Ellen Brownin uusimmat

En tiedä kuin moni katsoo antamiani linkkejä. Tässä pari hyvää vihjettä. Ellen Hodgson Brown on laatinut Web of Debt jota olen monasti tuonut esille hyvänä lukemisena.

Nyt vihdoin Web of Debt on saatavissa myös ruotsinkielisenä. Anarchos Förlag on julkaissut sen reilu viikko sitten. Sain ensimmäisen lähetyksen sieltä itse tänään. Kirjan nimi ruotsiksi on Bankerna och Skuldnätet.

Ellen Brown saattaa lisäksi tulla Ruotsiin ja Suomeen ensi kesänä pitämään esitelmiä. Jos olet taitava järjestäjä ja haluat hänet paikkakunnallesi niin ottakaa yhteyttä allekirjoittaneeseen.

Ellen Brown on nyt myös haasteteltavana Conscious Media Networkissa. Suosittelen tätä koska haastattelija on kerrankin riittävän fiksu kysyäkseen oikeita kysymyksiä. Ja kumpikin puhuu selkeätä englantia.

Ellen Brown on myös laatinut uuden artikkelin SUSTAINABLE GOVERNMENT:
BANKING FOR A “NEW” NEW DEAL

Selailin vähän raamattua

Moni sanoo lukeneensa raamatun kannesta kanteen. Itse en käyttäisi kallista aikaani sellaiseen mutta olen toki selaillut sitä sieltä täältä ja etsinyt mielenkiintoisia kohtia. Eilinen selailu tuotti jonkin verran hedelmää. Etsin nimittäin kohtia missä koronkiskonta mainitaan, joko kielletään tai siihen suorastaan kehotetaan.
Löytyi kohtia missä tyrannimainen Jahve neuvoi heprealaisia (tai israelilaisia) miten tulee toimia makro- ja mikrotasolla kansantaloudellisesti ja yksilöllisesti parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi.
Jottei kukaan epäilisi kohtien aitoutta skannasin ne ja leikkelin tekstikuviksi. Kohdat ovat Viidennestä Mooseksenkirjasta 15:3, 15:6 ja 23:20-21.





"Vierasheimolaisilta saatte vaatia maksun, mutta maanmiehillenne antamaanne lainaa ette saa periä takaisin."








"Kun Herra, teidän Jumalanne, lupauksensa mukaisesti on siunannut teitä, te pystytte antamaan lainaa monille muille kansoille, mutta ette itse joudu lainaamaan niiltä. Te saatte hallita monia kansoja, mutta ne eivät hallitse teitä."









"Älä peri toiselta israelilaiselta korkoa rahasta, ruoasta eläkä mistään muustakaan, mitä yleensä korkoa vastaan lainataan. Vierasmaalaiselta voit periä korkoa mutta maanmieheltäsi et. Kun noudatat näitä märäyksiä, Herra sinun Jumalasi, siunaa sinua kaikissa toimissasi siinä maassa, jonka nyt menet ottamaan haltuusi."

Menemättä liian pitkiin analyyseihin kysynpä kahta asiaa:

1. Löytyisikö näistä sanoista yllä osasyy siihen miksi kaikki maailman valtiot, muutamaa lukunottamatta ovat velkaantuneita kansainvälisille pankkiireille ?

Suomen valtion velkojiin kuului ennen syksyä 2008 ainakin huonomaiset bailout-rohmuajat J.P. Morgan, Goldmann Sachs ja Citygroup jos muistan oikein sen minkä luin valtiokonttorin sivuilta.
Listalla vuoden 2006 alussa oli nämä:

ABN AMRO	J.P.Morgan	Bayerische Hypovereinsbank
Barclays Capital	Merrill Lynch International	CSFB
BNP Paribas	Morgan Stanley	Fortis Bank
Calyon	Nordea Bank	Goldman Sachs
Citigroup	Okobank	Lehman Brothers
Deutsche Bank	Svenska Handelsbanken	Societe Generale
Dresdner Bank	SEB
HSBC

Aika monet näistä pankeista lienee "entisten heprealaisten" käsissä joten toteuttanevat edelleen tehokkaasti Jahven hyviä neuvoja ja määräyksiä lainaten maanmiehilleen ilman korkoa ja vieramaalaisille kuten meille suomalaisille korolla.

2. Onko raamatun vanhan testamentin sanoissa yllä myös osittain se perimmäinen syy siihen miksi maailmassa eletään finanssikriisiä ja alkavaa lamaa?

Toivon tietysti olevani väärässä.

Robert Anton Wilson

Satuin kerran 1990-luvun alussa ollessani jollain Euroopan lentokentällä ostamaan ohuen oranssinvärisen kirjan matkalukemiseksi. Kirjan kannessa oli mm dollarin takakannen sinetin kolmio ja muuta symboliikkaa - ja nimi The Illuminati Papers (1980).
(ktso amazon.com)

Kirjailijan nimi oli minulle vielä siihen aikaan täysin tuntematon Robert Anton Wilson(1932-2007). Muistan että otin sen kiireessa katsomatta mitenkään erityisemmin kirjan sisältöä.
En sitten tainnut ehtiä katsella sitä kovin syvällisesti lentokoneessakaan sillä koneessa oli jatkuva tarjoiluputki ja näytti että vieruskavereillani oli katkeaton tarve juosta koneen vessassa.
Pääsin kuitenkin myöhemmin jossain vaiheessa selailemaan kirjaa tarkemmin. Ohuesta oranssinvärisestä kirjasta muodostui pikkuhiljaa eräänlainen portti itselleni täysin uudenlaisiin ajatuksiin. Voi liioittelematta sanoa että pieni oranssi kirja teki suuren vaikutuksen minuun.

