olisi päästävä, tajuamalla että ihminen ei ole orja eikä työjuhta, vaikka niin jopa itse kuvittelee. Tässä haluan siteerata Kahlil Gibrania (Profeetta)

What of the ox who loves his yoke and deems the elk and deer of the forest stray and vagrant things?

Jos työtä tarkastelee kriittisemmin voi myös todeta että suuri osa tehdystä työstä voidaan luokitella - ympäristön kannalta - tihutyöksi. On myös aiheellista tarkastella kriittisesti kaikkea epätoivoista (turhaa) sukkuloimista satoja kilometrejä päivässä, esim Heinolasta Helsinkiin ja takaisin, vain jotta saisi sen oikeutetun toimeentulonsa istumalla konttorissa papereita siirtelemässä.
Filosofisen tarkastelun lopputulos on se, että modernissa yhteiskunnassa yksilön toimeentulo tulee irroittaa työstä. Ihminen voi olla huomattavan hyödyllinen kokonaisuuden kannalta muillakin keinoin, kuin siirtämällä tavaraa tai pomottamalla muita suorittamaan erilaisia tavaransiirtoja maankuoren pintakerroksilla, kuten Bertrand Russell huomautti 1932 kirjassaan In Praise of Idleness.


3. Pankkitoiminta

It is well enough that people of the nation do not understand our banking and monetary system, for if they did, I believe there would be a revolution before tomorrow morning. - Henry Ford

Pankkitoiminta sai alkunsa, kun ihminen keksi käyttää kultaa maksuvälineenä - ja kun silloiset kultasepänliikkeet, joilla turvallisia holveja minne ihmiset veivät kultansa, antoivat kullasta kirjallisia säilytyskuitteja joilla kullan omistajat myöhemmin voivat hakea kultansa pois.

Kultasepät keksivät kannattavan petoksen - kirjoittivat tilapäisesti hallussaan olevaa asiakkattensa kultaa vastaan joukon ylimääräisiä aidonnäköisiä kuitteja, joilla oli sama ostovoima kuin aidolla kuitilla - ja "lainaamalla" näitä falskikuitteja ihmisille, joilla ei ollut kultaa syntyi käsite pankkilaina. Näillä lainoilla rakennettiin moderni maailma - kultasepänliikkeet (tulevat pankit) saivat korkoa petoksella - mutta erilaiset ahkerat ihmiset saivat silti rakennettua tehtaita ja taloja näillä kultaepänliikkeiden "falskikuiteilla" sillä ihmiset eivät tienneet, ettei näillä oikeasti ollut katetta pankissa. Koko pankkitoiminta perustuu siis petokseen - mutta koska pankkitoiminta on koettu hyödylliseksi yhteiskunnassa, on tämä petos laillistettu tämän päivän yhteiskunnassa. Pankkien vakavaraisuusasteeksi on tällä erää sovittu riittäväksi vaivaiset 8%.

Korkotekijän vaikutus koko yhteiskunnan hyvinvointiin on kuitenkin jotain mitä ei kunnolla ole selvitetty. Tai näin voisi ainakin luulla, koska korkoa ja sen vaikutusta harvoin kritisoidaan julkisesti - ei edes finanssikriisin aikaan - vaikka itse velkaantumista kylläkin moititiaan.

Korkotekijää on kuitenkin tutkittu. Eräs - Margrit Kennedy tutki tätä ongelmakenttää 1980- ja 1990-luvuilla, ja totesi että yleisesti hyväksytyn pankkitoiminnan korkomenettely on silkkaa tulonsiirtoa ylimmälle sosiaaliluokalle. Hänen kirjoissan todistetaan että koroton talousjärjestelmä olisi lähes kaikkien kannalta nykyistä parempi - ja oikeudenmukaisempi.

Rikkain 2-3% osa väestöstä, joka tänään voi laiskotella ja elää pelkästään pääomatuloillaan joutuisi tietysti luopumaan näistä etuoikeuksistaan. Kennedy on kuitenkin laskenut, että jos muutos tehdään, niin kyseinen sosiaaliluokka voisi edelleen elää useita sukupolvia nykyisillä pääomillaan tekemättä mitään - joten heidänkään kannalta muutos ei liene kohtuuton.

Talousdemokratiassa pankkitoiminnan tulisi siis supistua nykyisestä sellaiseksi missä pankin päätehtäviksi jää välittää maksuja ja varastoida asiakkaan rahaa tai luottoa pankkitileillä. Yksityisten pankkien tehtäviin ei, talousdemokratiassa, kuuluisi saada laillisesti väärentää rahaa, kuten nyt tapahtuu. Ykstyisen pankkitominnan petokseen perustuvan toiminnan loppumista, surisi ainostaan se osa väestöstä, jolla on ollut ylimääräistä rahaa sijoittaa pankkiosakkeisiin ja nauttia saamistaan osingoista. Talousdemokratiassa pankkitoiminnan valta katoaisi. Se olisi pelkästään hyväksi, koska on osoitettavissa, että nimenomaan hämärä pankkitoiminta on mahdollistanut sotavarustelun ja sotimisen - sekä tästä johtuvan laajan kärsimyksen, kurjuuden ja hädän. Lisäksi lainaa pyytävä käsi on aina antavan käden alla - ja tämän tyhjästä temmatun luoton vuoksi - koko yhteiskunta - sen ylinta hallintoa myöten, joutuu nöyristelemään pankeille.
Tästä on päästävä. Tällaista järjestelmää ei yhdenkään rehellisen poliitikon tulisi hyväksyä.

Raha, luotto, saamis- ja velkakuitit ja näiden siirrot muodostavat kuitenkin yhteiskunnan verenkiertojärjestelmän, jolla hyödykkeiden sujuva vaihtaminen mahdollistetaan. Tästä syystä talousdemokratiassakin on rahaa ja luottoa - mutta näiden hallinnointi ja luominen olisi siirrettävä julkiseen valvontaan. Pankkitoiminta ja luotottaminen pitäisi siis pitemmässä juoksussa siirtyä kansanedustajien siunauksen kautta valtion elimille. Olisivatko nämä valtion elimet sitten jokin nykyisistä - tai kenties jokin uusi julkinen kehityspankki, jää nähtäväksi.
Kysymys siitä, haluaako valtio sitoa rahansa arvon johonkin kauppatavaraan tai metalliin, on keskustelu joka tässä tilanteessa on täysin ennenaikainen.

Richard C Cook´in - The Cook Plan paperissa katsotaan valtion rahan parhaimmin olevan sidoksissa valtion piirissä tapahtuvaan vuotuiseen kokonaistuotantoon - periaatteella: on oltava riittävästi rahaa, jotta kaikki mikä on inhimillisellä toiminnalla ja inhimillisillä resursseilla fyysisesti mahdollista, sen pitää myös olla finanssipoliittisesti mahdillista.

