Euroskeptikko Nigel Farage parhaimmillaan

Mitä turhia tähän lisäämään koska Farage sanoo kaiken....




...paitsi sen että uusien itsenäisten Euroopan valtioiden itsenäisen keskuspankkipolitiikan ja oman valuutan ohella tarvitaan myös laajamittainen rahareformi joka lopettaa pankkien etuoikeuden luoda rahaa tyhjästä lainojen muodossa. Tämä toiminta kuuluu valtiovallan velvollisuuksiin.

Ja työttömyyteen taas ei auta juurikaan muu kuin perustuloon siirtyminen ja tietysti sitten myös se työajan puolittaminen.

Lisäys:

http://markuslehtipuu.puheenvuoro.uusisuomi.fi/53196-nigel-faragen-puhe-herattaa-nakemaan-eun-sudenkuopat-sitaatti

Siteeraan sanasta sanaan:

Hyvää huomenta, herra van Rompuy. Olet ollut virassasi vuoden, ja sinä aikana koko rakennelma alkaa romahtaa. Täällä on kaaos, ja rahat alkavat olla lopussa. Minun pitäisi kiittää sinua. Sinun pitäisi olla koko euroskeptisen liikkeen kansikuvapoika.

Mutta katso tämän edustajahuoneen ihmisiä tänä aamuna: katso näitä kasvoja, katso pelkoa, katso vihaa. Jopa Barroso-raukka näyttää siltä kuin hän olisi nähnyt aaveen! He alkavat ymmärtää, että peli alkaa olla pelattu.

Kuitenkin, epätoivoisessa halussaan ylläpitää unelmaansa, he haluavat poistaa viimeisetkin merkit demokratiasta tässä järjestelmässä.

Alkaa olla täysin selvää, että yksikään teistä ei ole oppinut yhtään mitään. Kun sinä, herra van Rompuy sanot, että euro on tuonut meille stabiilisuutta, olettaisin, että voisin antaa sinulle aplodit huumorintajustasi. Mutta eikö tämä ole sittenkin bunkkeri- (tai pankkiiri-) mentaliteettia?

Sinun fanaattisuutesi on ihan selvästi näkyvissä. Sinä puhut tosiasiasta, että oli valheellista uskoa, että kansallisvaltio voisi säilyä 2000-luvun globalisoituvassa maailmassa. No, tämä voi olla totta Belgian tapauksessa, jolla ei ole ollut hallitusta kuuteen kuukauteen.

Jim Corr: Irlanti kansainvälisen finanssiterrorismin hampaissa.

Jim Corr on ilmeisesti Irlannin johtavia talousdemokraatteja.....



Jim Corr sanoo mm että Irlanti on finanssihyökkäyksen kohteena ja että pääongelma on se ettei irlantilaiset itse hallitse rahan luomista ja liikkeeseen laskemista.

Irlantilaisten otettava takaisin itselleen elintärkeän rahavallan hallinnan ja ehdottomasti käännettävä selkänsä IMF:lle ja Maailmanpankkille.

Talousdemokratian ajatuksia Hesarissa

Onpa aikoihin eletty. Kuka olisi arvannut että Helsingin Sanomissa, "Vieraskynä" 21.11 2010 (sivu 2.) todetaan että valtion velkaantuminen on silkkaa politiikkaa.

Käytännössä valtion velkaantuminen on siis estettävissä toisenlaisella politiikalla. Menisin itse vielä pidemmälle toteamalla että koko julkisen sektorin (valtio, kunnat, kaupungit) velkaantuminen on pelkkää politiikkaa.

Talousdemokratialla tarkoitetaan kokonaisvaltaista talouspolitiikkaa jota seuraamalla päästään eroon sekä veloista että velkaantumisen mekanismeista. Kaikkien kansalaisten hyväksi. (tai no..tietysti pankkiirioligarkia ja koko loismainen tarpeeton finanssisektori jää nuolemaan näppejään)






















Jutun loppu:

Euroopan unionissa valtioiden suora keskuspankkirahoitus on kiellettyä ja keskuspankkirahan välitys on annettu rahoitusmarkkinoiden tehtäväksi. Valtion velkakirjojen hinnan alistaminen laajamittaiselle keinottelulle on kasvattanut rahoitusmarkkinoiden valtaa valtioihin nähden.

Viimeistään Kreikan velkakriisi toi näkyviin järjestelmän ongelmat. Jos julkisia menoja olisi eurojärjestelmässä rahoitettu suoraan keskuspankkirahalla, koko velkakriisiä ei olisi päässyt syntymään.

Velkakriisin hoidossa on joka tapauksessa jouduttu turvautumaan keskuspankkirahoitukseen, mikä todistaa, että keskuspankkirahalla on nykymuotoisessa rahatalousjärjestelmässä tärkeä rooli. Järjestelmän tarkastelu osoittaa, että ilman poliittisesti päätettyjä keskuspankkirahoituksen rajoituksia minkäänlaista valtion rahoitusvajetta ei olisi olemassa.

Maaseudun Tulevaisuus Uusipaavalniemestä

Ihmettelen sitä miten maan johtavat talous- ja rahajärjestelmän asiantuntijat eivät ole tietävinään että jokainen pankkiluotto kasvattaa pankin tasetta ja edustaa samalla uutta rahaa rahakiertoon.






















Onneksi sentään Bank of Englandin pääjohtaja (governor) Mervyn King on samaa mieltä Markku Uusipaavalniemen kanssa:

The key feature of fractional reserve banking is that the lending actvity of banks effectively creates new money, in the form of new bank deposits. As the Bank of England’s 2007 Q3 Quarterly Bulletin states: “When banks make loans, they create additional [bank]deposits for those that have borrowed the money”.

Put another way, the money supply of the real economy depends entirely on the lending decisions of the banking sector.

Mervyn King, the Governor of the Bank of England recently identified these
changes in the money supply as being central to the financial crisis:

"At the heart of this crisis was the expansion and subsequent contraction of the balance sheet of the banking system."

Lähde: http://www.positivemoney.org.uk/wp-content/uploads/2010/11/NEF-Southampton-Positive-Money-ICB-Submission.pdf

Lisäys 21.11 2010. Iltalehti julkaisi tällaisen jutun:

Iso-Magneetti kirjoittaa Uusipaavalniemestä

Olen toki iloinen siitä että tästä tärkeästä aiheesta kirjoitetaan mutta...Iso-Magneetin toimittaja JT on omissa nimissään julkaissut tynkäversion( 5.000 merkkiä) kirjoittamastani paljon pitemmästä (11.000 merkkiä) jutusta koskien Markku Uusipaavalniemen tunnettua haastattelua. Juttu on (minun mielestäni)omavaltaisesti paloiteltu ja suorastaan sensuroitu. Haastattelun (talousdemokratian kannalta) mielenkiintoinen tausta mm jätetty kertomatta mm. Katso sivu 8.






















Ja yhdistyskin saa tietysti vähän mainosta samalla - vaikka nimeni onkin väärin kirjoitettu.