Kirjassa nimittäin törmäsin ensimmäistä kertaa kymmeniin uusiin nimiin ja käsitteisiin. Sellaisiin joihin tulisin törmäämään uudelleen ja uudelleen eri yhteyksissä. Nimiin ja käsitteisiin joista en pääsisi enää koskaan irti. Tietysti ei koskaan pidä sanoa ei koskaan - mutta 15-vuotta on vierähtänyt ja olen nyt syvemmällä suossa kuin koskaan aikaisemmin. Enkä näe mitään järkevää syytä luopua ja jättää kesken tätä menneillään olevaa tutkimusmatkaa.

Wilsonin kirjassa luin ensimmäisen kerran mm seuraavat nimet ja käsitteet: Illuminati, Ezra Pound, Rothschild, Timothy O´Leary, Buckminster Fuller, C.H. Douglas, Wilhelm Reich, National Dividend, negative Income-tax, Guaranteed Minimun Income, funny money jne. (Huom. näiden nimen suhteen Wikipedia on varsin nihkeä ja sanoisiko jopa puolueellinen)

Robert Anton Wilson osoitti minulle hyvin selkeästi että maailmassa oli suunnattoman paljon todella tärkeitä asioita joista minulla siihen aikaan ei ollut harmainta aavistustakaan. Oman sanoisiko "pienuuden" tajuaminen oli kipeä mutta hyvin tarpeellinen kokemus. Wilson osoitti että monet kuvitellut itsestäänselvyydet eivät olleetkaan itsestäänselvyyksiä. Pikkuhiljaa huomasin että tapani katsoa maailmaa ja sen tapahtumia oli muuttunut. Samalla jouduin myös huomaamaan että kaverit, tuttavat ja sukulaiset eivät olleet ottaneet samaa askelta kanssani.

Eräs lukija sanoo kirjasta näin amazon-saitin arvostelussa:

This book seems small and appears to be a "quick read." However, this is a book that will often have you thinking more than reading. I often found myself wandering back to the pages, after some paragraph or line triggered a series of thoughts that carried me away into Contemplation for a while. I was astounded that I did not finish it in one or two sittings. This is definitely a Thinking person's book.

Robert Anton Wilson on tavallaan syypää siihen että minusta ikään kuin tuli yksinäisempi. Olen melko varma ettei se ei näkynyt päältä päin - mutta sisälläni oli yhä enemmän paljon asioita joista yksinkertaisesti ei voinut puhua oikeastaan kenenkään entisen tuttavan kanssa. Tietysti yritin aina joskus jonkun kanssa käynnistää keskusteluja mutta siis - nämä aiheet eivät kiinnostaneet juuri ketään. Eikä joistain asioista tai olosuhteista kokonaan tietämättömien kanssa yksinkertaisesti voi keskustella älykkäästi vaikka kuin haluaisi. Hassuihin katseisiin ja ilmeisiin kyllästyy pian. Parempi siis välttää näitä aiheita.

Toisaalta vuosien mittaan uusia ihmisiä ilmaantui nimenomaan näiden samojen aiheiden johdosta joten saldo on varmaan plussan puolella kaikenkaikkiaan. Enkä missään vaiheessa ole katunut omaa tutkimusmatkaani - kaikkea muuta. Ehkä en olisi tässäkään nyt ilman Wilsonia.

Tapaus Estonia

Totuus siitä miksi m/s Estonia upposi tai pikemminkin upotettiin lienee edelleen Suomen, Ruotsin ja Eestin suurimpia valtiollisia salaisuuksia. Julkisviisastelijoiden selitykset "epäpätevistä eestiläismerimiehistä ja kapteenin välinpitämättömästä riskinotosta hurjassa merenkäynnissä" on ollut kestämättömällä pohjalla ihan alusta asti - ja myytti jonka tutkivan median olisi kuulunut paljastaa heti.
Mutta ei, tutkiva mediamme onkin hampaaton sylikoiralauma joka mitä ilmeisimmin ensin hyväksyttää artikkelinsa jossain epävirallisen ylivallan politrukkien tunkkaisissa takahuoneissa.

Onneksi internetissä nousee edelleen asiatäytteisiä kirjoituksia tästä pitkälti vaietusta aiheesta.
Eestissäkin aiheesta nouseen edelleen silloin tällöin pintaan mediassa - ja ellen muista ihan väärin niin erään artikkelin mukaan oltiin jälleen isolla porukalla vaatimassa uutta tutkimusta.

Tässä eräs näkemys siitä mitä oikeasti tapahtui ja miksi ns "viranomaiset" edelleen vaikenevat.

Viranomaiset on termi joka kuvaa kaikkein todennäköisintä korruptiopesäkettä tapauksessa Estonia. Viranomaisen voisi määritellä vaikka näin: ulkoisesti yrmeä mutta sisäisesti pelokkaan tottelevainen virkaihminen joka pienen hetken elämässään on näennäisessä valta-asemassa mutta missä sanoo ja tekee juuri niin kuin "muu virkakoneistoylivalta" on käskenyt määrittelemättömän "yleisen edun" nimissä.

Uskon että useimmat Estonia-tapauksessa sormensa lianneet viranomaiset nukkuvat yönsä ratkaisevasti huonommin kuin me muut.