Eli kaikki, mihin löytyy työväkeä ja muita resursseja ei voi eikä saa jäädä toteuttamatta, vain siksi ettei olisi rahaa. Näin on valitettavasti nyt kun rahasta, on tarkoituksellisesti, aina puutetta. Tällä uudella ajattelulla on luonnollisesti suuri vaikutus työllisyyteen. Talousdemokratiassa voi hyvin kuvitella tilanteen missä jonnekin on suunniteltu uusi silta mutta sitä ei ryhdyta rakentamaan ihan vielä koska työvoimaa ei ole. Rahan puute on siis osoitetusti täysin keinotekoinen tilanne joka johtuu siitä että keskuspankeissa seurataan sokeasti John Maynard Keynesin ja Milton Friedmanin monetarismin oppeja. Lisäksi keskuspankkien kytkyt yksityisiin etuihin on kiistaton. Viimeistään 2008- alkanut finanssikriisi on viemässä pohjan, tästä ihalllusta monetarismista.


4. Kansallisosinko

Critics complain that this would be inflationary. Supporters of the National Dividend reply that it would only be inflationary if the dividends distributed were more than the GNP; and they are proposing only to issue dividends equal to the GNP.
-Robert Anton Wilson, The RICH Economy

Yhteiskuntaamme, sen rakennuksia ja tieverkostoa on rakennettu ainakin 1100-luvusta asti.
Tällainen yhteiskunta edustaa inhimillistä vaurautta, tavalla jonka voi kuvitella vaikkapa vertaillessa sitä koskemattomaan aarniometsään. Tämänpäivän yhtieskunta on kaikkine rakennuksineen, kaikkinen teineen, siltoineen, satamineen, sairaaloineen, kaivoksineen, tehtaineen, vilja- ja heinäpeltoineen, kotieläimineen, työkaluineen, tarvikkeineen muine tekijöineen osan kultuuriperintöämme menneiltä polvilta joka mahdollistaa rennomman elämän kuin esim villin eläimen jokapäiväinen kamppailu nälkää ja ulkoisia uhkia vastaan.

Puhumattakaan kaikesta osaamisesta mikä on varastoitu ihmisiimme, kirjastoihimme, yliopistoihimme, koulujärjestelmäämme, tietokoneisiimme. Kaikki tekninen ja humanistinen osaaminen, know-how on myös osaa kultuuriperintöämme joka on tätä yhteiskunnan vaurautta.
Tästä näemme että valmis yhteiskuntamme on turvaverkosto jonka piirissä asuminen ja vaikuttaminen ei voi eikä tarvitse olla ulkoisesta palkkatyöstä riippuvainen. Yhteiskunnan jokaiselle jäsenelle kuuluu esi-isienperintönä perintöoikeus toimeentuloon, mikä käytännössä tarkoittaa oikeus ostovoimaan - rahasuoritukseen jonka yhteiskunta suorittaa yksilölle.
Viimeistään nykyisen rahan korkotekijän poistumisen myötä tämä tajutaan lopullisesti. Yhteiskunnan todellinen vauraus on kiinni y.m. tekijöissä ja näiden kuvittellinne pääomatuotto
muodostaa kansalaisoikeuden kansallisosinkoon - joka kk maksettavaan perustuloon.

5. Hyvinvointi

Unemployment is not a disease; so it has no "cure."
-Robert Anton Wilson

Talousdemokratiassa asuvien ihmisten hyvinvointi olisi uudella tasolla. Työjuhdat saisi painaa päälle entiseen hulluun tapaansa, mutta olisi myös tilaa muunlaiselle ajattelulle. Työttömyyttä ei olisi - eikä sellaisesta edes enää puhuttaisi. Olisi vain ihmisiä , jotka tekevät erilaisia tarpeellisia ja vapaavalintaisia toimia yhteiskunnassa. Osa tekisi puolipäivää, osa kokopäivätyötä - ja osa ei minkäänlaista palkkatyötä, vaan opiskelisivat, tekisivät kotitöitä, auttaisivat sukulaisia ja naapureita talon rakentamisessa, olisivat ongella, kirjoittaisivat kirjaa, vuolisivat puuveistosta tai koristelisivat yhteiskuntaa erilaisin tavoin. Kukaan ei näkisi nälkää, eikä mistään elintärkeästä olisi kenelläkään puutetta.

Nonetheless, the combination of accelerating acceleration and ephemeralization has now elevated 60 percent of all humanity from its year-1900 99-percent poverty level into realization of an everyday standard of living superior to that enjoyed by any kings, tycoons, or other power-commanding humans prior to the twentieth century. -Buckminster Fuller

Ihmisten tämän päivän stressistä ei olisi jälkeäkään. Rikos-, avioero- ja itsemurhatilastot puhuisivat omaa kieltään ja osoittaisivat talousdemokratian johtaneen tilaan missä ihminen joka ei koe nöyryytystä, uhkaa eikä hätää on muuttunut ystävälliseksi kaikkia kohtaan - ja kaikkien ystäväksi.

Tämä ei tarkoita että talousdemokratia muokkaisi meistä mitään "kommunisteja", kollektivistejä tai jotain muuta kuin mitä oikeasti olemme sisimmissämme. Toisin päin, talousdemokratia sallisi meidän toteuttaa itseämme, kuunnella sisäistä johdatusta, toteuttaa unelmiamme omana elinaikanamme eikä vasta sitten kun olemme liian sairaita työntekoon. Talousdemokratiassa yksilö voisi vapaasti harjoittaa mitä elinkeinoa haluaa - perustulo ja korottomuus tekisi lähes mistä tahansa elinkeinosta kannattavan, kuten Ezra Pound osuvasti vihjaili runossaan With Usura.

Ääriesimerkkeinä voisi todeta että jopa pienimuotoinen kotitilanpito, pienimuotoinen karjanpito, pienimuotoinen matkailupalvelu - kaikki tällainen olisi e.m. ehdoin kannattavaa liiketoimintaa. Toisaalta kannattamatontakin liiketoiminta saisi ihan vapaasti harjoittaa - kukaan ei pakottaisi sinua pitämään sen kannattavana jollet itse haluaisi.

6. Verotus ja virkamieskunta

Talousdemokratiassa valtion, ja muu virkamieskunta on supistunut murto-osaksi nykyisestä. Nykyinen byrokratia voidaan iloisesti purkaa pois turhana - Pimeän Ajanjakson - jäänteenä. Verotuksen suhteen olen tässä varovainen, mutta totean että verotus ei ole itseisarvo, vaan jäänne niiltä ajoilta kun valtioiden kuninkaat valmistautuivat sotaan ja maksoivat pois entisten sotien kuluja korkoineen erilaisille koronkiskojille. Näistä koronkiskojista mm Zacharias Topelius kirjoittaa asuvasti kirjassaan, Tähtien Turvatit.

Talousdemokratiassa valtio luonnollisesti itse luo tarvittavat rahansa, ja kuluttaa nämä yhteiskuntaan haluamallaan tavalla - polittisin perustein. Talousdemokratiassa valtio voi niin halutessaan edelleen kantaa veroja erityisesti suuryrityksiltä, jottei millekään alalle synny monopolia tai edes oligopolia. Valtion tulisi mielestäni valvoa ettei mitkään yritykset pääse kasvamaan sellaisiksi että voivat lähteä uhmaamaan tai kiristämään valtiovaltaa.
Verotuksella voi tietysti myös ohjata kulutusta, silloin kun edusnkunta niin katsoo. Tällasta puhtaasti poliittista, kulutuksen verottamista, en lähde pohtimaan tässä.