Vielä kerran: Mitä talousdemokratialla tarkoitetaan.

Olen kirjoitellut blogia vuodesta 2007. Pääteemana on, pienestä rönsyilystä huolimatta aina ollut - talousdemokratia.
Mitä sitten talousdemokratia on, voi joku uusi satunnainen kurkistelija kysellä itseltään?

Pitempi vastaus tuohon on - vilkaise blogiani - ja muiden talousdemokratia-aiheisten blogien kirjoituksia ja kannanottoja kautta viime vuosien. Lue esiteltyjä kirjoja ja artikkeleita. (katso linkit oikealla ja alaoikealla tai googlaa)

Lyhyempi vastaus on: Talousdemokratia on uusi erilainen talousjärjestelmä missä ei pelkästään nimellinen poliittinen valta, vaan myös taloudellinen valta on kansalla, joko ns suoran demokratian kautta - tai kansan valituilla edustajilla välillisen demokratian mallin mukaan. Nykyisellään yhteiskunnan kaikki raha on ensin lainattava yksityisistä pankeista. Tähän valtavaan epäkohtaan on saatava muutos.

Käytännön talousdemokratia on sitten ne tarvittavat uudistukset joilla y.m. tila asteittain saavutetaan. Talousdemokratiaan on monta vaihtoehtoista ja rinnakkaista tietä.

Aikaisempia ja selvästi epäonnistuneita järjestelmiä ovat kapitalismi+markkinatalous sekä sosialismi+suunnitelmatalous. Vielä aikaisempia ja nykyään pääosin jo hylättyjä olivat keskiajan feodalismi ja muinaishistorian valtiokaupunkien talousmallit. Valtio-opin opiskelija voisi varmaan täydentää listaa. Mutta pitäydytään tällä kertaa talousdemokratiassa ja käsitellään sitä.

Minua on hauskasti nimitetty "talousdemokratian isäksi" joten sallittakoon että selostan lisää tästä omasta lempilapsestani.

Talousdemokratiassa yhteiskunnan, valtion ja julkisen vallan rooli vahvistuu huomattavasti nykyisestään ilman että tämä millään lailla edustaisi vasemmistolaisuutta, sosialismia tai muuta huonomaineista ja useimmin paheksuttua aatesuuntausta.

**

Pieni sivuraide: Todettakoon tässä että me ihmiset tarvitsemme elääksemme ja toimiaksemme tukevaa maata jalkojemme alle, puhdasta hapekasta ilmaa, puhdasta vettä, viemäröintiä, tie- ja katuverkostoa, siltoja, satamia, lentokenttiä, kanavia ja muuta ns infrastrutuuria.
Nämä elintärkeät toiminnot ovat alusta asti olleet yhteiskunnan, valtion tai kuntien tarjoamia palveluita. Listaan voidaan lisätä sähköntuotanto- ja sähköntoimitusverkosto, kattava puhelinverkosto, sosiaali-, sairaala- ja terveydenhoitopalvelut, vanhainkodit, lasten päivähoito - ja paljon muuta. Unohtamatta valtionrautatietä, poliisia, palokuntia, maanpuolustusta ja rajavartiostoa, tv- ja radiolähetysverkostoa, autokatsastustoimintaa jne

Kaikki y.m. on perinteisesti ollut julkisen vallan käsissä ja toiminut vallan mainiosti nykyistä hyvinvointivaltiota rakennettaessa. Kukaan ei missään vaiheessa itsenäisyytemme 70 ensimmäisten vuosien aikana esittänyt että mainittuja yhteiskunnallisia toimintoja kuuluisi yksityistää - tai edes että toimisivat jotenkin tehokkaammin ja paremmin yksityisissä käsissä ja että näitä tulisi saada käyttää voitontavoittelumielessä.

Nykyään tilanne on osittain toinen johtuen ns uusliberalistisesta suuntauksesta mitä erityisesti Kokoomus edustaa. Olemme kaikki voineet huomata mihin tämä joidenkin ihailema uusliberalismi on johtanut - pakollisen autokatsastuspalvelun hinnat ovat kolminkertaistuneet nykyisen autokatsastusoligarkian käsissä. Yhtä surkeata oli nykyisen Yleisradion digitaalisen lähetysverkostotoiminnon yhtiöittäminen ja myynti ulkomaisiin käsiin. Digitaalilähetykset ovat nyt monopolin käsissä - ja suomalaisia rahastetaan.

Edellä mainitut yhteiskunnalliset toiminnot olisi sittenkin pitänyt antaa olla julkisen vallan hallussa - mutta paluu tähän hyvin toimineeseen malliin on jokseenkin ongelmallista.

Euroopan Unioniin liittyminen aiheutti myös aikamoisen muutoksen perinteisten yhteiskunnallisten palvelujen kannalta - koska samanlainen tappava uusliberalismi näyttää pesiytyneen myös EU-komissioon ja tämän kasvottomaan virkamieskoneistoon. Sivuraiteen loppu.

**

Talousdemokratia katsoo että uuden rahan, tai luoton luominen ja sen liikeeseen laskeminen kuuluu valtion- ja muun julkisen vallan etuoikeuksiin ja velvollisuuksiin - kaikkien kansalaisten eduksi. Talousdemokratia ei hyväksy sitä että mainitut toiminnot on siirretty yksityisiin voittoa tavoitteleviin käsiin - pankeille joista 75% on ulkomaisissa käsissä.

Syy tähän pitäisi olla jokaiselle melko ilmeinen: koko yhteiskunta on pahasti velkaantunut ja joutuu näin ollen maksamaan korkoja mainituille rahalaitoiksille.
Varsinaisten korkosuoristusten ohella yhteiskunta on joutunut karsimaan ja supistamaan palveluitaan viittaamalla velkaan ja rahapulaan. Muistutan siitä että pankkien laina-ja luottopalvelu on silkkaa kirjanpitoa vailla minkäänlaista substanssia. Tästä ei ole syytä maksaa korkoa - tai paljon mitään muutakaan.