Oma arvioni on se että laaja kansalaisliike Eestissä ja Ruotsissa ennen pitkää pakottaa "viranomaisia" nostamaan hylyn tai ainakin käynnistämään tutkimukset uusin puhtain voimin.
Valistunut kansa on voimavara jota ei pidä aliarvioida.
Samalla lailla vain valistunut kansa voi vaati muutosta esim. valtion finanssipolitiikassa. Yksikään isokenkäinen ei nolaamatta itseään osaisi julkisesti perustella miksi velkaperusteinen finanssijärjestelmämme on sellainen kuin se on ja miksi valtiovalta on järjestänyt itsensä niin heikkon asemaan rahoituslaitoksiin verrattuna.

Crash Course chapter 20

Huomasin vasta tänään että Chris Martenson oli saanut Crash Course (taloudellisen romahduksen valmennuskurssinsa) viimeisenkin kappaleen valmiiksi. Suosittelen että sinäkin katsot sen.

Jatkuva talouskasvuvaatimus ja ehtyvät luonnonvarat nuodostavat mahdottoman yhtälön - eli tilanteen missä on todennäköistä että tulevaisuus ei ole ekstrapoloitavissa lähimenneisyyden mallin mukaan. Tulevaisuus on siis täynnä epävarmuustekijöitä. Kysymys on nyt - valmistaudummeko yleensä jotenkin tähän ? Ja kannattaako jollain lailla valmistautua - menemättä liiallisuuksiin?

CIA:n lista

Satuin törmäämään pahamaisen CIA:n laatimaan aineistoon: CIA World Fact Book-nimiseen luetteloon missä kaikki maailman 188 valtiota on järjestetty sen mukaan millainen maan taloudellisen vaurauden tase nykyisellään on. Listalta ei selviä miten nämä laskelmat on tehty.

Suomikin löytyy listalta numerolla 24. - talous 11.4 miljardia plussalla. Listan ylimpänä ylpeilee Kiina. Ja hmm, arvatkaa mikä maa on kaikkein alimpana ja ylivoimaisesti eniten velkaantunut ? Ei - ei se ole Zimbabve. Zimbabve on jopa sijalla 125. Eikä se viimeinen ole myöskään Bangladesh.

Huomionarvoista lie myös se että n 120 kpl, eli suurin osa listan valtioista ovat miinuksella osa jopa hurjasti miinuksella vaikka vanhoina sivistysvaltioina ovat todistettavasti tuottaneet vaurautta satoja vuosia.
Lista on minusta varsin hyvä muistutus siitä miten totaalisesti vallitseva talousjärjestelmä toimii 95 % maailman kansalaisten kannalta. Täydellinen remontti on ilman muuta tarpeen jollei ihmiskunta haluaa jatkaa elämista taloudellisessa orjuudessa. Jonkinlainen uusi järjestelmä on tarpeen - ja sellainen missä vallitsee taloudellinen demokratia.

Klikkaamalla listan valtioiden nimiä aukeaa eräänlainen tietopaketti kyseisestä valtiosta.

Obaman ongelma

Päivitys: Jokainen joka kuvittelee ettei tämä juttu ole totta lukekoon vaikkapa tämän jutun:

Why has every major news source in the United States almost totally blacked out all reference to the Hawaiian Obama birth certificate controversy?

Päivitys 2 : Katso myös tämä:

"Under our Constitution, no one is eligible to assume the Office of the President unless he or she is a 'natural born citizen,'" said Bob Schulz, Chairman of the Foundation. "To date, Mr. Obama has refused all requests to release his original birth certificate or other documents that would definitively establish his citizenship status and thus his constitutional eligibility."

Keniassa syntyneen on siis mahdoton tulla USA:n presidentiksi ellei perustuslakia muuteta. Tästä on puhuttu yli vuoden eikä Suomen media ole sanaakaan asiasta maininnut minun tietääkseni.
Onko tästä aiheesta olemassa bilderberg-kielto ? Kertokaahan Atte Jääskeläinen ja Antti Blåfield.

Kiire on kestämätöntä

Stressi painaa. Onko sinulla kiire sinne, kiire tänne - aika ei riitä. Kaikki pitää tehdä aina vaan nopeammin ja tehokkaammin, eikö vain. Kasvua, tehoa, tuottavuutta ! Lisää kasvua, lisää tehoa ja lisää tuottavuutta mutta säästä aikaa! Tehokkuuskonsultti paikalle? Tuottavuutta ja tehoa - kunnes burn-out 40-vuotiaana? Sydänleikkaukseen 49-vuotiaana?

Seis. On aika istua alas ja ajatella mihin tässä on kiire. Katso tästä Carl Honoren hieno 20 minuutin esitelmä kiireettömyyden filosofiasta ja ajan oikeasta hallinnasta.

On aika hidastaa ja katsella tätä hullua touhua toisesta kulmasta. Elämme vain kerran. Haluako hautakivellesi tekstin: Oli aina ajoissa ja teki kaiken tehokkaasti.

I definitely think there is something in taking things slow, which is why I will recommend having a watch of this talk by journalist and author Carl Honore, from Ted 2005...