Valtion hoidettavaksi jäisi myös tuonti- ja vientikaupan clearingtilin ylläpitäminen, siten että tuonnin ja viennin arvo pysyy tasapainossa- ja mieluimmin myös näin kahden maan kahdenkeskisessä kaupanteossakin. Malli voidaan ottaa Neuvostoliitonaikaisesta vaihtokaupasta, mistä Suomi ja suomalaisyritykset hyötyivät suuresti.

Talousdemokratiassa ei tarvita nykyistä laajaa virkamieskoneistoa - ei valtion elimissä eikä kuntatasollakaan. Moni nykyinen instituutio katoaa tai supistuu olemattomaksi esim. sosiaalilaitos, työvoimalaitos, vankeinhoitolaitos, verohallitus, Kela ja lukemattomat muut.

Tiedän etten ole ollut erityisen järjestelmällinen tässä vuodatuksessani. Päällekkäisyyksiä, virheitä löytynee ja varmasti erinäisiä muitakin epäjohdonmukaisuuksia. Tarkoitukseni on kuitenkin ollut hyvä ja sikäli omatuntoni on puhdas. Teen myöhemmin korjauksia ja mahdollisia pieniä muutoksia - ja samalla muistutan että tämä on vain eräänlainen visio siitä millainen yhteiskuntamme voisi olla. En kuitenkaan koe tätä täydelliseksi utopiaksi, vaan totean että luonnollisesti löytyy yhteiskunnallisia tekijöitä ja vaikuttajia joille ei ehkä heti mahda kovin paljon.

Mikään yhteiskunnallinen nykyisista rakenneosista tai valtatekijöistä ei kuitenkaan ole niin vahva ettei se voisi murtua, jos kansa niin haluaa - ja kansan tahto määräytyy poliittisissa vaaleissa. Kansa on se joka määrää mitä ja kenen palveluita käyttää, kansa on se jolla viime kädessä valta tuhota loismaiset kestämättömät rakenteet pelkästään boikotoimalla niitä.

Kansa voi tuhota pankin alle kuukaudessa nostamalla rahansa kyseisestä pankista. Kansalla on huomattavasti enemmän valtaa kuin mitä yksittäinen kansalainen kuvittelee. Yleislakko kaataa minkä tahansa hallituksen. Yleislakko pysyttää koko yhteiskunnan. Jos kansalaiset yhdessä päättävät toteuttaa jotain - se todellakin on toteutettavissa eikä utopiaa.

Ehkä minun utopiani on se että edelleen kuvittelen kansalaisilla olevan oikeustajua. Varmaa on kuitenkin se, että kansainvälisten rahalaitoisten riistotalous alkaa olla ohi. Näin valtiovalta saa pian kaikkialla astua kehään, viimeisenä mahdollisena apuna. Tässä vaiheessa valtion edustajilla on suunnattoman paljon valtaa vaatia muutoksia aiempiin käytäntöihin.

Toivottavasti valtion edustajat käyttäisivät tilaisuutta hyväkseen eivätkä sortuisi kaikenlaisiin lahjontayrityksiin, joilla aiemmin valtion apu on ostettu. Viimeksi tällaista tapahtui 90-luvulla pankkikriisin aikaan.
Samaa on jo nähty USA:ssa missä "the revolving door" ilmiö on silmiinpistävä. Tämä on hyvin kriittinen tilanne kaikenkaikkiaan - ainakin jos haluamme talousdemokrattisia muutoksia.

Suomalaispoliitikoiksi ei saisi valita, eikä nimetä sellaisia, joilla ilmiselviä kytkyjä elinkeinoelämään - eli jotka "vartioisivat kaalitarhaa pukin tavoin". Pelkään pahoin ettei kovin monta kytkytöntä löydy.

Platon oli varmasti oikeassa todetessaan että kauppamiehet ja sotilaat eivät kuulu poliitikkaan vaan politiikan tulee olla puhtaasti filosofien työkenttä. Toisaalta hän varoitti demokratiastakin...

Platon kirjoitti Valtion noin vuonna 390 eaa. Kirjassa hän kuvailee täydellistä, oikeudenmukaista ihannevaltiota. Se oli pieni kaupunkivaltio, jotta yhtenäisyys ei heikkenisi. Ihmiset oli jaettu kolmeen kastiin: työläisiin, jotka olivat ainoita, joilla oli omistusoikeus, mutta heillä ei ollut asiaa politiikkaan, alempiin vartijoihin, jotka toteuttivat vartijoiden ohjeita ja hoitivat valtion yleisiä hallintotehtäviä, ja valtiota johtaviin vartijoihin, todellisiin filosofeihin, joiden löytäminen ja koulutus oli oleellinen valtion toiminnan tavoite.

Marc from Michigan on Modern Money Mechanics

Chicago Federal Reserve on aikanaan saattanut julkisuuten kirjan jonka nimi on Modern Money Mechanics. Alkuperäinen versio vuodesta 1961, korjauksia tehty 1991. Tänään kirja on loppuunmyyty mutta sen löytää internetistä pdf-tiedostona.

The purpose of this booklet is to describe the basic process of money creation in a "fractional reserve" banking system. The approach taken illustrates the changes in bank balance sheets that occur when deposits in banks change as a result of monetary action by the Federal Reserve System

Tässä alla näet mitä yksi nuori mies, Marc päätti tehdä, jotta tieto pankkien vuosisatojen rahapetoksesta leviäisi mahdollisimman monen tietoon. Valitettava tosiasia kun on se että poliitikot kaikkialla katsovat muualle. Marc siis katsoo että kansalaisten on tehtävä jotain nyt heti, kun internet vielä on vapaa. En ole tässä vaiheessa itse vielä katsellut kaikkia alla olevia videoita. Toivottavasti videot pysyvät You Tuben listoilla pitkään. Päivitän videoiden sisällöstä sitä mukaan kun ehdin katsella ne.

Löysin kaikenkaikkiaan kahdeksan videota. Valitettavasti kaikki englanniksi. Marc puhuu kuitenkin selkeästi ja ymmärrettävästi joten kannattaa yrittää seurata vaikk englanninkieli olisikin vähän ruostunut. Lisäksi osat 5-6-7-8 ovat täynnä kuvia ja taulukoita joista tajuaa paljon ihan näkemällä. Huom. Baselissa toimiva BIS eli Euroopan Järjestelypankki (tai jokin muu)sallii luotonlaajennuskertoimen 12,5x tämän päivän Suomessa - eikä siis 10x kuten Marcin esimerkeissä.




Marc from Michigan on Modern Money Mechanics part 1
(selittää motiivit mm että on todella suivaantunut siihen ettei rahan syntyperästä selosteta missään julkisesti ja mitä aikoo tehdä tässä videosarjassaan)

Marc from Michigan on Modern Money Mechanics part 2
(millaista rahaa on olemassa, setelit, shekit, matkashekit, talletukset, shekkitilit, säästötilit ja missä näitä tilejä on jne M1, M2, M3..rahatilastoja..)