Talousdemokratia toteaa että vallitseva talousjärjestelmä on niin Suomessa kuin muuallakin kestämätön.
Tarvitaan radikaaleja muutoksia. Nykyisen hallituksen, EU-komission ja IMF:n ehdotukset ja vaatimukset ovat meille kohtalokkaan väärät. Tarvitaan lähes tulkoon päinvastaisia toimia.
Tässä lopuksi lyhyt listaus siitä mitkä ne välittömät poliittiset toimet tulisi olla:

- Talouskasvun doktriini on väärä. Suomen taloutta tulee sen sijaan supistaa.
- Työuria ei tule pidentää vaan lyhentää. Työaika tulee puolittaa nykyisestään.
- Työllistämis- ja sosiaalitukisektori purettava ja on siirryttävä perustulojärjestelmään.
- Mikäli EU- tai muut sopimukset estävät meitä toimimasta taloudellisesti järkevästi meidän tulee erota EU:sta. Lisäksi nettomaksajana ollessamme höyty EU:sta on Suomelle olematon tai jopa negatiivinen. Voimme yhtä hyvin olla mukana kansanvälisessä toiminnassa ulkopuolisena toimijana.
- Suomella ei ole mitään syytä osallistua Naton sotaleikkeihin tai pitää joukkojaan Afganistanissa tai missään muuallakaan maamme rajojen ulkopuolella.
- Suomen on voitava harjoittaa itsenäistä raha- , talous- ja finanssipolitiikkaa sekä vapauduttava kansainvälisen ja kansallisen pankkioligarkian koronkiskonnan niskaotteesta.
Tämä tarkoittaa Suomen Pankin aseman vahvistamista, mahdollista eroa kansainvälisestä järjestelypankista (www.bis.org), kuntapankkikonseptin kokeilemista ja miksei myös Vasemmistoliiton ehdottamaa uutta kansanpankkia joka olisi osuuskuntamuotoinen ja toimisi kansalaisten eli jäsentensä hyväksi mm ilman palvelumaksuja ja minkäänlaista voitontavoittelua.
Kansanpankki voisi toimia pääosin verkkopankkina ilman mitään pröystäileviä pilvenpiirtäjäkonttoreita tai edes liituraitajohtajistoa. Maaseudulla kansanpankin konttorit voitaisiin yhdistää postitoimintoihin. Perustulo mahdollistaa lisäksi varsin edullisten konttoriverkoston luomista mikäli sellaiseen ilmenisi tarvetta.
- Ulkomaankauppa vaihtokauppapohjaiseksi. Tavaraerien arvoja kuitataan siten että tuonti ja vienti pysyy tasapainossa. Autoja ja kodintekniikkaa voi valmistaa Suomessakin. Palkkataso-ongelma on silkkaa politiikkaa. Perustulo mahdollistaa paljon uutta yritystoimintaa.
-Paikallisrahan kokeiluja. Paikkakunnilla missä työttömyys on erityisen suuri voitaisiin kokeilla paikallaisrahan täydentävää rahajärjestelmää jolloin käytettävä raha pysyy paikkakunnalla, kiertää siellä tehokkaasti luoden vaurautta. Tästä on hyviä esimerkkejä nykypäivän Argentiinasta ja miksei myös 1930-luvun Itävallasta.
(listaa voi ja saa täydentää...)

Koska kahta herraa ei voi palvella yhtaikaa - olen katsonut että talousdemokratian toteuttamiseksi tarvitaan kokonaan uusi puolue jolla ei ole minkäänlaista kytkyä nykyiseen talousvallan oligarkiaan, sen harmaisiin eminensseihin, Keskiviikkokerhoon tai vaalirahoittajiin jotka odottavat katetta rahoilleen.

Tästä syystä Suomen Talousdemokratia ry kerää kannattajakortteja.

Todettakoon vielä että yhdistyksen sisällä on myös eriäviä mielipiteitä joiden linja on olla passiivinen mitä puoluehankkeeseen tulee. Voi toki olla että talousdemokratian aatteet pikkuhiljaa leviävät muihinkin puolueisiin - ja hyvä näin.

Ongelma on lähinnä se että talousdemokratian pitää olla kokonaisvaltainen poliittinen pääteema. Se ei voi olla kohta 9.B jonkin puolueen ohjelmassa joka joko suoraan tai kiertoteitse saa rahoitusta pankeilta.

Masentava tarina nykypäivän elektroniikasta

Ja sama tarina kosmetiikasta

Keräämme edelleen kannattajakortteja

Olen kiitollisuudella päivittäin vastaanottanut kannattajakortteja iltapäiväpostissa. Tänäänkin tuli paksu kirje kaukaa pohjoisesta jossa toista kymmentä korttia. Allekirjoittaneiden joukossa on kaikenlaisia ja kaikenikäisiä ihmisiä - laidasta laitaan. Tämän päivän sadosta mainittakoon yrittäjä, maalari, DI, eläkeläinen, maatalousteknikko ja iso määrä opiskelijoita.

Suurkiitos kaikille jotka suurella vaivalla ovat ensin ladanneet tiedoston, tulostaneet sen, täyttäneet kortin käsin, taittaneet sen ostettuun kirjekuoreen ja vieläpä menneet ostamaan postimerkin ties kuinka kaukaa. Lopulta kirje on viety postilaatikkoon ties kuinka kaukaa kotoa. Tällaisilla kannattajakorteilla on huomattavan paljon arvoa itselleni.

Tällaiset postin tuomat kortit ovat aivan eri luokan kannaottoja kuin toreilla tai parkkipaikalla toisen henkilön myyntipuheesta tai kehoituksesta ohimennen hutaistulle allekirjoitukselle. Oikeusministeriön virkamiehille kaikki kuitenkin valitettavasti ovat samanarvoisia. Kortteja on tällä erää useita satoja mutta 1000 kpl ei ole vielä rikki.

Tarvitsemme siis vielä paljon, paljon kortteja lisää. Sain tänään painosta koko laatikollisen uusia kortteja (kiitos Merville!). Toivon tietysti että voisimme lähetellä näitä kortteja halukkaille korttien kerääjille ympäri Suomea.

















Olen muutenkin tässä pian lähettämässä yhdistyksen jäsenille kirjeen johon laitan ainakin 30 korttia mukaan. Jos Sinä, satunnainen lukija, myös haluat pienen lähetyksen ja kerätä kortteja omassa lähipiirissäsi niin ota yhteyttä sähköpostilla " lars(at)talousdeemokratia.fi " niin saat viikon parin sisällä lähetyksen. Gmail-osoitekin toimii.

Yhdistyksellä ei ole kovinkaan paljon rahaa joten kaikki mahdolliset avustuset ovat myös tervetulleita. Blogin oikealla laidalla on oma TD-tilinumeroni johon on mahdollista lähettää pieniä tai suurempia tukiaisia kannatuskorttien postitusprojektia varten.

Mahdolliset virallisemmat lahjoitukset suunnataan sitten jo yhdistyksen kotisivulta löydettävälle tilille jota rahastonhoitaja hallinnoi.

Korttien kerääminen jatkuu koko ensi vuoden riippumatta siitä milloin saamme ne 5000 korttia kasaan.

Mikäli meillä ei tammikuun lopussa 2011 ala olla sopivasti kortteja oman puolueen perustamiseksi me aktiivistit joudumme turvautumaan varasuunnitelmaan eli jo olemassa oleviin puolueisiin ja lähtemään ehdolle sitoutumattomina näiden listoilla.

Vaihtoehtojahan on paljon - ainakin vielä. Ainoastaan suuret puolueet lienevät täyttäneet kaikki ehdokaspaikkansa.

