Ulkoministeri sanoi hypänneensä kokonaisen metrin ilmaan. Pääministeri vuorostaan hekotteli ja ylpeili sillä että koko hallitus taputti spontaanisti kuultuaan suuren uutisen presidentiltä.Anteeksi vain mutta minä en taputtanut koska oma Ahtisaaremme on nyt samaa sakkia kuin kansanmurhaa ja vallankumouksia suunnitellut ja toteuttanut Henry Kissinger. Ahtisaari on nyt samaa sakkia ammattivalehtelija Albert Goren kanssa. Totuus on se että arvostettu Nobelin rauhanpalkinto ei enää ole mitään muuta kuin säälittävä poliittinen palkinto.
Tietysti on (tavallaan) hienoa että suomalainen nostetaan parrasvaloihin koska pieni maa ei normaalisti saa kovin usein huomiota maailmalla. Mutta tällainen ajattelu on nurkkapatriotismia.
Tulee mieleen kun umpihumalainen maaottelusta palaava huutosakki hurmiossaan palkitsee sen kotijoukkueen pelaajan joka tuomarin selän takana tuotti eniten vammoja toisen joukkueen tähtipelaajille.
Ahtisaari on kuitenkin toiminut juuri näin - eli "rauhantoiminnallaan" aiheuttanut suurta tuhoa toiselle joukueelle. Ahtisaari "jälkilaillisti" Naton terroripommitukset ja Kosovon varastamisen Serbialta. Tämä oli Yhdysvalloille hyvin tärkeätä koska Kosovoon rakennettiin omin luvin sotilastukikohta Camp Bondsteel.
Jos Kosovo olisikin jäänyt osaksi Serbiaa Bergrad olisi tietysti häätänyt jenkit ensimmäiseksi. Naton kannalta on tärkeätä ettei kukaan tarkemmin enää välitä tutkia Naton tekemiä sotarikoksia.
Ahtisaari on mitä ilmeisimmin myös saanut tehtäväkseen jälkimyydä maailmalle Bushin valhetta demokratian levittämisestä Irakiiin. Ahtisaaren (CMI) Crises Management International on käynyt neuvotteluja erilaisten irakilaisryhmien kanssa - ikään kuin siirtääkseen huomion siitä että jenkkitahot ovat demokratian levittämisen varjolla sekä ryöstäneet Irakin kulttuuriaarteet ja luonnonvarat, tappaneet yli miljoona siviiliä sekä levittäneet satoja tonneja köydytettyä uraania ilmaan, vesistöihin ja maaperään. Ahtisaaren CMI tunnetustihan rahtasi bussillisen irakilaisia Sannaisten Kartanoon, Porvooseen Suomeen osana tätä "Bushin-demokratian-levittämistä". Salaisen kokoontumisen aiheena oli muka "hahmotella hallinnon siirtoa" irakilaisille itselleen. Samalla kuitenkin Bush-hallinto jatkaa Vatikaanin kokoisen Linnoituksensa rakentamista Bagdadiin. Tämä on maailman suurin suurlähetystö missä 600 pomminkestävää betoniabunkkeria.
Mihin jenkit tarvitsevat tällaista mielettömän kokoista "suurlähetystöä" elleivät nimenomaan aio istua tattina siellä sotakalustonsa kanssa vielä seuraavat sata vuotta.
Eräs Gregory Elich on kirjoittanut pitkähkön artikkelin Ahtisaaren vähemmin tunnetuista tekemisistä neuvotteluissa Milosevijin kanssa, "How the Nobel Peace Prize was Won". Kannattaa lukea - ja ihmetellä.
Venäläiset ja Serbialaiset eivät todellakaan ole ainoat jotka ihmettelevät Ahtisaaren saamaa palkintoa.
Viimeistään tästä tajuaa miten valikoivasti media välittää tietoa meille.
The selection of Martti Ahtisaari for the Nobel Peace Price was a reward for services rendered. This was a purely political statement, meant to underline an important principle in international affairs. The same Western nations that forcibly carved Kosovo from Serbia are vociferously complaining that independence for South Ossetia and Abkhazia violates international law and the territorial integrity of Georgia. This year’s Nobel Peace Prize affirms the lofty principle that it is only the West that will draw and redraw borders in the manner of 19th-century imperial powers.
"It's rare for the Nobel Prize to be used for political goals, this is one of those," Borislav Milosevic, the former Yugoslav ambassador to Russia, told Echo of Moscow radio. (lähde)