Marc from Michigan on Modern Money Mechanichs part 3
(kuka luo rahaa, FED, fractional reserve banking, keskiajan kultasepät, lainataan enemmän kuin pankissa on, kestämätön järjestelmä, 5 miljoonaa=50 miljooonaa, varannot.. Hi-Powered Money, kerroin 10x, 100x..)

Marc from Michigan on Modern Money Mechanics part 4
(talletusten laajennus, tässä tajuat miksi tämä järjestelmä on niin väärin ja epäoikeudenmukainen, muutama määriteltä, miten rahakanta kasvaa, valtion obligaatiot, valtiovarainministeriön lyhytaikaiset velkakirjat, obligaatio=velkaa=velkarahaa, varallisuus, velat, saamiset jne)

part 5
(tarkempi power point tarkastelu alkaa vasta tästä, huomaa klikata kohtaa "view in higher quality", miten 10.000 $ lähtee kiertämään ja miten kaikki kirjataan pankkijärjestelmässä, 5%-korkotekijän vaikutus saamisiin ja velkoihin, tilisiirtojen kirjaaminen. Tässä nähdään myös vihdoin miten käy kun FED laajentaa rahamäärää ostamalla valtion korollisia obligaatioita,..)

part 6
(Fed Res Notes- setelit eivät edusta varallisuutta vaan velkaa, miten obligaatiolainat maksetaan keskuspankille verotuksen kautta tulevalla rahoituksella, valtio velka tulee aina olemaan suuremmat kuin koko rahakannan arvo, tässä nähdään miten luotonlaajennusketju alkaa kun raha siirtyy pankilta toiselle, tililtä toiselle, suhde 9:1 joka meillä siis on 12.5:1 tänään. Tässä nähdän miten pankit myöntävät luottoa "rahaa" vaikkei heillä oli "rahaa" vaan luovat sen, velkakirjojen rahallistamista, varantojen supistuminen..)

part 7
(miten 10.000 $ on yhtäkkiä kasvanut 19.000 $:ksi...ja miten tämä prosessi on kirjattu pankeissa, miten uudet 8100 $ syntyy jolloin kokonaisrahamäärä on 27.100 $ pankkijärjestelmässä, vaikka nei alkuperäiset 10.000 $ ovat edelleen tallettettuina, lopulta meillä on 90.000 $ josta vaaditaan korkoja, tämä kaikki tapahtuu yksityisissä pankeissa eikä valtion elimissä, ja näin huomaamme että varoja on yhteensä 100.000 $, avomarkkinaoperaatiot kasvattavat aina rahamäärää)

Marc from Michigan on Modern Money Mechanics part 8
(ollaan sivulla 11, kaikki setelit ovat velkakirjoja, todetaan että velkojen maksaminen on mahdotonta koska rahakanta supistuu eikä tähän olisi millään lailla rahaa riittävästi, miten "katoraha" syntyy kun rahakantaa supistetaan, tässä Marc osoittaa miten koko järjestlemä on kestämätön - "see you later") Ja oletan että sarja jatkuu...

Modern Money Mecanics (repost)

Hesarin pyynnöstä postaan tämän uudelleen: Modernin rahan syntymekaniikkaa.



http://www.youtube.com/watch?v=vm3DixfL9o0

Helsingin Sanomat nimittäin julkaisi artikkelin 23. tammikuuta 2009 missä jätettiin kertomatta se epämukava totuus että myös jokaisen sinun saamasi pankkilainan myötä rahamäärä kasvaa.
(katso sivun alemmat blogipostukset pari päivää sitten)

Helsingin Sanomat katsoi oikeudekseen vääristellä ihmisten käsitystä osoittamalla sormella pelkästään keskuspankkeja ja näiden rahan luomista - vaikka jokaisessa osuuspankissa tapahtuu samaa.

Helsingin Sanomat halusi että nyrpistät nenäsi julkiselle rahalle. (vaikka oikeasti sinun pitäisi ajatella juuri päinvastoin ja tajuta että mahdollisimman suuri osuus julkista rahaa kokonaisrahamäärässä on sinun etujesi - ja kaikkien etujen mukaista julkistalouden politiikka)

Sarjassamme pähkähullu maailma: abortit kuitattavissa päästöoikeuskaupassa ?

Olen sanaton. Englanninkieltä taitamattomille voin kuitenkin todeta että tässä videossa kerrotaan mm siitä miten Kiinalaiset ihan vakavissaan vaativat että Kiinassa suoritetut pakkoabortit huomioidaan päästökaupassa. Videossa Glenn Beck haastattelee Red Hot Lies - kirjan laatijaa Chris Horner´ia. Kirjassa mm paljastetaan miten väitetty "ilmastonmuutos" on suuren luokan huijausta. Kysymyksessä ei ole tiedettä vaan puhtaasti ideologiaa.

Red Hot Lies: How Global Warming Alarmists Use Threats, Fraud, and Deception to Keep You Misinformed

“We have to face many prejudices and misunderstandings in this respect. The climate-change debate is basically not about science; it is about ideology. It is not about global temperature’ it is about the concept of human society. It is not about nature or scientific ecology; it is about environmentalism, about one -- recently born -- dirigistic and collectivistic ideology, which goes against freedom and free markets. I spent most of my life in a Communistic society which makes me particularly sensitive to the dangers, traps and pitfalls connected with it.”

(...)

European Union and UN Applaud China's Intention to Count Abortions as Carbon Off-set Credits

Kuntatalouskin kuralla

Valtionvelasta ja valtioiden velkaantumisesta on kirjoitettu melko paljon. Harvemmin puhutaan kuntien ja kaupunkien ahdingosta. Esimerkiksi Porvoossa tilanne väitetysti on se että arvioitu rahoitusvajaus kaupungin kassassa tulee olemaan luokkaa 20 miljoonaa euroa - talouskriisin ja matalasuhdanteen vuoksi.
Jos muissa kunnissa ilmenee samanlainen tilanne niin yhteisvaikutus maamme palveluihin tulee olemaan varsin mittava. Tartuin siis puhelimeen ja soitin kuntaliittoon, kyselin mistä löytyy tietoja kuntien velkaantumisesta - ja näin ystävällinen miesääni neuvoi minua oikeille nettisivuille.

Lyhykäisyydessään voisi todeta että Suomen kuntien velkataakka on kaksinkertaistunut jakson 2000 -2007 välisenä aikana ja on nyt kokonaiset 9 011 000 000,00 euroa - eli 9,011 mrd euroa.

Velkaantumisen kehitys 1999-2008

3 867 mrd
4 032
4 315
4 833
5 605
6 620
7 705
8 408
9 011

Velkaantuneet kunnat ovat tietysti maksaneet paljon korkoja - kuinka paljon, sitä en lähde laskemaan tällä erää.

Tässä linkki millä pääsee kokonaisvaltaisesti tutkimaan Suomen kuntataloutta.

