Afganistanin oopiumin tuotanto kukoistaa. Onko Naton todellinen (salainen) tehtävä varmistaa huumetuotanto?

Olisi mielenkiintoista kuulla miten ulkoministeri Alexander Stubb ja puolustusministeri Jyri Häkämies selittäisivät tämän kuvan välittämän todellisuuden.














Lähde:

The Afghan War: "No Blood for Opium"
The Hidden Military Agenda is to Protect the Drug Trade

by Dr. John Jiggens

Päivitys: Mail Online: Saksalaissotilaat vaativat Angela Merkeliä perustelemaan miksi ovat sotimassa Afganistanissa.

German troops in Afghanistan call on Angela Merkel to explain why they're at war

German soldiers are wearing their hearts on their sleeves - in the form of a badge that protests their country's involvement in the war in Afghanistan.

Read more:

Vasemmistofoorumi: Omistus

Mielenkiintoista. Sain vihiä tällaisesta nettikirjasta:

http://www.vasemmistofoorumi.fi/images/stories/tiedostot/omistus_valmis.pdf

Olen tätä vasta selaamassa, mutta löysin jotain mikä kolahti. Tämä on kuin minun omaa tekstiäni niihin aikoihin kun aloitin tämän blogin. En tosin tietenkään muotoillut asiani yhtä hyvin:

"Taloudellisen demokratian edut ovat erään kannan mukaan ilmeisiä: sen väitetään jakavan taloudellisia mahdollisuuksia tasaisemmin, antavan työntekijöille enemmän vaikutusvaltaa työpaikoilla ja päästävän yhteisöt mukaan päättämään sijoituksista, jotka muovaavat niiden tulevaisuutta. Tätä kantaa tukee klassinen argumentti, jonka mukaan poliittinen demokratia – yleinen äänioikeus, kansalaisvapaudet sekä niiden todellisen harjoittamisen edellytykset – toimii paremmin, kun sen aisaparina on ‘sosiaalinen’ tai ‘taloudellinen’ demokratia."

"Taloudellisen demokratian puuttuessa kansalaisosallistuminen jää tosiasiassa vähäiseksi ja suurpääoma pääsee vääristämään poliittista päätöksentekoa etenkin monimutkaistuvissa yhteiskunnissa, joissa taloudelliset verkostot voivat vaikuttaa poliittisiin ohjelmiin ja kampanjoinnin kustannukset ovat korkeat." (sivu 28)

Suosittelen että sinäkin kurkistat kyseista kirjaa.

Muistutan myös siitä että oma talousdemokratiani ei ole vasemmistolaisuutta eikä oikeistolaisuutta vaan mielestäni aivan eri akselilla kuin mitä nämä vanhakantaiset lokerointimallit edustavat. Talousdemokratia ei pyri muuttamaan yhteiskuntaa tavalla joka edustaa perinteisen vasemmiston mallia. Talousdemokratia haluaa vapauttaa yksilön ja koko kansakunnan koronkiskurien talousorjuudesta. Tästä vasemmisto ei ole koskaan esittänyt halkaistua sanaakaan.

Yhteyksiä eduskuntaan

Tällaista kirjeenvaihtoa on ollut kansanedustajien kanssa. Ville Iivarinen aloitti projektin ja T.T. jatkoi omalla tavallaan. Olen varsin ylpeä "opetuslapsistani". Tämän julkaisemiseen on saatu lupa T.T:ltä. Villen aloite "Kirje Kansaedustajille" ja sen jälkimainingit löytyvät Facebookista.
(liity ryhmään "Paljastetaan Rahan Valhe"niin pääset lukemaan)

**

From: t.t@hotmail.com
To: heli.paasio@eduskunta.fi
Subject: RE: VS: Talous
Date: Tue, 20 Apr 2010 19:34:25 +0300

Hei Heli,

Kiitos vastauksestanne. Olettekin ensimmäinen joka on asiasta kommentoinut.

Liike joka ajaa rahajärjestelmän uudistusta Suomessa on nimeltään Suomen Talousdemokratia ry. Sen puheenjohtaja on LÖ ja jäseniä on noin neljäkymmentä. Itse en kuulu siihen. Olen kyllä seurannut heidän toimintaansa, ja sähköpostitempauksesta luettuani kirjoitin kansanedustajille huolestuneena kansalaisena. Talousdemokratia ry kerää parhaillaan kannattajakortteja, aikomuksena saada osallistumisoikeus jo seuraaviin eduskuntavaaleihin Suomen Talousdemokraattisena Puolueena.

Samanlaisia liikkeitä on mm. Englannissa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa.