Parin prosentin pääomavaatimuksen moraalinen ongelma

Hbl julkaisi tänään tiistaina 10.11 mielipidekirjoitukseni. Jutussa ihmettelen lähinnä sitä miten ristiriitaista tietoa yleisölle annetaan pankkien pääomavaatimuksesta. Esimerkkeinä Ruotsin valtiovarainministeri Anders Borg: "parin tuhannen pääomilla pankit lainaavat miljoonan", Suomen Jyrki Katainen: " pankit voivat sitten myöntää kymmenen kertaa enemmän lainoina" ja Suomen Pankin Hakkarainen: " Basel II 2,5% (2500 euron pääomilla saa myöntää 100.000 euroa lainana) ja uusi Basel III 4,5% (nyt 4500 eurolla tämä sama 100.000 euron laina)

Kuka on oikeassa, kuka väärässä - ja pääasia: Onko tässä moraalinen ongelma?

Taloussanomat: Mistä tätä rahaa oikein tulee ?

Yllä oleva kuva on napsittu tämän päivän Taloussanomien TaSa sivuilta.

Jutun ohella "tasapuolisuuden nimissä" on samalla julkaistu erään Sampo-pankin ekonomistin kriittinen TD-tarkastelu. On kuitenkin melko ilmeistä ettei kyseinen herra ole kunnolla perehtynyt TD:n ajatuksien kansantaloudellisiin taustoihin.

Päivitys 5.11 Artikkelit ovat herättäneet aikamoista keskustelua.

Money & Life Documentary

Uusi dokumenttielokuva työn alla.

Money & Life documentary trailer from StormCloud Media on Vimeo.

Kotisivu: http://www.moneyandlifemovie.com/

Jokunen sana talousdemokratian eri ratkaisuista

Miten voisimme jatkossa toimia jotta hyvinvointi varmistuisi - tarkoittaen että kansalaisten ostovoima olisi riittävä, kaikille halukkaille riittäisi töitä, yrittäminen olisi kannattavaa ja palkitsevaa. Samalla valtionvelastakin tulisi päästä eroon - ja tietysti kaikesta muusta turhasta julkisesta velasta. Kansalaisten tulisi työllään tienata niin paljon että pakollisten elinkustannusten jälkeen jäisi jotain säästöön. Säästöillä - joutumatta lainaamaan, pitäisi voida ostaa auto tai muuta pientä tarpeellista hintaluokassa 10-20.000 euroa.

Olen tässä alla pohdiskellut erilaisia vaihtoehtoja. Huoma että vaihtoehdot eivät välttämättä istu nykyiseen talousparadigmaan - vaan ovat talousdemokratian talousmallin mukaisia.


Luonnollisin ja kaikista helpoin ratkaisu olisi se että Suomen Pankki ottaisi hoitaakseen kaiken uuden rahan luomisen (kirjaamisen tyhjästä) ja myös liikkeeseen laskemisen valtionhallinnon omalla kulutuksella ja eri ministeriöiden investoinneilla.

Tässä tilanteessa olisi ehkä järkevintä että Suomen Pankki, Valtionkonttori ja Valtiovarainministeriö olisivat kaikki yhtä ja samaa organisaatiota?

Tällöin pitäisi samalla kieltää kaikkia liike-, säästö-, osuus ja investointipankkeja ja muita rahoituslaitoksia tehtailemasta uutta rahaa lainatoiminnallaan. Tämä olisi tehtävissä asteittain nostamalla kassavarantoa nykyisestä 0-2 % :sta vaiheittain esim. nostamalla varantovaatimusta vuosittain 10% aina täyteen sataan prosenttiin. Näistä "monetary reform" muutosmekanismeista on mm eräs James Robertson kirjoittanut useita artikkeleita - ellei jopa jokusen kirjankin.

Useimmissa länsimaissa uutta rahaa, on nykyisen pankkiluottojärjestelmän puitteissa laskettu liikkeeseen vuosittain melko paljon - vaikkei tästä paljon puhuta julkisuudessa. Southamptonin Yliopiston professori Richard Werner on laskenut rahanmäärän kasvaneen länsimaisissa velkatalouksissa peräti 12-15% vuodessa.
Tämä siis tarkoittaa että Suomen Pankin ensisijaiseksi tehtäväksi tulisi varmistaa että suomalaisilla kuluttajilla on riittävästi rahaa jotta hyödykkeiden vaihto sujuisi ilman turhia keinotekoisia esteitä.

Kysymys: Miten tämä sitten olisi toteutettavissa käytännössä - oikeudenmukaisesti ja demokratian pelisääntöjen mukaisesti? Vastaus: Ehkäpä siten että Suomen Pankki itse rahoittaa valtionbudjetin alijäämää ja jopa siirtää osan tästä tehtävästä Kuntarahoitukselle?

Kuntarahoituksesta tulisi näin osa julkista valtiollista rahahuoltoa - tai pikemminkin luottohuoltoa koska 99% rahasta olisi edelleen digitaalista tilirahaa. Mahdollistako vai ei, siinä pohdittavaa. Edut vastaan haitat?

Suomen Pankki ja Kuntarahoitus voisivat myös siirtää tehtävän suurkaupungeille - ja miksei pienemmillekin. Kuntayhtymätkin voisivat osallistua samaan toimintaan jotta päätöksenteko saataisiin mahdollisimman lähelle ruohonjuuritasoa ja lähidemokratiaa.

Tässä kohden on tärkeätä mainita että poliitikot eivät olisi mukana päättämässä siitä miten paljon rahaa luodaan - vaan enemmälti siitä että raha kulutetaan hyödyllisiin paikallisesti johdettuihin projekteihin. Vuosittaisesta rahamäärän lisäyksestä - vastaisi puolueeton ja epäpoliittinen asiantuntijaelin. Rahamäärää voitaneen toki joskus myös joutua supistamaan.
Tämä onnistuu helposti verotuksen keinoin.

Perusvirsi tällaisissa esityksissä on se että monet itkevät: inflaatiota inflaatiota..
Kuitenkin tilanne on se että useimmat rahauudistusliikkeen strategit ovat sitä mieltä että uutta rahaa voi huoletta laskea liikeeseen hyvinkin paljon enemmän kuin mitä esim itävaltalais-talousoppien edustajat väittävät. Yksi syy tähän on se että suuri osa uudesta rahasta kuluisi vanhojen velkojen hoitamiseen. Toinen on se että ihmiset eivät välttämättä kuluttaisi rahansa hulluina - vaan säästäisivät tulevia isompia ostoksia varten. Tämä on huomattavasti parempi kuin jos joutuisi lainaamaan saman rahan korkoineen pankista.

Huomionarvoista on että taloudemokratia uudistusuohjelman myötä rahan velkakytky saataisiin pois - joko hallitusti kerralla - tai hallitusti vaiheittain.

Rahaa laskettaisiin liikeeseen esim seuraavilla mekanismeilla:

A. Valtiolliset, alueelliset ja paikalliset tiestön ja muun tarpeellisen pysyväisluonteisen infrastrukturin rakentaminen, korjaaminen ja ylläpito. Tähän kuuluu myös terveydenhuolto ja koulutuspalvelut ja sosiaaliset huoltopalvelut jotka mielletään osaksi hyvinvointiyhteiskuntaa.
Näin ollen kaikki panostus tähän olisi korotonta omarahoitusta. Tämä ei aiheuta inflaatiota koska jokainen käytetty euro muodostaa arvon taseen toisellakin puolella. Kysyntä ja tarjonta ovat siis edelleen balanssissa. Tästä on turha tulla huutelemaan inflaatiota...