Tulos- ja rahoituslaskelmat 1999-2007

Tiedostot sisältävät kuntien, kuntayhtymien sekä näiden yhteenlasketut tulos- ja rahoituslaskelmat vuosilta 1999–2007. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Talous- ja toimintatilaston lukuihin. Kuntien ja kuntayhtymien keskinäiset erät on eliminoitu vähentämällä toimintamenoista ja –tuloista kuntien laskelmassa myyntitulot muilta kunnilta, kuntayhtymien laskelmassa myyntitulot muilta kuntayhtymiltä sekä koko kuntasektorin laskelmassa lisäksi kuntayhtymien myyntitulot kunnilta ja kuntien myyntitulot kuntayhtymiltä.

Jos lähdet katsomaan rahoituslaskelmaa ja tuloslaskelmaa niin huomaa erityisesti katsoa yhteenvetoa joka on kolmannella sivulla.

***
Spekulaatiota

Porvoossa, missä itse asun, on runsaat 40.000 asukasta- ja alkaneen vuoden talousarvio 20 miljoonaa pakkasen puolella. Onko muualla maassa sama tilanne? Arvioisin että on. Voisiko siis tuon vajauksen projisoida koskemaan koko maata ? Jos voi niin se tarkoittaisi että Suomen kunnissa on kahden miljardin euron vaje - ja että tämä joudutaan paikkaamaan säästötoimenpiteillä, lomautuksilla - ja loput "lainaamaan".

40.000 ....................20 miljoonaa
400.000.................200 miljoonaa
4.000.000............2000 miljoonaa

Oli miten oli - suomalaisia lypsitään vuorenvarmasti yhä köyhemmiksi lisälainojen koroilla. Ja luotot, jotka pankki kirjaa tilille tyhjästä allekirjoitettua velkakirjaa vastaan samoin kuin Helsingin Sanomien artikkelin kuvaesimerkissä alla. Artikkelissa osoitettiin miten valtio lainaa keskuspankista. Kuntien lainat ovat aivan samalla tavoin tyhjästä luotua rahaa mistä pankki katsoo oikeudekseen vaatia korkoa. Tämä on yhdenlaista politiikkaa.

Toisenlainen politiikka olisi sellainen missä valtio ja kunnat (delegoitu valtion siunauksella?) olisivat ottaneet velvollisuudekseen ja etuoikeudekseen järjestää tarvitsemansa rahoituksen itse
itsenäisesti, vastuullisesti ja yhteisen edun nimissä - ilman pankkilaitoksen loismaista välikättä.

Suomen Pankin eräs Tapio Korhonen, jonka kanssa olen vaihtanut mielipiteitä sähköpostitse, sanoo kuitenkin yllä ehdottamastani vaihtoehtoisesta toisenlaisesta politiikasta näin :

Suomen valtio ei saa euromaana EU-säädösten mukaan ottaa suoraan luottoa keskuspankista. Suomen valtio ei tarvitsekaan keskuspankkirahoitusta vaan se lainaa markkinoilta pääosin euromääräisillä obligaatiolla.

Suomen valtion luottokelpoisuus on hyvä, eikä sillä liene mitään vaikeuksia saada (Suomen ja) kansainvälisiltä markkinoilta tuon suuruisia summia. Sijoittajathan hakevat erityisesti juuri varmoja sijoituskohteita.

Oletan että sama koskee Suomen kuntia ja muuta julkista taloutta. Mutta nykyiset säännöt ovat syntyneet poliittisesti - ne voi siis myös muuttaa poliittisesti. Jos sellaisen muutokset tarkoittavat irtaantumista Maastrichtin sopimuksesta ja eurosta - niin tätä tulee vakavasti harkita. Euroopan Unionin jäsenyys ei voi olla mikään itseisarvo - etenkin jos jäsenyys toi mukanaan roppakaupalla negatiivista lisäarvoa.

Tästä kannattaa vaahdota yhä uudelleen ja uudelleen, ainakin kun huomaa mitä propagandaa johtava päälehti Helsingin Sanomat tuottaa. (viittaan kahteen edelliseen blogipostaukseen)

Banking and The Canadian Government

Yhteenveto videosta: Kanadan valtion lainat, velat ja maksetut korot 1867-1992

Pääomaa alkujaan lainattu yhteensä ........37 mrd CAD (8,75%)
Velkasaldo vuoden 1993 alussa...............423 mrd CAD (velkasaldo kasvanut korkoina koron päälle)
Korkoja maksettu yhteensä.....................386 mrd CAD (turhaan)

Jos tämä ei ole turha ryöstö niin en tiedä mikä olisi, sanoo Bill Abram.

Kanadalaiset ovat maksaneet 2004-2008 vuosittain yli 30 mrd CAD korkoina. (turhaan) Ja viidessä vuodessa korkojen yhteissumma on lähes 170 mrd CAD.

Ja huomaa miten video jatkaa - ja toteaa "pukupäiden" toitottavan että jos valtio käyttää omaa keskuspankkiaan niin kaikki menee metsään - eli aivan samaa kuin mitä Suomen Pankin Juha Tarkka - ja Helsingin Sanomat: inflaatiota, inflaatiota...inflaatiota. Valheita valheita ...valheita, sanon minä yksinäinen Don Quijote täällä blogillani.

Ajattele asiaa: Kyse ei ole siitä kuka rahan luo - vaan rahan määrä ratkaisee. Nykymenossa yksityiset pankit luovat uutta rahaa samaa tahtia kuin mitä kansalaiset ehtivät allekirjoittaa velkasitoomuksia. Eli mitään jarruja ei ole - "its just banking business". Bonuksia johdolle! Ja finanssikriisissä ollaan korviamme myöten.

Näin voimme todeta miten yhteiskunta pettää itseään kuuntelemalla petollisten pankkien pillipiiparilauluja näiden juoksupojilta - luotettavilta osaavilta poliitikoilta, jotka hymyilevät meille televisiossa ja vakuuttavat että valtakunnassa kaikki hyvin. Tai no - ainakin melkein.

Helsingin Sanomat : Setelirahoitusta !

Edelleen 23. tammikuuta 2009, taloussivut B4 - ja tällaista löytyi. Pöyristyttävää yksityispankkiirien propagandaa. Ja tähän syyllistyy Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja
Juha Tarkka. Ja Helsingin Sanomat levittää propagandan. Poiminta tekstistä:

HS: - Milloin ja missä setelirahoitusta on käytetty ?

Tarkka: - Kyllä eri maissa keskuspankit ovat myöntäneet valtiolle suoraan luottoa. Viimeksi näin on käynyt Zimbabvessa, joka on tietysti äärimmäinen tapaus.











Ei sanaakaan siitä että Bank of Canada rahoitti valtiota menestyksekkäästi 1938-1974 lähes ilman velkaa ja korkomenoja. Näin Kanadan vaurautta ei vuodatettu ulkomaille korkovirtoina.

Ei sanaakaan siitä että Saksan Reichsbank rahoitti valtiota, ennennäkemättömän tehokkaasti 1933-1945. Tänä aikana Saksa nousi I. Maailmansodan tuhkasta ja Versaillesin kettulapoppoon röyhkeästä jälkiryöstelystä riippumatta, johtavaksi teollisuusmaaksi reilussa viidessä vuodessa.