Tämä kiire liittyy oikeasti talousjärjestelmäämme ja sen sivuoireeseen: sairaalloiseen kasvun ihannontiin. Luonnossa mikään ei jatkuvasti voi kasvaa isommaksi - ei puu, ei kasvi eikä eläin.
Syöpä tosin kasvaa luonnottomasti - mutta syövän loismainen kasvu johtaa aina myös sen omaan kuolemaan - isäntäorganismin kuoleman myötä. Talousjärjestelmämme on samanlainen loinen jonka päivät ovat luetut. Se vaatii enemmän ja enemmän - kunnes kaikki luhistuu. Ja luhistuminen näkyy jo.

Alex Jones Venäjän tv:ssä

Poimittu täältä.

Lainaa, lainaa ja lisää lainaa...ja spekulaatioita.

Elämme väitetysti krisiin aikoja - vaikka omakohtaisesti en ole omassa elämässäni vielä mitään erityisen kriisimäistä huomannut. Mutta toki uutiset välittävät erilaista kriisitietoa toisensa jälkeen. Median edustajat ovat keksineet termin "finanssikriisi" joka tavallaan kai ilmaisee että kysymyksessä nimenomaan on ison rahan kriisi. Iso raha siis kärsii ja keskuspankit väitetysti sysäävät huomattavia lisäpääomia erilaisille isoille finanssimarkkinoinden toimijoille. Samalla sadat ellei tuhannet miljardit katoavat jonnekin nimeämättömään määrittelemättömään tyhjyyteen. Missä nämä biljoonat sitten ovat? Onko niillä kenties vain paikkailtu pankkien taseita? Silloin miljardit ovat - eri pankkien omilla tileillä tallennettuina keskuspankkeihin nykyisen jo olemassaolevan lainakannan vakavaraisuussäännöstöjen johdosta?

Oli miten oli niin syksyn 2008 aikana eri maiden keskuspankit ja valtiovarainministeriöt ovat arviolta "injisoineet" useita tuhansia miljardeja maailman finanssijärjestelmään. "Trillions" sanoo engelsmanni - "ei vaan biljoonia" sanoo suomalainen jolle näin suurten numeroiden arkikäyttö on aivan uutta - ellei satu harrastamaan tähtitiedettä laskemalla etäisyyksiä vaikkapa aurinkokunnan keskipisteeseen. Me tavalliset kansalaiset saamme vain lukea kriisestä ja niihin liittyvistä isoista rahoista - mitään ei välttämättä vielä näy arjessamme, ainakaan vielä. ( tosin tietysti irtisanomisissa ja lomautuksissa joidenkin suomalaisten kohdalla)

Otsikossa kirjoitan Lainaa, lainaa ja lisää lainaa - siksi että kaikki nämä valtaisten rahasummien siirrot tai kuten se asiantuntijapiireissä hienommin ilmaistaan "pääomitukset" ovat puhdasta velkaa. Otsikko voisi siis yhtä hyvin olla Velkaa, velkaa ja lisää velkaa. Edellisessä blogipostauksessa todettiin että Yhdysvaltojen kohdalla lisävelkaa on yhdessä vuodessa tullut pyöreästi 8500 miljardia (dollaria).
Euroopan kohdalla näitä pääomituksia ei ole missään minun tietääkseni listattu, mutta jos ne jossain listattaisiin niin minusta tuntuu että moni yllättyisi.

Euroopan maista oikeastaan Iso-Britannia lienee suurimmassa kriisissä vaikka Islanti on saanut enemmän julkisuutta. Britannian kohdalla on jopa ennustettu pahempaa kuin Yhdysvalloille johtuen erilaisista pääomarakenteellisista tekijöistä. Selväkielellä se tarkoittanee että kansalaisten, yritysten ja julkisyhteisöjen yhteinen velkaantuminen Iso-Britanniassa lienee sitä luokkaa että tilastojen valossa käyrien suunta voi olla vain jyrkästi alaspäin.

Suomesta minulla on jonkin verran sanottavaa. Ensin se että hymyilin kyllä itsekseni kun Jyrki Katainen nimettiin Euroopan parhaimmaksi valtiovarainministeriksi. Hymyilin siksi että tietääkseni kuopiolainen maisteri ja parin kauden kansanedustaja tuskin osaa tai tajuaa mitään sellaista mitä kukaan muu ei osaisi. Lisäksi muistelen joitakin Kataisen tuoreita lausuntoja joissa hän on perustellut valtionvelan lyhentämistä ja vertaillut Suomen valtiota "tavalliseen asuntovelalliseen jolla on lisätuloja" joilla on "fiksua lyhentää asuntolainaa".

Tietysti asuntovelallisen tulee lyhentää lainoja ja pyrkiä velattomaksi - mutta valtio ei ole asuntovelallinen ja tällainen vertailu jos mikään osoittaa ettei Katainen näytä tajuavan mitä tekee eli valtiovelan lyhentämisen kansantaloudellista vaikutusta.

Jos yksityishenkilö Katainen lyhentää asuntovelkaansa maksamalla ylimääriset 20.000 euroa Kuopion Säästöpankkiin(jos sellainen sattuisi olemaan) se raha vähentää Kataisen velkapääomaa, tulevia korkomenoja ja menee pankin omaa käyttöön. Pankki käyttää tätä rahaa(nsa) erilaisiin investointeihin Suomessa eli raha jää todennäkjöisesti Suomen talousjärjestelmään.