B. Perustulo tai kansalaispalkka maksettaisin jokaiselle täysi-ikäiselle 1000-1200 euroa /kk sekä jokaisesta lapsesta alhaisempi määrä - esim 500 /kk.

Tämä korvaisi lapsilisäbyrokratian, työttömyyskorvausbyrokratian, rahallisen sosiaaliavun byrokratian, KELA:n asumistukibyrokratian, varusmiespäivärahajärjestelmän, kansaneläkejärjestelmän, starttirahabyrokratian ja opintorahabyrokratian jne

Perustulo muodostaisi näin toimeentulon perustan ja työtulot lisätuloja perustulon päälle.

Käsite "työ" pitäisi myös muotoilla uudelleen. Kotityöt, oman perheen, lasten ja kodin huoltotyöt, opiskelu, käsityön, taiteen ja musiikin harjoittaminen kuuluisi "työhön". Suuri osa tehdystä työstä on tänään palkatonta - tämä uudistus korjaisi tämän epäkohdan.

Nykyisten työpaikkojen jakaminen tulisi yleiseksi periaatteeksi siten että normaalisti oltaisiin ehkä työpaikoilla ehkä 20 tuntia viikossa.

C. Kansalaisten ostovoiman vahvistamiseksi voidaan myös ajatella valtiollista hintatukijärjestelmää (compensated price á la C.H. Douglas) joilla kotimarkkinoille suuntautuvan tavaran- ja palvelujen tuontantohinnasta osa korvattaisiin valtion taholta ikään kuin negatiivinen arvonlisävero tai miksei negatiivinen valmistevero. Hintatukijärjestelmä olisi kuitenkin porrastettu siten että välttämättömyyshyödykkeiden kohdalla tuki olisi korkein. Parturi- ja kampaajapalveluihin verrattavat palvelut voidaan myös ajatella kuuluvan korkeimpaan hintatukiryhmään.


Mikäli EU-jäsenyys tai muut kansainväliset pelisäännöt eivät salli Suomen Pankin ryhtyvän yllä mainittun, vararatkaisujakin on. Tässä jotain niistä:


Kunnalliset pankit ja Kaupunkipankit

Mikään ei voi kieltää kuntasektoria lähtämästä mukaan pankkialalle. Tällöin tätä pankkitoimintaa ohjaisi puhtaasti kuntalaisten yhteinen etu - eikä liikevoiton tavoittelu, johdon bonukset tai kasvottomien rahastomanagereiden osinkojen haaliminen.

S-Ryhmä perusti oman pankkinsa - näin voi myös jokainen kaupunki ja kunta joko yhdessä toisten kaupunkien ja kuntien kanssa - tai jopa yksin ja omin päin. Tarvitaan vain viiden miljoonan pääoma. Tämän ei tarvitse olla löysää raha vaan voi yhtä hyvin olla kaupunki-infrastruktuurin muodossa. Tällä tavoin ajateltuna se tarvittava 5 miljooonainen löytyy helposti mistä vain.


Näillä keinoin julkinen valta voisi jopa päihittää liikepankit heidän omassa moraalisesti kyseenalaisessa luotottamispelissään.Tässä joitain hyviä syitä miksi tähän tulisi lähteä:

A. Perustetaan osuuskuntapohjainen pankki missä jokainen asukas saa ilmaisen tilin käyttöoikeuksineen ja pankkikortteineen. Mitään kuukausimaksuja tai tilinkäyttömaksuja ei tarvita. Osuuskuntaa ei voi kaapata eikä sen nurkkia vallata. Lyömätön yritysmuoto tähän.

B. Kunnan tai kaupungin kaikki rahavarat siirretään suojaan rahaspekulaatiosta oman kuntapankin tileille. Rahavarat ovat näin turvassa ilman valtion talletustakuuta ja käytettävissä parhaalla mahdollisella tavalla yhteiseksi hyväksi.

C. Mikäli kuntapankki maksaisi kaikki palkat ja palkkaoheiskulut oman kuntapankkinsa palkkatileille ja vaatisi vakuutusyhtiöitä ja verovirastoja avaamaan tilit samaisessa pankissa suuri osa rahasiirroista olisivat kuntapankin sisäisiä siirtoja - eli pelkkää kirjanpitoa oman pankin tililtä toiselle.

D. Kuntapankki ei siis perisi minkäänlaisia kuluja tai maksuja tiliasiakkailtaan vaan rahoittaisi palvelunsa vuosittaisen rahamäärän lisäämisprosessin yhteydessä.

E. Kuntien veroäyri voitaisiin tämän uudistuksen myötä laskea todella alhaiselle tasolle koska kaikki kunnan investoinnit rahoitettaisiin oman pankin avulla - korkokulujen osuus olisi hyvin pieni verrattuna tämän päivän tilanteeseen.

F. Kuntapankki voisi rahoittaa asukkaitten pienipuotoista liiketoimintaa, opiskelua ja voisi myöntää asuntolainoja ennätysmatalin koroin

G. Kuntapankin toiminnasta on erilaisia malleja USA:sta. North Dakota State Bank (1919-)
Floridaan on suunnitteilla jotain vastaaavaa (Farid Khavari for governor) samoin Oregonin ja Virginiaan - ja pian ehkä kaikkiin USA:n osavaltioihin.

Vaikka tämä on varasuunnitelma - tämän edellä mainitus voi toki toteuttaa pääsuunnitelman ohella.

Näiden ajatusten myötä totettamisen myötä pitkässä juoksussa yksityisten liikepankkien vaikutusvalta yhteiskunnassamme vähenisi murto-osaan nykyisestä. Suomessa sovellettaisiin aivan uutta talousjärjestelmää - talousdemokratiaa.

Myönnän että talousdemokratian talousjärjestelmä voi tuntua melko kaukaisena - ainakin kun ottaa huomioon rahoitusalan aivan kohtuuttomat vaalirahoitus- ja lobbausvoimavarat.

Näkisin silti talousdemokratian kaikin puolin mahdollisena ja täysin toteuttamiskelpoisena.

Pääongelma on tällä erää lähinnä tiedotus - eli se miten saada kansalaiset tietoisiksi siitä että vaihtoehtoisia, parempia järjestelmiä edes on olemassa. Monet elävät siinä luulossa että nykymalli on ainoa jäljellä oleva Itä-Euroopan kommunismikokeilun kaaduttua.

Politiikassa kaikki on mahdollista. Jokainen vallankumous on aina ollut laiton - ja silti näitä on tehty ja tehdään jatkuvasti. Tämä talousdemokratian vallankumous on ajan hengen mukainen ja tälle on vuorenvarmasti sosiaalinen tilaus - kunhan tieto leviää.