Ei sanaakaan siitä että Suuri Depressio Yhdysvalloissa 1929 nimenomaan johtui yksityisestä Federal Reservesta ja muiden yksityispankkien hullusta luottojen tuputtamisesta kansalaisille- ja sitten - yhtäkkisestä lainahanojen sulkemisesta. Benjamin Shalom Bernanke on julkisesti jopa pyytänyt tästä anteeksi, mutta vasta viime vuonna, 2008.

Tässä setelirahoitukseen liittyvä kuva, josta skannattuna tuli melko tumma.


















Tästä voimme jälleen huomata, että koko ajan painotetaan sitä että valtio ei saa lainata omalta keskuspankiltaan. (vaikka se olisi luontevinta)

"Euroopan unionin perustamisesopimuksessa kielletään julkisten menojen setelirahoitus, eli keskuspankit eivät saa myöntää suoraa luottoa julkiselle sektorille."

Tästä näkee heti että EU:n perustamisesopimus on riistopankkiirien laatima. Yrittävät näin varmistaa ettei
heitä päästä kiertämään.

Helsingin Sanomat 23.tammikuuta 2009

Hyvä hyvä - no nyt se sitten tiedetään että keskuspankit luovat uutta rahaa ostaessaan valtion velkapapereita. Se on sitä setelirahoitusta ai ai ai...

Mutta jotain jää vielä kaipaamaan.

Se kaikkein tärkein jää nimittäin sanomatta, tässä taloustoimittaja Juhana Rossin kirjoituksessa. Helsingin Sanomat ja taloustoimittaja Juhana Rossi ei kerro lukijoilleen että myös ihan tavalliset kyläpankitkin luovat uutta rahaa, jokaisen sinun allekirjoittamasi velkakirjan myötä. Ja tämän rahan osuus kaikesta rahasta täällä Suomessa, on kokonaiset 98,5%. Britanniassa 97%. USA:ssa 96%.
Miksi Helsingin Sanomat osoittaa sormea ja varoittaa - vain keskuspankkien - rahan luonnista?
No siksi, että tämä on se mistä pankkien juoksupojat saa maksunsa: heidän tulee aina muistuttaa siitä että nimenomaan valtio on huono rahan vartija. Vaikka tosiasiassa melkein kaikki historian kouluesimerkit hyperinflaatiosta ovat nimenomaan ajanjaksoilta jolloin raha on yksityisen käden hallussa. Weimar-tasavalta mm.

Neuvostoruplat taas menettivät arvonsa puuttuvan tarjonnan vuoksi eikä siksi että rahaa olisi välttämättä ollut liikaa.
Kaupoissa ei yksinkertaisesti ollut ostettavaa. Minä näin tämän itse vuonna 1985 kun olin Tallinnassa kiertelemässä silloisessa Kaubamajassa, enkä löytänyt muuta ostettavaa kuin beigen baskerin ja hauskoja pieniä CCCP-pinssejä siihen. Naisten nailonsukkahousut oli varmin keino lahjoa hotellin kerrosvalvojaa kun pikkuhumalassa olevan miesseurueeni sattui rötöstuulelle.

On myös selvinnyt että britit ovat melko usein väärentäneet rahaa sotatoimenpiteenä ja näin vesittäneet silloisen vihollisensa talouden. Esim. Continental-scrip- jakso USA.

Tässä vielä artikkelin - ehkä tärkein kohta:

Esko Seppänen: onko kriisi julkisen rahan puutetta

Seppäsen tuorein kirjoitus on niin lyhyt että se on tässä kokonaisuudessaan:

Elämme taloudellisen taantuman aikaa, eräänlaista kapitalismin pysähtyneisyyden aikaa.

Ennustan - mikä siis on arvaus - Tammen huutomerkkisarjassa juuri julkaistussa pamfletissani "Hullun rahan tauti", että taantuma muuttuu lamaksi. Taantumasta tulee lama, kun työttömyys kasvaa massatyöttömyydeksi.Suomessa se olisi tuontilama: laman globalisaatiota. Ensin globalisoitiin koko maailman pääomamarkkinat Amerikan malliin, nyt tehdään sama lamalle.

Suomen ongelmia ovat jo tässä ja nyt tosiasiallinen luottolama (velan saamisen vaikeus), työeläkejärjestelmän sijoitusten romahdus ja pankkien valvonnan ja pankkituen ongelma tilanteessa, jossa 70 % pankkisektorista on ulkomaisessa omistuksessa.

Valtiovallalla ei ole keinoja, jolla Suomi välttäisi systeemikriisin: kapitalismi on ajautunut pysähtyneisyyden tilaan.Laman voittamiseksi pankkijärjestelmän on tuotettava kiertoon uutta rahaa. Avainasemassa ovat pankit, sillä vain pienen osan liikkeellä olevasta rahasta laskee kiertoon julkinen valta (keskuspankit). Uuden rahan luomisen väline on velka. Laman esileikkiä on se, että pankit eivät tuota uutta velkaa vaan maksattavat velallisilla pois vanhatkin velat.

Perustelut sille, miksi ne (nämä ne ovat niitä, jotka kuplan puhalsivat) hoitavat velat maksuun inflaatiolla, löytyvät kirjasta. Eli tätä deflaatioaikaa seuraa inflaatioaika, ja kysymys on enää siitä, milloin sellainen sykli käynnistyy. Siihen mennee vielä vuosia, sillä ne voivat tehdä sen vasta uuden kasvun alettua.

Selvää on, ettei lamasyyllisten velkoja saada maksuun köyhiä kyykyttämättä.

Lisää Seppäsestä (Uusi Suomi)

Vielä enemmän Seppästä: USA USA USA...

Vivuttaminen oli rahakone

Vivuttaminen oli sitä, että pientä määrää omaa rahaa jatkettiin suurella määrällä halpaa velkaa ja että koko summalla ostettiin ja myytiin omaisuutta, jonka arvo nousi jatkuvan löysän rahan markkinoilla kuin elohopea kuumemittarissa.
Kun velka maksettiin pois, syntyneet voitot tulivat kokonaisuudessaan oman pääoman hyväksi, sen tuoton moninkertaistamiseen. Kun vivuttaminen toistettiin uusilla ja aina vain monimutkaisemmilla finanssituotteilla kerta toisensa jälkeen, mopo karkasi käsistä. Esimerkiksi Lehman Brothersin konkurssissa, joka on ollut taloushistorian monimutkaisin yrityskuolema, sillä oli velalla hankittua omaisuutta 35 kertaa yli oman pääoman määrän. Sen omaisuus oli rahan edestakaisin kierrätyksessä saastunut ja tullut epäkurantiksi ja epälikvidiksi, vaikeaksi muuttaa käteiseen muotoon.

Välillä vähän kuivaa faktaa - ja sellaista mitä ei jokainen meistä ehkä jaksa tai osaa kaivaa esiin omin päin: Valtionvelka ja sen kehitys. Valtionvelka on valtionhallinnon kaikkien alijäämäisten budjettien summa.