Tilanne on aivan toinen kun taas valtiovelkaa lyhennetään esim kahdella miljardilla. 85% valtion velkakirjoista on ulkomaisissa käsissä joten lyhennys esim Goldmann Sachsille vähentää Suomen taloudessa olevaa rahaa välittömästi samalla kahdella miljardilla. LYhennys siis supistaa taloutemme kokonaisrahamäärää. Jokainen supistus rahakannassa vie meitä lisäaskeleen kohti matalasuhdannetta. (joka kaikessa yhksinkertaisuudessa johtuu supistetusta rahamäärästä)

Valtionvelkakirjat ovat lisäksi erityisasemassa koska ne muodostavat sen alkupääomarungon (ns high power money) josta koko luotonlaajennus lähtee.

Jokainen joka on katsonut Money As Debt - elokuvan muistaa miten reilut tuhat dollaria edetessään pankkijärjestelmässä kasvoi sadaksituhanneksi dollariksi. Saman tuhannen dollarin poistuminen aiheuttaa siis käänteisen vaikutuksen. Eli voimme siis odottaa että Kataisen maksamat miljardit supistavat rahakantaa huomattavan paljon enemmän kuin nimellinen euromäärä. (korjaa ihmeessä jos oletan väärin?)

Toisaalta uutisten mukaan hallitus ennakoi joutuvansa ottamaan 2-3 miljardia euroa lisälainaa ensi vuonna. Tällä on luonnolisesti vastaavasti tasapainottava vaikutus kun se siirtyy pankkijärjestelmään ja etenee luotonlaajennuksen myötä. Nykyinen Basel II säännöstö mahdollistaa huomattavan suurempaa luotonlaajennusta kuin mitä kanadalaista lainsäädäntöä kuvaava Money As Debt esitti.

Silti ihmettelen ettei euroopan fiksuin valtiovarainministeri ole miettinyt sitä miksi Suomen valtio yleensäkin joutuu lainaamaan rahaa pankeista. Haluaisin nähdä sen lakipykälän joka kieltää täysivaltaista valtiota itse luomaan tarvitsemansa varat? Tietysti EU-Suomi ei ole enää täysivaltainen - kaukana siitä. Mutta entä Suomi ennen EU-jäsenyyttä? Entä Suomi ennen BIS-, EFTA-, WTO-jäsenyyttä ? Entä Suomi 1950- 1960-luvuilla ? Entä Suomi 1930- 1940-luvuilla?

Saksan, tosin huonomaineisen tuttavuuden kautta saatoimme saada annoksen Feder-tietoutta?
Muistutan että Gottfried Federin korotonta julkisluotollista finanssipoliikkaa toteutettiin Saksassa 1933-1945. Valtiollista fiat-rahaa, ilman velkaa, ilman kultaa ja kaikki ilman pankkien apua.

Oletan että tieto tästä myös tihkui Suomeen koska ei Suomi sentään niin paha takapajula voinut olla. Mutta minussa herää kysymys: käytettiinkö tätä tietoutta koskaan käytännössä täällä Suomessa ?
En tältä istumalta itse todellakaan tiedä - mutta mielestäni ei olisi hirveen kaukaa haettua kysyä oliko ehkä false-flag-operaatio "Mainilan laukausten" ja sitä seuranneen 105-päiväisen Talvisodan takana jotain muutakin? Siis muutakiin paitsi tuota väitettyä kommunismin mahdollista pakkolevitystä? Neuvostoliiton väitetyn kansallisen keskuspankin takana oli itse asiassa monet kansainväliset pankit - New Yorkista Lontooseen. Ehkä mielenkiintoisin niistä kuitenkin erään Olof Ashbergin omistama ruotsalainen pankki.

Tämä on silkkaa arvailua mutta olisi varsin mielenkiintoista selvittää onko Suomessa koskaan yritetty toimia kuten Weimar-tasavallan jälkeisessä Saksassa toimittiin, eli luomalla omaa rahaa - ja ehkä tärkeintä: liittyikö Neuvostoliiton hyökkäys talvella 1939 ehkä sittenkin jotenkin tähän?

Kuten jo sanoin tämä on silkkaa spekulaatiota. Jos joku satunnainen lukija tietää tästä jotain niin olisi hieno saada faktoja eteensä. Ne faktat olkoot sitten mitä tahansa - jos ne kumoavat spekulaationi yllä hyväksyn sen tietysti mukisematta. Mutta jokin pieni takaraivoissani sanoo että tätä kannattaa pyrkiä selvittämään.

Oma käsitykseni niistä syistä jotka johtivat siihen että Englanti, Ranska ja Neuvostoliitto julistivat sodan Saksaa ja Italiaa vastaa Toisen Maailmansodan aattona liittyivät nimenomaan Kolmannen Valtakunnan valtionjohdon omarahoitteiseen finanssipoliikkaan. Mussoliinin Italiassakin oltiin varsin kiinnostuneita C.H. Douglaisin kehittämästä Social Credit-ajatuksesta.

Tiedän että Yhdysvaltalainen kirjailija-runoilija-yleisnero-raha-uudistufilosofi Ezra Loomis Pound lähti Italiaan 1930-luvulla nimenomaan siksi että tiesi että siellä olisi Mussoliinin avulla mahdollista käytännössä kokeilla korottoman julkisluototuksen mahdollisuuksia. En tiedä miten tämän kokeilun lopuksi kävi - jos sitä mahdollisesti päästiin kokeilemaan niin ainakin se katkesi lyhyeen heti kun 2. Maailmansota alkoi.
Ezra Pound oli visionääri joka monta vuotta ennen sotaa yritti osoittaa amerikan kansalaisille että koko sotavalmistelu itse asiassa johtui vain ja ainostaan korollisen velkarahoitteisen finanssijärjestelmän puolustajien lobbauksesta ja kiristyksestä.