*

PS. Unohdin ottaa paikallisvaluutat tähän mukaan. Paikalliset ja ns täydentävät valuutat kuuluvat myös talousdemokratian ratkaisuihin.

Paikallisvaluutan etu on siinä että raha pysyy alueella missä sitä tarvitaan. Täydentävä valuutta taas mahdollistaa kaikenlaista hyödykevaihtoa mikä muuten ei tapahtuisi. Esim LETS, Time dollar, Japanin vanhusten hoivatuntipankki josta Bernard Lietaer puhuu.

Nykykäytäntö vastaan talousdemokratia

Jokainen suomalainen on tekemisissä rahan kanssa päivittäin. Katselemme rahaa käsissämme, annamme sitä pois lompakostamme ostaessamme käteisellä, ansaitsemme rahaa työtä tehdessämme ja säästämme rahaa pankkitileillämme. Onko itse asiassa mitään rahaa arkisempaa? Raha on meille itsestäänselvyys. Tuskin voimme edes kuvitella elämää ilman rahaa. Pankkikortin nelinumeroinen turvakoodi on elämämme arjen tärkein numerosarja.

Turvaa, vapautta ja vaikutusvaltaa

Rahan omistamisen myötä koemme turvaa koska takaahan raha asumisen, päivittäisen ruokamme, siistit vaatteet ja se voimmehan tarvittaessa ostaa lähes mitä tahansa koemmekaan tarvitsevamme. Raha antaa myös vapautta - se jolla on todella paljon voi käyttää ylimääräiset rahansa haluamallaan tavalla - vaikkapa pitämällä lomaa töistä, virkistykseen, matkusteluun tai käyttää sitä poikkeuksellisen kalliiseen harrastukseen. Se jolla on rahaa on myös tavallaan taloudellisesti riippumaton - kun taas se jolla sitä ei ole riittävästi on kaikkea muuta kuin taloudellisesti riippumaton - eli usein täysin riippuvainen sekä työpaikastaan että lainaa hakiessaan pankkinsa suosiollisuudesta. Viime aikaiset vaalirahoitusjupakat ovat myös osoittaneet että rahalla voi ostaa jos ei suoraa valtaa niin ainakin vaikutusvaltaa. Rahoittamalla erilaisia poliittisia puolueita joko suoraan tai epäsuorasti erilaisten säätiöiden välityksellä - monet yritykset ovat joutuneet myöntämään saaneensa erilaisia kaavoitusetuja tai välttäneensä muuten hidasta byrokratiaa. Sanaparsi sanoo: Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat. Tämä totuus on viime vuosina ollut harvinaisen hyvin huomattavissa suomalaisessa politiikassa. Ja kaikki johtuu rahasta.


Miksi tämä kiinnostaisi

Raha on niin arkista - mutta rahaan liittyy kuitenkin paljon asioita, olosuhteita ja epäselvyyksiä joita emme missään vaiheessa edes tule ajatelleeksi arkisen kulutuksemme lomassa. Emme edes tiedä että näistä asioista ja epäselvyyksistä voisi ja tulisi keskustella.

Harva meistä nimittäin edes osaisi vastata oikein esim. rahaan liittyviin peruskysymyksiin.
Mitä mitä tämä arkinen rahamme oikeastaan on? Missä ja miten tämä tilillämme oleva raha on syntynyt tai luotu? Vai onko se raha ehkä sittenkin aina valmistettu eli lyöty tai painettu?
Kenen luvalla tai valtuutuksella tilillämme olevan raha on saatu aikaiseksi ja milloin? Entä miksi tämän yleensä pitäisi kiinnostaa meitä? Joku saattaa ajatella että miksi rahasta pitäisi puhua koska onhan elämässä paljon tärkeämpia asioita kuin raha. Silti vaikkemme ehkä itse missään tilanteessa tule pohtineeksi näitä rahaan liittyviä asioita - ne ovat valtiontalouden kannalta lähes elämän ja kuoleman kysymyksiä. Ja valtiontalous koskee meitä kaikkia halusimme sitä tai ei koska joudumme verotuksen, pakollisten maksujen ja kuluttaja- hintojen myötä - huonon tai hyvän valtiontalouden maksumiehiksi.

Veikkaisin että useimmat meistä luulevat rahan olevan Suomen valtion - tai ainakin Suomen Pankin tiukassa valvonnassa- ja tietysti sitten se EKP. Uutisissa saatamme joskus kuulla Euroopan Keskuspankin korkosäätelystä ja euribor-korosta. Hakiessamme lainaa pankista virkailija toteaa lainakoron olevan aina jollain tavoin sidottu euroboriin. Raha-asioista puheen ollen uutiset aina tapaavat haastatella Suomen Pankin pääjohtajaa Erkki Liikasta, Valtiovarainministeri Jyrki Kataista tai ETLAn ja EVA:n johtajaa Sixten Korkmania.

Voisi siis olettaa että useimmat meistä pitäisi melkoi varmana että rahan määrää ja arvoa hallinnoi Euroopan Keskuspankki, Suomen Pankki ja sitten ehkä vielä jollain lailla jokin muu epämääräinen valtiovallan elin....

Yllätys, yllätys

Tunnemme kaikki sanontaa, Follow The Money , joten seuratkaamme mitä oikeasti tapahtuu kun raha syntyy. Setelit ja kolikot ensin. Setelit painetaan paperille, kolikot lyödään metallipalasista ja näitä jaetaan Suomen Pankista pankkeihin ja käteisnostoautomaatteihin lähes päivittäin. Euroopan Keskuspankin kotisivuilta voidaan katsoa tarkemmin kuinka paljon ja minkä arvoisia seteleitä ja mitä ja kuinka paljon eri kolikoita kuhunkin euroalueen maahan on ns laskettu liikkeeseen. Tämän seteli- ja kolikkorahan osuus kaikesta rahasta on kuitenkin vain 2-5% prosenttia. Ammattikielessä ja rahamääräkaavioissa setelit ja kolikot ovat M0 (m nolla) Viime aikoina tähän on lisätty EKP:n digitaalista kirjanpidollista perusrahaa (base money) kun keskuspankki on livennyt vanhasta säännöstä olla ostamatta jäsenvaltioiden velkakirjoja.

Silti - suurin osa 95-98% kaikesta rahasta EU-jäsenmaasta riippuen on syntynyt ihan muualla. Se on syntynyt pankkijärjestelmässä - tarkoittaen pääasiallisesti pankkiluottoina ja pankkien välisten rahasiirtojen myötä erilaisten enemmän tai vähemmän monimutkaisten kansainvälisten säädösten ja sopimusten mukaisesti. (Basel II, fractional reserve banking= pankkitoiminnan vähimmäisvaranto- tai osittaisvarantojärjestelmä, M3-M4)
Miksi tämän sitten pitäisi kiinnostaa meitä ja mitä tämä kaikki tarkoittaa käytännössä?