Haluan tuoda julki omana käsityksenäni että valtionvelka ei todellakaan voi olla mikään ehdoton ja pakollinen rasite, vaan se on puhtaasti yhdenlaista politiikkaa. Näkisin sen nimenomaan kansainvälisen pankkitoiminnan ja kansallisen pankkilaitoksen etua ajavana politiikkana. Valtiovelan avulla kansainväliset pankkiirit ja näiden suomalaiset aseenkantajansa imuroivat varallisuutta, rahaa ja sosiaalista energiaa Suomesta ilman että kukaan huomauttaisi tästä julkisesti.

Valtionvelka ja sen kasvattaminen on aikojen saatossa silti ollut kansanedustajien enemmistön mielestä ollut paras ratkaisu. Tämä ei todellakaan tarkoita ettei muita ratkaisuja olisi ollut. (Voi myös kysyä onko muita ratkaisuja edes ehdotettu?)
Yksi toinen ratkaisu olisi ollut se että Suomen Pankki olisi lainannut /luonut rahat valtiolle. Jos GATT, WTO tai jokin muu sopimus kieltää tämän, niin toinen luova ratkaisu olisi voinut olla että toisen ulkomaisen keskuspankin kanssa olisi luotu rahat toinen toisillemme - ja korot sitten kuitattu clearingtilillä. Muitakin malleja voisi kuvitella.

Valtionvelka

Valtio voi ottaa lainaa vain eduskunnan suostumuksella. Valtion velanhoidon strategisena tavoitteena on velasta aiheutuvien kustannusten minimointi siten, että velanhoidollisten toimenpiteiden ja itse velkasalkun riskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla ja siten, että valtion maksuvalmius turvataan kaikissa olosuhteissa. Kustannuksia minimoidaan muokkaamalla aktiivisesti velkasalkun korkorakennetta siten, että velasta aiheutuvia korkomenoja voitaisiin hallitusti vähentää.

Tiesitkö esimerkiksi että valtionvelan osuus BKT:sta niinkin väähän aikaa sitten kuin vuonna 1991, oli luokkaa 16%. Sitten se nousi melkein 70%:iin, vuonna 1996. Tänä päivänä se on luokkaa 30%, jotain mitä poliittisen asettuneiston kahvipöytäkeskusteluissa pidetään merkittävän alhaisena - ainakin kun vertaa toisiin maihin.
Se mikä minua tässä häiritsee, on tuo otaksunta että velan lasku näin saadaan kuulostamaan todella isolta kun se tarkoitushakuisesti verrataan tuohon bruttokansatuotteeseen. Tässä kuvien lähdesivusto.

1978-2008 (milj.€)

Vuosi	%/BKT	Euromääräinen	Valuutta- määräinen	Yhteensä
2008	29,10*	54 382	-	54 382
2007	31,20*	56 068	-	56 068
2006	35,30	58 859	45	58 904
2005	38,20	60 000	44	60 044
2004	41,90	63 745	43	63 788
2003	43,40	62 079	1 241	63 320
2002	42,10	51 456	7 797	59 253
2001	45,60	52 678	9 082	61 760
2000	48,70	53 846	9 590	63 436
1999**	56,50	57 008	11 044	68 052
1998	60,20	43 331	26 464	69 796
1997	65,30	41 421	28 349	69 770
1996	67,10	36 687	29 434	66 121
1995	63,30	31 142	28 979	60 121
1994	58,90	22 026	29 696	51 722
1993	51,90	16 864	26 166	43 030
1992	34,00	9 956	17 893	27 849
1991	16,90	6 863	7 341	14 204
1990		4 919	4 170	9 089
1989		5 067	3 832	8 899
1988		5 349	4 420	9 769
1987		5 017	4 824	9 841
1986		4 207	4 538	8 745
1985		3 583	4 319	7 902
1984		3 250	4 196	7 446
1983		2 758	3 654	6 412
1982		1 924	3 163	5 087
1981		1 475	2 242	3 717
1980		1 282	1 739	3 022
1979		1 047	1 508	2 555
1978		813	1 238	2 051

Todellisuudessa velkaa on - korkeasuhdanteista, Nokian hurjasta tulemisesta, Sampokaupoista, Fortumin voitoista ja yleisestikin vientivoittoisista vuosikymmenistä huolimatta - saatu vähennettyä melko vaatimattomasti. Kaksitoista "supervuotta" ja velka silti vain laskenut 70 mrd:sta 54 mrd:iin, eli 16 mrd - mikä vastaa 1.3 mrd/vuosi.

Toinen kysymys on sitten paljonko Suomi on maksanut korkoina tänä ajanjaksona. Olisi hienoa voida esittää korkojen yhteissumma tässä - mutta kaikkia tarvittavia numeroita ei ole, eikä juuri nyt välttämättä aikaa etsiä ne. Päivitän ja lisään oikeat luvut alla olevaan luetteloon kunhan kaivan ne tarkat tiedot jostain.

1990............0 840........5 mrd FIM
1991.............1 000.......6 mrd FIM
1992.............1 500.......9 mrd FIM
1993.............3 000....18 mrd FIM
1994.............4 000.....24 mrd FIM
1995.............4 500......27 mrd FIM
1996.............5 300......32 mrd FIM
1997..............5 600.....34 mrd FIM
1998..............5 830.....35 mrd FIM
1999 .............5 124
2000.............4 880
2001 .............4 258
2002 .............3 711
2003..............4 718
2004..............2 432
2005..............2 317
2006..............2 300
2007..............2 341
2008.............2 364
--------------------
Yht. n. 66 mrd (karkea arvio)

En tiedä miten suuri tästä korkosummasta tulee mutta veikkaan että se nousee yli tuon 66 mrd.
Jää nähtäväksi. Korkomäärät 1990-1997 ovat arvioita ja otettu kuvasta tuolla alimpana.

Muistutan myös siitä että eräs Katainen varotteli (tammikuussa 2009) että valtio joutuu lainaamaan n 30 mrd seuraavan kolmivuotisjakson aikana. Huomioiden poliittisen pelin luonteen tämä oli aivan varmasti alimitoitettu arvio.
Tässä vielä iloksenne uudella GIMP-ohjelmalla napsimani kuva eräästä Valtiovarainministeriön pdf-tiedostosta. [ http://www.gimp-suomi.org/] Tässä näkee erityisen hyvin miten tuo velan suhde %:na BKT:sta on harhaanjohtava.















Muistutuksena siitä miten kupla puhkesi 1990-luvun alussa. Kauheata luettavaa. Toistuuko tämä nyt 2009-2012 ?

Kun kupla puhkesi...

Valtiontalous syöksyi rajuun velkakierteeseen 80-luvun lopun ylikuumenneen kuplatalouden puhkeamisen jälkeen. Vuoden 1989 lopussa valtion velka oli 52,9 miljardia markkaa eli runsaat 10 000 markkaa jokaista suomalaista kohti. Vuoden 1990 lopussa velka nousi 57,0 miljardiin markkaan.