Liikkeen ajatus ei ole uusi. Samanlaisia ajatuksia ja yrityksiä toteuttaa asia käytännössä on ollut jo 1700-luvulta lähtien Yhdysvalloissa. Nyt tämä uudistus on tullut erittäin ajankohtaiseksi. Seuraavassa lyhyesti syy ajankohtaisuuteen ja seuraavaksi Talousdemokratian ehdotuksia muutokseen.

Noin 98 prosenttia kaikesta rahasta on liikepankkirahaa. Tätä rahaa syntyy joka kerta kun joku ottaa lainaa (yksityishenkilö, yritys, valtio). Tämä laina täytyy maksaa koron kanssa takaisin, jolloin lainasumma poistuu kierrosta ja pankille jäävä voitto (korko) on mahdollista kuluttaa palkkoihin jne. Koska kaikki raha on velkaa, ei taloudessa olisi vaihdonvälinettä jos kaikki maksaisivat velkansa pois. Mutta kaikki eivät tietenkään voi maksaa, koska korkoa ei ole luotu. Taloudessa on aina enemmän velkaa kuin rahaa. Tämä toimii niin kauan kuin velkaa otetaan lisää ja talous kasvaa. Mutta sitten kun velanotto loppuu (ja talouskasvu), alamme huomaamaan ongelmia. Nämä ongelmat on kaadettu valtion (veronmaksajien) kannettavaksi. Eli kun ihmiset ja yritykset eivät pysty maksamaan velkojaan syntyy pankkikriisi. Pankkien ei voida antaa kaatua, koska taloudesta poistuisi velkaa eli rahaa ja painuisimme lamaan. Joten valtio ottaa tuon velan kannettavakseen pelastamalla pankit. Tästä on seurannut (on muitakin syitä) aikojen kuluessa valtioiden velan eksponentiaalinen kasvu. Koska valtionvelkakin on korollista, luonnollisesti korkokin kasvaa kasvamistaan. Nyt olemme tilanteessa, että liikepankkien luoma rahamäärä on todella tähtitieteellinen. Kun seuraava pankkikriisi alkaa, ei valtioilla olekaan enää varaa pelastaa pankkeja, koska veronmaksajien rahat eivät riitä valtionvelan koron maksuun (valtion konkurssi). Pankit kaatuvat ja syntyy samanlainen tilanne kuin 1930-luvun lama. Tällä kertaa paljon hurjempana, koska virtuaalirahan (liikepankkiraha) määrä on niin valtava. Maailmanloppu ei tule, mutta köyhyyttä, asunnottomuutta ja nälänhätää kylläkin. Kaikki muu jää kyllä jäljelle, mutta yhteiskunnasta poistuu vaihdonväline eli raha. Toki IMF tulee auttamaan, mutta lainaehdot ovat yleensä kovin tiukat ja se vain siirtää samaa ongelmaa eteenpäin joillakin vuosilla. Tämä on täysin tarpeetonta ja vältettävissä. Suomen tilanne ei ole pahin, edellä mainittu koskee Yhdysvaltoja, Japania ja suurta osaa Eurooppaa (Kreikka oli esinäytös). Mutta yhteisessä maailmantaloudessa vaikutukset tuntuvat meilläkin.

Valtio laskee itse rahan korottomana ja velattomana yhteiskuntaan. Tämä on kaikessa yksinkertaisuudessaan ja neroudessaan Talousdemokratian ydin-ajatus. Valtio kuluttaisi rahaa yhteiskuntaan tuottamalla ja ostamalla niitä palveluita joita halutaan. Esim. halutaan tehdä uusi tie Helsingistä Ivaloon. Sen sijaan, että valtio (tai yritykset) lainaisi tuon rahan liikepankeilta jotka luovat rahan tyhjästä, voisi valtio luoda tuon rahan itse tyhjästä. Se maksaisi töiden edistyessä yrityksille jotka ovat hankkeessa mukana. Nämä yritykset kuluttavat rahaa palkkoihin jne. Se luo taas lisää ostovoimaa ja uusia työpaikkoja jne. Tämä olisi pysyvää rahaa kiertoon ja taloudessa olisi aina riittävästi vaihdonvälinettä, eikä valtiota (kansalaisia) rasittaisi velka ja korko. Verotuksella säädeltäisiin rahanmäärää, jotta se olisi aina optimaalinen. Liian suuresta rahamäärästä ei kuitenkaan ole huolta seuraaviin vuosikymmeniin, koska pitkiä pankkilainoja on vielä niin paljon avoinna (niiden maksaminen poistaa rahaa kierrosta). Tähän liittyy paljon kaikkea muutakin, mutta perus-idea on edellä mainittu yksinkertaistus.