Valistunut ja rohkea Pound pyrki kaikin keinoin valistamaan maailmaa tulevasta sodasta ja sai
Italiasta luvan lähettää satoja radiolähetyksiä joilla varoitti ihmisiä. Sodan loputtua 1945 hän oli suurena julkkiksena ongelma Yhdysvaltain sodanjohdolle. Ezra Pound saatiin lopulta vaiennettua passittamalla hänet poliittisena vankina St Elizabeths, mielisairaalaan Washingtoniiin missä hän joutui viettämään peräti 12 vuotta ennen kuin, Yhdysvaltojen tekopyhälle julkismoraalille kiusallinen tilanne selvisi niin monelle että Pound vapautettiin.
Lopuksi totean vielä että eräs Eustace Mullins vieraili lähes päivittäin Ezra Poundin luona ja tämä sai hänet kirjoittamaan erään aikamme hurjimpia tositarinoita siitä miten amerikan keskuspankki syntyi 1913. Mullins sanoo tästä tuttuvuudesta itse näin:

In 1949, I was introduced to the poet Ezra Pound, who was at that time an inmate of St. Elizabeths Hospital. There had been conflicting reports as to his mental condition; that is to say, the reports of the government psychiatrists, and the reports of everyone else who knew him. The hospital officials avoided the issue by describing him to prospective visitors quite honestly as a "political prisoner". In the interests of national security, Pound was being kept under guard by the Federal Bureau of Health, Education and Welfare. I also was a ward of the government. My status as a veteran of the Second World War had won me paid subsistence at the Institute of Contemporary Arts in Washington.

Jouduin hieman sivupolulle otsikon aiheesta ja syyllistyin aikamoisiin spekulaatioihin mutta näin se sattuma johdattelee vähän sinne tänne. On vielä todettava että raha ja sen hallinnan valta on
yhä selvemmin ehkä maailman kaikkein tärkein kysymys. Se on suurempi kysymys kuin mikään muu - ihan kuten Michael Rowbotham totesi:

It is no exaggeration to claim that the reform of this debt-based monetary supply system is the single most important area of reform confronting us.

Aivan lopuksi vielä se huomio että valitettavasti näyttää siltä kuin että jokaikinen henkilö joka on ottanut julkisesti kantaa korottoman, julkisluototuksen eli mullistavan raha- ja finanssiuudistuksen puolesta - kummallista kyllä - julistetaan antisemitiksi.
Tämä koskee tietysti Hitlerin, Mussoliinin ja Gottfried Federin ohella myös C.H. Douglasia, Ezra Poundia ja monia Iso-Britannian entisissä siirtomaissa alkaneiden monetary reform- tai social credit- poliittisten kansalaisliikkeiden johtajia.
Kuten moni ehkä on huomannut niin erityisesti näenneisesti puolueeton Wikipedia näyttää aina haluavan leimaavan uudistajia tällä paheksutulla epiteetillä.

8,5 biljoonaa eikä loppu vielä häämötä

Uutisissa oli paljon hälyä siitä 700 miljardin dollarin apupaketista jota kongressi ensin äänesti kumoon ja myöhemmin sitten kuitenkin meni läpi. Tätä apupakettiratkaisua kiittivät yhteen ääneen vuoroin Sixten Korkman, vuoroin Jorma Ollila ja vuoroin Erkki Liikanen.

Kuinka ollakaan käytetty rahasumma on nyt 8.500 miljardia - eikä lainkaan 700 miljardia.

At $8.5 Trillion already pledged by the US Government, the 2008 bailout of the financial sector has become largest single expenditure ever assumed by the US Government (Or any government). Just how large you ask? We’ve now exceeded the total cost of World War 2, The New Deal, Korean War, Iraq Invasion, Vietnam, The Louisiana Purchase, The Marshall Plan, S&L Bailout, The Moon landing & NASA. COMBINED! In inflation adjusted numbers!

Here’s the breakdown of the various government expenditures adjusted for inflation (In today’s dollars).

World War 2 $3.6 Trillion
Marshall Plan $115 Billion
Louisiana Purchase $217 Billion
Lunar Landing $237 Billion
Savings & Loan Bailout $256 Billion
Korean War $454 Billion
Roosevelt New Deal $500 Billion
Invasion of Iraq $597 Billion
Vietnam War $698 Billion
NASA $851 Billion

Total: $7.5 Trillion

2008 Bailout: $8.5 Trillion (And counting)

Rahat olisi voitu käyttää viisaamminkin. Tässä todetaan että USA olisi samalla rahalla voinut jättää kokonaan verottamatta seuraavat neljä vuotta. Tämä jos mikään todella olisi auttanut valkaantuneita kansalaisia ja taloutta - ja rahat olisivat silti päättyneet pankkijärjestelmään:

If the US government really wanted to help the economy, the could have eliminated the income tax for everyone for 2008. Actually, at $8.5 trillion, they could have eliminated all income tax for everyone for 2008, 2009, 2010, and 2011. Letting the people keep the fruits of their labor would have quickly increased consumption and demand. When you give a tax cut to the poor and middle class, they spend it. The rich put it in the bank.

Tässä vielä kaavio mistä näkee miten USA:n rahamäärä M3 on "kasvanut". Huomaa että velka on kasvanut tasan samalla lailla koska kaikki lisäykset rahakantaan ovat lainaa.