Se tarkoittaa sitä että yksityiset suurinta mahdollista voittoa tavoittelevat yritykset hoitavat valtaosan rahahuollostamme.

Yksityiset rahoitusalan osakeyhtiöt joita kansanomaisesti sanotaan pankeiksi ovat siis lähes kaiken liikkeessä olevan rahan alkuperäinen lähde. Valtiot ovat siis joskus jostain syystä ulkoistaneet eli siirtäneet kansalaistensa rahahuollon näille yksityisille liikeyrityksille. Näin oli Suomessa jos markka-aikaan eli mitään varsinaista muutosta ei tapahtunut euroon siirryttäessä. Lisäksi - näin lienee aina ollut koko itsenäisyytemme aikana.

Eikä tässä vielä kaikki. Nämä yksityiset pankit luovat rahaa aina myöntäessän lainan tai luoton. Lähes jokainen luotto on siis uutta rahaa eikä pankki siis kierrätä meille toisten säästöjä kuten moni meistä olettaa. Pankki luo lisäksi raha ns velkaperusteisesti eli velkakirjaa vastaan. Allekirjoitettuamme velkakirjan pankki rahallistaa sen eli muuttaa sen pankkiluotoksi ja kirjaa numeroita tilillemme.

Kerran vielä jottei kenellekään jäänyt epäselväksi: pankki luo meille myöntämänsä lainan tyhjästä.

Pankki ei siis laita likoon mitään omaa pääomaa tai välitä tallatusasiakkaittensa säästöjä meille - vaan kaikki tilillemme kirjattu raha on pelkkiä numeroita, informaatiota tietojärjestelmässä. Ja silti pankki katsoo oikeudekseen vaatia meiltä korkoa. Tyhjästä parissa minuutissa tilillemme kirjattu rivi numeroita oikeuttaa siis pankkia saamaan huikeasti korkoja sekä oikeuden meidän lainavakuuteemme jos jostain syystä emme pystyisikään maksamaan lainan takaisin sopimuksen mukaisesti. Esimerkkinä 100.000 euron asuntolaina, 5% korolla ja 14 vuoden takaisinmaksuajalla: Maksat lopulta pankille 200.000 vaikka itse sait 100.000 euroa.

Valtiotkin pankkiluoton armoilla

Tämä sama valtaisa epäkohta koskee myös valtioita. Suomen valtion velka on tällä erää luokkaa 70 miljardia euroa. Valtio maksaa tästä velastaan vuotuista korkoa yli 2 miljardia yksityisille liikeyrityksille jotka eivät ole muuta tehneet kuin kirjanneet numeroita valtion tilille. Käytännössä tämä valtion velkaannuttamisseremonia on tehty varsin juhlalliseksi puhumalla hienosti ns "open market"- operaatioista, obligaatioista, päämarkkinatakaajista ja ties mistä.
Lopputulos on kaikessa karmeudessaan silti se että Suomen valtio - kuten useimmat valtiot ovat täysin riippuvaisia näistä rahoittajista ja luottoluokittelijoista jotka kaikki ovat voittoa tavoittelevia yksityisyrityksiä. Luottoluokittelijat arvioivat valtoiden velanmaksukykyä (mitähuonompi sitä korkeampi korko)ja sitten kansainväliset suurpankit ovat ostavinaan valtioin pitempi- tai lyhytaikaisia kiinteän määritellyn koron velkakirjoja (obligaatioita) Tämä "ostaminen" ei kuitenkaan ole normaalia ostamista vaan valtiolle siirretään yhtä lailla täysin tyhjästä luotua pankkiluottoa.

Tästä syystä lähes jokainen valtio on joutunut velkaantumaan pankeille. Käsi joka antaa on aina korkeammalla kuin pyytävä käsi. Näin näemme että poliittinen valtiovalta onkin pitkälti näennäisvaltaa ilman tärkeintä valtaa, talousvaltaa koska jokin nimeämätön tekijä pakottaa velkasuhteeseen ulkomaisten pankkien kanssa. Moni onkin ihmetellyt miksi näin on.

Maailmanhistoria tuntee kymmeittäin valtiomiehiä jotka ovat julkisesti ihmetelleet miksei valtiot itse voisi hoitaa rahahuoltonsa. Eräs näistä oli USA:n tunnettu presidentti Abraham Lincoln jonkä väitetään eräässä adressissa 1864 todenneen että rahan luominen on suvereenin valtiovallan tärkein velvollisuus ja vastuu kansalaisiaan kohtaan.

Monet ovat myös todenneet että ennen valtioita miehitettiin ja valloitettiin armeijan ja sotakoneiston avulle - nykyään tähän käytetään valtioiden velkaannuttamista ja kohtuutonta korkoriistoa.
USA: n entinen taloustorpeedo, John Perkins, joka itse on ollut mukana velkaannuttamassa useita Keski-Amerikan maita, sekä Irania että Irakia on todennut että nykyään armeijat lähetetään liikkeelle vasta viimeisenä keinona eli vain jos kaikki muut velkaannuttamistemput ja taloussotakeinot epäonnistuvat.

Tänään maailmassa on kasvava määrä ihmisiä jotka ovat tietoisia näistä asioista siitäkin huolimatta että näistä ei paljon julkisuudessa puhuta eikä edes yliopiston historianopetus näistä juuri mitään paljasta. Suomalainen kirjallisuus ja uutismedia on vaiennut näistä erityisen tehokkaasti mikä näkyy mm siitä että Suomesta on kautta itsenäisyytemme ajan puuttunut kaikki ne poliittiset liikkeet jotka muualla maailmassa ovat paljastaneet sekä valtiovelan kohtuuttomuuden että yleensäkin korkojen maksamisen pankeille pelkästä informaatio ja tilinpitopalvelusta.
Muualla maailmassa näistä rahan epäkohdista on puhuttu paljon: sen luomisesta "tyhjästä" velkakirjaa vastaan, sen liikkeeseen laskemiseen velkana ja
siitä mitä tama kaikki tarkoittaa koko talousjärjestelmälle ja sen valtiovallalle ja asukkaille.

Lopuksi vielä esimerkki siitä miten pieleen asioiden on annettu mennä täällä meillä:

Suomessa toimivasta pankeista on tänään peräti 75% ulkomaisten tahojen omistuksessa.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä että Suomen valtiota, kaupunkeja, kuntia, yrityksiä, yhteisöjä ja kansalaisia rahastetaan pankki- ja rahoituspalveluiden keinoin siiinä määrin tehokkaasti että 75% tästä viedään ulkomaille tavalla tai toisella.

Ratkaisun tie

Miten sitten Suomen tulisi toimia jotta taloudellinen tilanteemme helpottuisi? Kansalaisten tulisi keskustella rahasta poliitikkojen kanssa ja vaatia selityksiä ja perusteluja sille miksi tilanteen on annettu mennä tällaiseksi. Samalla kansalaiset huomaisivat etteivät poliitikot itse asiassa tiedä tästä paljon mitään. Rahajärjestelmän saaminen kuntoon on sen verran tärkeä asia - ellei suorastaan elintärkeä, että meillä suomalaisilla ei enää ole varaa äänestyttää eduskuntaan misseja, muusikoita ja entisia urheilijoita viettämään yhteistä joutoaikaa.