Lisää Talousdemokratia ry:n ohjelmasta (esim. mitä pankeille käy, tarvitsemmeko rinnakkaisvaluutan, perustulo, julkiset palvelut, jne.) kannattaa lukea osoitteesta Talousdemokratia.fi. Sieltä löytyvät myös yhteystiedot puheenjohtaja LÖ:lle ja varapuheenjohtaja PL:lle. Heihin kannattaa olla jatkossa yhteydessä.

Nykyisin vallalla oleva käsitys taloustieteistä on Monetarismi. Tieteellisen teorian lähtökohtia ovat mm. oletusten minimoiminen, ennustavuus, ja tietenkin yhteneväisyys todellisuuden havaintojen kanssa. Monetarismi ei täytä mitään näistä. Tämä on yksi syy, että näitä teorioita on alettu kyseenalaistamaan isollakin joukolla ekonomistien keskuudessa. Se vain vie aikaa, koska Monetarismi on ollut enemmän ja vähemmän hallitseva suuntaus jo 1960-luvulta. Sinänsä siinä ei ole mitään ihmeellistä, koska kerran opittuja asioita on vaikea itse kyseenalaistaa. Näin ollen muutosta ajavien ekonomistien on todella vaikea saada näkemyksiään esille. Nyt se on hieman helpompaa, koska nykyinen järjestelmä on joutunut isoihin vaikeuksiin. En siis usko itse mihinkään salaliittoihin. Ei kai se aja kenenkään etua, että rahajärjestelmä sortuu omaan mahdottomuuteensa. Tämä ei ole kenenkään ohjailtavissa.

Vastustus valtion laskemaan korottomaan ja velattomaan rahaan pohjautuu inflaatioon. Valtio holtittomuuttaan "painaisi" rahaa markkinat täyteen aiheuttaen hyperinflaation. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa. Kiina toimii osittain juuri kuten on aiemmin kuvattu Talousdemokratian ohjelmaksi. Se on ollut suurin syy Kiinan uskomattomaan vaurastumiseen. He suurensivat 2006 vuoden aikana maan rahakantaa 18,8 prosenttia. Tämä johti vain normaaliin 2-3 prosentin inflaatioon, vaikka Monetarismin mukaan Kiinan valuutan olisi suunnilleen pitänyt romahtaa (muitakin esimerkkejä Talousdemokratian opeista löytyy historiasta). Toinen vastustuksen syy on Kommunismi, Sosialismi. Tästäkään ei tietenkään ole kyse. Kapitalismi ei pysty toimimaan, jos yhdellä yrityksellä (liikepankit) on monopoli vaihdonvälineeseen jota kaikki yritykset (ihmiset) joutuvat käyttämään velaksi, eli maksamaan sen joskus takaisin koron kanssa jota ei ole luotu. Talousdemokratiassa vain raha kansallistetaan ja näin ollen se palvelee koko yhteiskuntaa, palauttaen markkinataloudelle edellytykset toimia.

Loppuun vielä yhteenveto.

Suomen Talousdemokratia ry haluaa avata keskusteluyhteyden eduskuntaan, koska sen omat edellytykset toimintaan ovat toistaiseksi hyvin rajalliset.

Tässä ei varoitella salaliitoista, eikä maailmanlopusta, vaan faktoihin perustuvasta huolesta, että nykyinen rahajärjestelmä sortuu omaan mahdottomuuteensa, koska se toimii hyvin samanlailla kuin Ponzi-huijaus.

Tarkoituksena on haastaa nykyiset talousteoriat ja kehittää toimivampi, vakaampi ja oikeudenmukaisempi järjestelmä. Nykyiset teoriat eivät aina ota edes huomioon kuinka raha luodaan, vaikka raha on kuitenkin olennaisin osa taloudessa. Se ohjaa talouskasvua, työllisyyttä jne.

Raha on ihmisen abstrakti keksintö. Voiko sellaisesta olla ikinä pulaa? Nykyisessä järjestelmässä on, ja seuraukset ovat vahingollisia yhteiskunnalle.

Toivottavasti tästä ei tullut liian sekavaa ja saitte vastauksia kysymyksiinne.


Ystävällisin terveisin, T. T.

---

From: Heli.Paasio@eduskunta.fi
To: t.t@hotmail.com
Date: Tue, 20 Apr 2010 13:26:02 +0300
Subject: VS: Talous

Hei Toni,

kiitos viestistäsi. Luonnollisesti aihe on vakava ja kiinnostava. Olisitko kuitenkin ystävällinen ja kertoisit lyhyesti taustaa kansalaisliikkeestä, joka organisoi tätä kampanjaa? Mitkä ovat ne keskeiset tavoitteet? Tiedon jakamisen ja keskustelunavauksen ymmärrän luonnollisesti, mutta olisi ihan mukava tietää lyhyesti ja ytimekkäästi, että kuka operoi tätä projektia, miksi ja mitä he odottavat kansanedustajilta. Luonnollisesti monipuolista aineistoa on tarjottu luettavaksi, mutta hiukan jää vielä sekava olo ja epäselvyys siitä, että varoitetaanko tässä maailmanlopusta, salaliitoista, vääristä talousopeista vai jostain muusta. Toivoisin vain lyhyttä yhteenvetoa.