Mumbai - Bombay - mitä oikein tapahtui ?

Minusta tuntuu että tällä blogilla näyttäisi olevan aika kattavasti näkemyksiä siitä mitä mahdollisesti tapahtui Intiassa viime viikolla. Kannattaa ainakin katsella edellyttäen että englanti on hallussa. Jokainen lukekoon omalla riskillä koska näkemykset ovat aika ristiriitaisia valtavirtauutisiin nähden. En itse tässä vaiheessa ota minkäänlaista kantaa.

Päivitys: Tännekin kannattaa vilkaista http://whatreallyhappened.com/

Edustajainhuone hyväksyi Social Credit - lain vuonna 1932 Yhdysvalloissa

Tämä liittyy edelliseen kahteen blogipostaukseen ja on ollut esillä siellä kommenteissa.
Koen kuitenkin asian niin tärkeäksi että kirjoitan tästä oman pienen jutun:

Social Credit
in the United States in 1932
Passed in the House of Representatives by 289 to 60

Eli - todellakin (lähteen mukaan) vuonna 1932 Yhdysvaltain edustajainhuone (The House) äänesti ja hyväksyi äänin 289-60 ns Goldsborough Bill - lakialoitteen. Tämä käytännössä tarkoitti että oltiin valmiit siirtymään yleiseen valtiolliseen luototukseen eli kuten itse olen sen ilmaissut - yhteiskunnalliseen luototukseen missä pankit olisi sivuutettu.

The Goldsborough bill was titled: “A bill to restore to Congress its Constitutional power to issue money and regulate the value thereof, to provide monetary income to the people of the United States at a fixed and equitable purchasing power of the dollar, ample at all times to enable the people to buy wanted goods and services at full capacity of the industries and commercial facilities of the United States... The present system of issuing money through private initiative for profit, resulting in recurrent disastrous inflations and deflations, shall cease.”

Kaikki oli siis valmista suureen muutokseen - mutta valitettavasti senaatti kaatoi esityksen.

Niistä 60:stä edusjainhuoneen ehdokkaista jotka äänestivät ehdotusta vastaan - vain 12 jäi kongressiin - muut menettivät paikkansa koska äänestäjät kokivat näiden pettäneent heitä tärkeässä asiassa. Senaatti oli huonosti valistettu ja moni senaattori uskoi että Roosevelt ja New Deal sittenkin kykenisi luomaan uutta vaurautta ilman että tarvittaisiin lopettaa käytäntö johon kuului pankkiluotot. Vuonna 1936 kun New Deal touhu oli toiminut huonosti yritettiin vielä koota voimat ja tehtiin vielä uusi yritys 1938 - mutta sotavalmistelut pankkiluotolla eli valtion lisävelalla olivat jo täydessä vauhdissa...ja jotenkin vaan sitten unohtui.

“An overwhelming majority of the U.S. Congress (289 to 60) favored it as early as 1932, and in one form or another it has persisted since. Only the futile hope that a confident new President (Roosevelt) could restore prosperity without abandoning the credit-money system America had inherited kept Social Credit from becoming the law of the land. By 1936, when the New Deal (Roosevelt's solution) had proved incapable of dealing effectively with the Depression, the proponents of Social Credit were back again in strength. The last significant effort to gain its adoption came in 1938.” (W.E. Turner, Stable Money, p. 167.)

Social Credit-ehdotuksessa oli mainittu selvästi sekä "citizens dividend" - kansallisosinko tai perustulo sekä eräänlainen kuluttajahintojen hintatuki jolla oli tarkoitus korvata rahankierrosta poistuvat korkomenot.

The Social Credit dividend (a basic income given every month to every citizen) would be infinitely better than the present welfare system and the reform approved by President Clinton. Contrary to welfare, it would not be financed by the taxpayers' money, but by new money created interest free by the U.S. Treasury. This dividend would be given to every citizen, whether he is employed or not. Those who are employed would therefore not be penalized, since they would receive the dividend plus their wages.

Even the dividend and the compensated discount, two essential parts of Social Credit, were mentioned in this bill, which was the “Goldsborough bill”, after the Democratic Representative of Maryland, T. Allan Goldsborough, who presented it in the House for the first time on May 2, 1932.

Todella isoja asioita oli siis tapahtumassa vuonna 1932. Nämä hyvinkin tärkeät tapahtumasarjat näyttävät jotenkin joutuneen unholaan koska kumpikaan - ei Richard C Cook eikä Ellen Hodgson Brown ole maininnut tästä mitään vaikka muuten ovat kirjoittaneet USA:n rahajärjestelmän historiasta ja ovat ajamassa samankaltaista järjestelmää nykyhetkellä (American Monetary Act)

Richard C .Cook reagoi heti sähköpostiini ja lupasi paneutua asiaan ja kirjoittaa artikkelin ja julkaista sen mahdollisimman pian http://www.globalresearch.ca sivustolle.

Runsauden Ikäkausi

Kirjaesittely: Louis Even In this Age of Plenty. A New Conception of Economics: Social Credit

En ole lukenut tätä kirjaa vielä. Lähinnä vain selaillut. Mutta haluan silti esitellä kirjan koska sen voi jokainen itse lukea online. Tämä aihe liittyy tietysti edelliseen postaukseen mutta katsoin että tämä ansaitsee oman.