Suomessa on nyt kriittinen hetki edessä. Seuraavat vaalit ovat varsin ratkaisevat - haluammeko yhä velkaisemman yhteiskunnan jonka myötäilijähallituksen säästötoimet lamaannuttavat koko yhteiskunnan ja luovat työttömyyttä, köyhyyttä ja kurjuutta?

Haluammeko nähdä Suomen missä pienetkin ylimääräiset raharesurssit ohjataan ulkomaille täysin turhina korkosuorituksina? Haluammeko edelleen nähdä Suomen missä kuluttujahinnoissa on liki 50% turhia pääomakuluja vallitsevan velkaperusteisen pankkijärjestelmän johdosta.

Seuraavissa eduskuntavaaleissa tullaan valitsemaan ne henkilöt joiden vaikutusvallan, viisauden, osaamisen ja rohkeuden myötä Suomi joko kaatuu velkoihinsa - tai uuden rohkean talouspolitiikan myötä nousee polviltaan ja luo yhteiskunnan missä on ihmisarvoista elää ja vaikuttaa. Äänestäjillä on siis valta muuttaa asiat. Äänestämällä vanhojen valtapuolueiden vanhoja partoja äänestäjä varmistaa että silmukka entisestään kiristyy kaulan ympärillä.

Anna siis äänesi uusille kyvyille. Vanhat keinot ovat osoittautuneet vääriksi. On uusien ihmisten ja uuden politiikan aika. Ja tärkeintä kaikessa on rahajärjestelmän uudistaminen.

Korkojen nostamisen huijaus

Money As Wealth kirjoittaa:

Here's the scam. When interest rates are raised, merchants and businesses need to raise prices to pay their loans (that's called inflation). Who is in charge of raising interest rates? The banks. Banks should not be able to raise interest rates on computer generated digits. It should be considered economic terrorism, shouldn't it? Banks create "money" on a computer keyboard and then charge interest on it - nice scam, eh? Then banks arbitrarily raise the cost to borrow the electronic digits, requiring you to work harder to pay them! They create electronic digits, you pay with your life. Then they scream about how they are losing money! If that's not a scam, then there is no such thing.

Sama suomeksi:

Tässä pankkien huijaus. Kun korkoja nostetaan, kauppiaat ja yritykset joutuvat nostamaan hintojaan maksaakseen lainojaan. (tätä sanotaan inflaatioksi) Kuka sitten päättää tästä korkojen nostamisesta? Sen tekee pankit itse.Pankkien ei pitäisi saada vaatia korkoja tietokoneella synnytetyistä biteistä. Tämän pitäisi kuulua luokkaan talousterrorismi, eikö vain? Muistutus: Pankithan todellakin siis luovat "rahaa" tietokoneen näppäimistöllä ja pyytävät tästä korkosuorituksia - mahtava huijaus eikö vain? Ja sitten siis pankit sattumoisin nostavat jo myönnettyjen vanhojen lainojen hoitokustannuksia sekä uusien digirahojen hintaa ,ja vaativat näin sinua tekemään enemmän töitä maksaaksesi tästä "rahoituspalveluksesta". Sitten pankit vielä kehtaavat valittaa siitä miten muka menettävät rahaa! Jos tämä ei ole huijausta niin mikä on ?

Oma huomautukseni: ja tämän yllä olevan hyväksyy Suomen eduskunnasta arviolta peräti 199 kansanedustajaa.

Yksi ainut - Markku Uusipaavalniemi taas kyseenalaistaa y.m. käytäntöä.

Entä hyväksytkö Sinä tämän?

Edustaako yksikään kansanedustaja Sinua ja Sinun mielipidettä tässä yhteiskuntamme ehkä tärkeimmässä asiassa ?

Nyt ainakin saatat ymmärtää miksi Suomen Talousdemokratia ry on perustettu ja miksi pyrimme puolueeksi. Meillä on toki monta muutakin hyvää parannusehdotusta takataskussamme...

New Economics Foundation: Democratizing Money

Otsikko viittaa alla olevaan aineistoon Iso-Britanniasta.

http://neweconomics.org/blog/2010/09/28/democratizing-money


Huomaa että otsikko viittaa rahan demokratisointiin. Tämä tietysti tarkoittaa sitä että paheksutaan tämän päivän oligarkista rahavaltajärjestelmää. Oligarkia tarkoittaa suomeksi harvainvalta. Demokratia vuorostaan tarkoittaa kansanvaltaa - rahavallan eli talousvallan demokratisointi on talousdemokratia.

Tätä samaa "rahavallan demokratiosintia "vaaditaan kaikkialla maailmassa missä on valistuneita ihmisiä - vaikkemme välttämättä tiedä siitä....vielä.

Tässä kuva linkin avaamasta sivustosta:






















Poiminta englanninkielisestä tekstistä:

How does fractional reserve banking work? When you put £100 in the bank a strange thing happens. The bank holds on to a ‘fraction’ of your deposit (say 1/10th) and lends the remainder out, charging interest upon it. This £90 loan is described as an ‘asset’ by the bank – it has created it, as if by magic. It charges interest upon the loan and it must be repaid by the debtor with the interest or they will commit a criminal offence. The debtor pays the £90 in to another bank who can then loan out £81, again at interest. The process goes on and on and eventually through this ‘money multiplier’ process, £987 of completely new debt-money is created.

This capacity of banks to create money on the basis of maintaining very small fractions of deposits is one of the most important elements of modern capitalism. Indeed the great German economist Joseph Schumpeter believed it to be the distinguishing feature of capitalism from all previous economic systems. It certainly helps us to explain the astonishing pace of growth we have seen in the Western world (where this system is most developed) over the past 200 years.

It has become clear, however, that our economies cannot keep on growing at the exponential rate we have seen over the past two centuries. Even if we weren’t facing disastrous climate change, there simply isn’t enough cheap oil to maintain such levels. As economist Herman Daly puts it, fractional reserve banking is not growth neutral, but a ‘growth pusher’:

“…For all those loans to be paid back with interest the borrower must make the money grow by a rate at least as high as the rate of interest… The result is that economic growth is required just to keep the money supply from shrinking as old loans are repaid.” (Daly, H., 1999: 133).

Daly’s quote also points to the inherent instability of our financial system. If virtually all the money in circulation is created as debt by banks then money is effectively, credit (or debt). The problem is that if debtors default on their debt (as with the sub-prime crisis), or, indeed, all suddenly choose to pay off their debts and stop borrowing, suddenly the magical ‘multiplier’ goes in to reverse. This is exactly what is happening now across the western world following the recession. People are tightening their belts, concerned about their jobs. They’ve stopped borrowing, whether it be for holidays, cars or, most importantly in the UK, homes. As a result, the money supply is shrinking.