Velka alkoi kasva nopeasti vuonna 1991, kun valtion tulot alkoivat talouden kääntyessä kohti lamaa laskea. Velkaantuminen nopeutui laman syvetessä ja valtion turvatessa omalla velanotollaan kansantalouden ja rahajärjestelmän toimintakyvyn säilymisen. Vuonna 1991 valtion velka kasvoi 27,5 prosenttia ja nousi 84,5 miljardiin markkaan.

Vuonna 1992 valtion velka lähes kaksinkertaistui. Vuoden lopussa velka kohosi 165,6 miljardiin markkaan. Valtio otti siten vuodessa uutta velkaa nettomääräisesti yli 81,1 miljardia markkaa.

Uuden velan määrä kasvoi vuonna 1993 ja nousi 90,3 miljardiin markkaan. Vuoden lopussa valtion velka nousi jo 255,6 miljardiin markkaan eli lähes viisi kertaa suuremmaksi kuin vuonna 1989.

Vuonna 1994 valtion velka kasvoi 51,7 miljardia markkaa 307,5 miljardiin markkaan. Vuoden 1995 lopussa velka nousi jo 359,3 miljardiin markkaan. Kasvu edellisvuoden lopusta oli 51,8 miljardia markkaa.

Vuonna 1996 valtion velka kasvoi 36,2 miljardia markkaa 395,5 miljardiin markkaan. Seuraavana vuonna velan kasvu hidastui 22,7 miljardiin markkaan. Vuoden 1997 lopussa valtion velka oli 418,2 miljardia markkaa.

Vielä yksi kuva:

C.H. Douglas: Mistä sodat johtuvat

Tässä todella mielenkiintoinen aihe. Luin tämän useita vuosia sitten ja nyt vihdoin löysin sen taas. Kysymyksessä on melko lyhyt kolmisivuinen esitelmä tai pamfletti "The Causes of War" by C H Douglas.

Voit lukea tekstin tai kuunnella Douglasin lukevan tekstin itse. Tai miksei molempia yhtaikaa kuten minä tein.

AUDIO & TRANSCRIPTION

Listen to Douglas outlining his philosophy on war and its causes

Audio: C.H Douglas - "The Causes of War"

Douglas analysoi osuvasti miten kuvitellun kansakunnan taloudellisten etujen kiihkomielinen ajaminen usein johtaa sotaan. Sota on tavallaan taloudellisten ei-sotilaallisten vihamielisten toimien jatke.
Ratkaisuna tähän vanhaan ongelmaan hän näkee (talousdemokraattiset) uudistukset tai muutokset kuten perustulon tai kansallisosingon yleishaitallisen velkatalouden vuosisatoja kestäneen koronkiskonnan kuittaamiseksi.

Nämä uudistukset esimerkkikansakunnan raha- ja finanssipolitiikassa joiden kautta sekä valtiontalous ja väestö pärjää ilman sotataloutta ja näin valtio muuttuu pian samalla rauhanomaiseksi. Esimerkkivaltion mainio toimintamalli kopioidaan muualle ja "maailma pelastuu".

No oli miten oli - audiotiedosto kannattaa kuunnella läpi ja juttu lukea - ja huomaat että mies puhuu asiaa. Ehkä lisään jotain tähän myöhemmin, koska koen että paljon olellista jäi toteamatta.

Tässä ote tekstistä:

As our arrangements are at the present time, money is primarily distributed in respect of employment, which, as the glut has shown, is in many cases not necessary, or even desirable. So that it is not too much to say that the causes of war and the causes of poverty amidst plenty are the same, and they may be found in the monetary and wage system, and that broadly speaking, the cure for poverty and the beginnings of the cure for war can be found in a simple rectification of the money system.
This rectification must, I think, take the form of a National Dividend, either in a simple or more complex form, so that while there is real wealth to be distributed, nobody shall lack for want of money with which to buy. It has already been shown that money is actually made by the banking system, and not by agriculture or industry.
The "Encyclopaedia Britannica" states the matter clearly in its article on banking in the words: "Banks lend money by creating the means of payment out of nothing."

(snip...)

Why should these modifications not be made? For an answer to that question I must refer you to the Bank of England, which is all-powerful in these matters. Mr Montagu Norman, the Governor of the Bank of England, which is a private company, described the relations of the Bank of England and the Treasury as those of Tweedledum and Tweedledee.

It is not suggested that bankers have a wish to precipitate war. Far from it. Bankers dislike war only less than they dislike any change in a financial system with which, almost alone amongst other sections of the community, they appear to be completely satisfied.

Sivilisaation pääasialliset kolme uhkaa

Mikäli sivilisaatiomme selviää hengissä nykyisestä kyynisestä polustaan riippumatta, tulevaisuuden historioitsijat tulevat tunnistamaan kolme erillistä ja laajaa huijausta joita tahallisesti levitettiin maalimalle näinä meidän aikoinamme; osittaisen(olemattoman) kassavarannon pankkijärjestelmä, terrorismin vastainen sota - sekä Israelin valtio, sen syntyminen ja väitetty olemassaolon oikeutus. (kirjoittaa Gary Jacobucci artikkelissaan)

Kaikki kolme huijausta ovat yhtä vaarallisia ihmiskunnan tulevaisuudelle, kaikki kolme esitellään ja ylläpidetään yhtä petollisin perustein - ja kaikki kolme ovat lähtöisin samasta lähteestä.

If civilization can survive the cynical path it's on, future historians will identify three great cons that were played out upon the world during this time; the fractional-reserve central-banking system, the war on terrorism and Israel. All three are equally dangerous to the future of mankind, are presented with equal deception, and emanate from the same source.

Kaikista tekijöistä merkittävimmät lienee Rothschildin suvun kootut kepposet kautta vuosisatojen, alkaen 1600-luvun lopulta kun nykyinen pankkitoiminta sai alkunsa.

Kansallismielinen isänmaallinen Napoleon Bonaparte totesi jo aikanaan että jos kansakunnan hallinto on riippuvainen pankkiireista saadakseen rahaa - silloin pankkiirit ovat määrävässä asemassa. Rahalla ei ole kotimaata, rahoittajat eivät tunne isänmaallisuutta eivätkä
säädyllisyyttä vaan näitä ohjaa pelkästään ahneus.

After seeing that the Rothschilds were financing both sides of the war between England and France, Napoleon made this insightful statement that reflects the enormous power they wielded, "When a government is dependent upon bankers for money, they and not the leaders of the government control the situation, since the hand that gives is above the hand that takes. Money has no motherland; financiers are without patriotism and without decency; their sole object is gain."

Mainitut kolme suurinta uhkaa ovat kaikki laajan järjestelmällisen petoksen ilmentymiä - ja tavallaan eräänlainen sota koko ihmiskuntaa vastaan.

Ellei juutalaiset, kristityt ja musliimit pian keksi jotain keinoa millä puhkaista nämä petoksen kuplat - kaikkien päälle astuu sionismin murskaava saapas.

The fractional-reserve central-banking system, the war on terrorism and Israel are all reflective of a war by way of deception - a war on humanity itself. Unless Jews, Christians and Moslems can find some way of breaking free of the web of deceit together, we'll all find ourselves trampled under the crushing boot of Zionism.