Louis Even ilmeisesti lähtee siitä missä C. H. Douglas lopetti. Douglasin suosio alkoi n 1919 hänen kirjoitettuaan esikoisteoksensa Economic Democracy. Huumaa kesti vuoteen 1939. Eli Toinen Maailmansota johti huomion pois Social Credit liikkeesta ja vei myös pikkuhiljaa voimat Douglasilta. Huomaan että Louis Even kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1946 eli heti sodan jälkeen.

Tässä iloksesi kirjan ensimmäisen osan sisällysluettelo:

Contents

PART I — Goods at the service of needs through Social Credit

Social Credit: not Socialism, not a political party

Chapter 1 — A Few Principles

Chapter 2 — Economics

Chapter 3 — The Consumers

Chapter 4 — Goods

Chapter 5 — Specialization — The Machine

Chapter 6 — Poverty amidst Plenty

Chapter 7 — The Symbol and the Thing

Chapter 8 — The Birth and Death of Money

Chapter 9 — The Monetary Defect

Chapter 10 — Putting the Monetary System Right

Chapter 11 — The Rights of Each One to the Bare Necessities of Life

Chapter 12 — What is a Dividend?

Chapter 13 — Heritage and Heirs

Chapter 14 — The National Dividend

Chapter 15 — Money and Prices

Chapter 16 — Price Adjustment

Chapter 17 — The National Credit

Chapter 18 — The Monetary Mechanism of Social Credit

Vaikuttaa melko kansantaloukselliselta, eikö vain. Mutta palataan tuohon sisältöön myöhemmin.
Yhden kohdan laitan kuitenkin esiin koska se on hyvin oleellinen: Tämä ei millään tavoin liity sosialismiin tai kommunismiiin vaan tämän turvin yksilönvapaus on kaiketi suurimmillaan ja verot alhaisimmillaan. Mutta pankkiirit - ihmiskunnan vitsaus nro 1 - tulevat vastustamaan tätä kynsin ja hampain koska se lopettaisi heidän valtakautensa. Ja olisi jo aikakin. Samalla loppuisi taloudellinen riistokausi ja mahdollisesti sodat.

Not Socialism

Because of the word social in the term “Social Credit”, some people erroneously assume it to be a form of Socialism, and automatically reject it. On the contrary, Social Credit is the best way to fight Socialism and Communism, and to protect private property and individual freedom. A Dominican Father, who had studied the Social Credit proposals, even wrote: “And if you want neither Socialism nor Communism, bring Social Credit in array against them. It will be in your hands a powerful weapon with which to fight these enemies.”

Kirjan toisen osan sisällön saa esiin klikkaamalla tästä.

Social Credit - Yhteiskunnallinen Luototus

Social Credit oli kovasti esillä 1920- ja 1930-luvulla. Clifford Hugh Douglas nimesi ensimmäisenä käsitteen social credit ja vaati sillä keinoin valtiota paikkaamaan puuttuvan ostavoiman -luomalla korotonta yhteiskunnalista luottoa kansalaisille.
Löysin vihdoin keskustelun radio-ohjelmassa missä tästä kolmannesta vaihtoehdosta puhutaan selväkielisesti - tosin englanniksi. Asiantuntija Yves Jaques on kanadalainen ja oli yksi American Monetary Instituten tämän vuoden kokouksen vieraita.

Osa 1.

Osa 2.

Radio-ohjelmasta kerrotaan näin (pienin korjauksin):

"Mark Anderson interviewed Yves Jaques and they discussed a financial system called "Social Credit" which would eliminate taxes and offer investment capital to finance production without generating inflation. The system would also eliminate usury from the production of currency.

Social Credit is a viable alternative to both the bankster controlled Federal Reserve System and the goldbug controlled Ron Paul Revolution. There are perhaps a few bugs in the system which can be easily worked out and which are by no means fatal to the system."

Minä haluaisin kuulle omien suomalaisten poliitikkojemme kootut selitykset sille miksi tällaista järjetelmää ei vielä ole toteutettu. Tosin olen melko varma että eivät edes tiedä tästä vaikka ovat olevinaan kaikkitietäviä väitellessään siitä käytetäänkö velkarahat tuohon vai tähän - annetaanko ne tälle ryhmälle vai tuolle.


Poimintoja ohjelman keskustelusta:

- "money is just a reflection of the wealth of production in a society".
Raha on siis pelkkä heijastus yhteiskunnan tuotannon luomasta vauraudesta.

-"The first duty of a government is to coin its own money". Valtionhallinnon ensimmäinen tehtävä on järjestää itselleen omat rahansa.

-"The money is just the tool for the citizens to choose the goods they need". Raha on pelkkä työkalu jolla kansalainen voi itse valita tarvitsemansa hyödykkeet.

"Most goods are more and more often made by machines therefore full employment is an impossibility" Yhä useammin tuotteet valmistetaan koneilla - siksi täysi työllisyys on mahdottomuus.

"In a social credit system the banks would continue to exist but would not be able to create money." Pankeille olisi edelleen paikka social-credit-yhteiskunnassa mutta eivät voisi enää luoda rahaa tyhjästä kuten tänä päivänä voivat.

"No longer would the government borrow from the banks - but the banks would borrow from the government." Valtion hallinto ei enää lainaisi pankeilta - vaan nyt pankit lainaisivat valtiolta.

Päivitys: http://social-credit.blogspot.com/

Hyvä blogi mistä löytyy kaikkea CH Douglasiin liittyvää. Kirjatkin voi ladata itselleen.