Ystävällisin terveisin,

Heli Paasio

Lähettäjä: t.t@hotmail.com]

Lähetetty: 9. huhtikuuta 2010 20:57
Vastaanottaja: Kataja Sampsa; Kaunisto Timo; Kerola Inkeri; Kiljunen Anneli; Kiljunen Kimmo; Kiuru Krista; Kiviranta Esko; Komi Katri; Korhonen Martti; Korhonen Timo V; Korkeaoja Juha; Koski Valto; Koskinen Johannes; Kumpula-Natri Miapetra; Kuoppa Mikko; Kähkönen Lauri; Kärkkäinen Kari; Laakso Jaakko; Laitinen Reijo; Larikka Jari; Laukkanen Markku; Lauslahti Sanna; Laxell Jouko; Lehti Eero; Lehtomäki Paula; Leppä Jari; Lipponen Päivi; Manninen Hannes; Mieto Juha; Mäkelä Jukka; Mäkelä Outi; Mäkinen Tapani; Nauclér Elisabeth; Nepponen Olli; Niinistö Sauli; Niinistö Ville; Nordman Håkan; Nurmi Tuija; Nylander Mikaela; Nylund Mats; Oinonen Lauri; Oinonen Pentti; Ojala-Niemelä Johanna; Ollila Heikki A; Orpo Petteri; Paajanen Reijo; Paasio Heli; Paatero Sirpa; Pakkanen Markku; Paloniemi Aila; Pekkarinen Mauri; Pentti Klaus; Perkiö Sanna; Pihlajaniemi Petri; Puhjo Veijo; Pulliainen Erkki; Puumala Tuomo; Rajala Lyly; Rajamäki Kari; Rantakangas Antti; Rauhala Leena; Ravi Pekka; Rehula Juha; Reijonen Eero; Risikko Paula; Ruohonen-Lerner Pirkko; Räsänen Päivi; Rönni Tero; Saarinen Matti; Salo Petri; Salovaara Pertti; Sarkomaa Sari; Satonen Arto; Seurujärvi Janne; Sihto Paula; Sinnemäki Anni; Sirnö Minna; Skinnari Jouko; Sumuvuori Johanna; Söderman Jacob; Tabermann Tommy; Taimela Katja; Taiveaho Satu
Aihe: Talous

Tervehdys!

Olen lukenut, että Teille on lähetetty useita viestejä koskien rahajärjestelmäämme. Olen lukenut kyseisen viestin ja muutamien kansanedustajien vastauksia siihen. Olen hieman huolissani osasta vastauksia, että asian vakavuutta ei tiedosteta. Ehkäpä se viestikin oli hieman sekavahko. Koska liian pitkä teksti ei tässä kohtaa ole ehkä paras vaihtoehto, tarjoan muutamia linkkejä varmistaakseni olevamme samalla sivulla.

Pieni pohjustus lienee kuitenkin paikallaan. Vanhojen kansantaloustieteen-

oppikirjojen mukaista luotonlaajennusta ei ole olemassakaan. Tämä on johtanut rahamäärän (luotonannon) epäsuoraan kontrollointiin korkojen hallinnalla (monetarismi). Valitettavasti tämäkään ei pidä paikkaansa. Keskuspankkien ohjauskoron säätelyllä ei ole mitään vaikutusta. Se ei ohjaa luotonantoa, eikä näin ollen taloutta.

Nämä, ja monta muuta seikkaa jotka tulevat linkeistä ilmi, ovat atomipommi jonka ajastimen jäljellä olevaa aikaa ei kukaan tarkkaan tiedä. Monien asiantuntijoiden veikkaus on kolme vuotta. Minä en haluaisi jäädä odottelemaan, josko nämä tuomiopäivän ennustajat ovatkin väärässä. Toivon heidän olevan väärässä, mutta kaikki (maailman)talouden indikaattorit näyttävät huolestuttavilta. Niihin ei linkkejä tarvita, koska Teillä on varmasti parempi pääsy viimeisimpiin tilastoihin ja numeroihin.

Ulos tästä tilanteesta ei päästä työtä tekemällä, viennillä, leikkauksilla, eikä muuttelemalla pääoma- tai vähimmäisvarantovaatimuksia. Tämä tulee kyllä ilmeiseksi linkeistä ja sen jälkeisestä mahdollisesta omatoimisesta tutkimuksesta. Vilpitön pyyntöni onkin, että käyttäisitte kiireen hellittäessä n. 2,5 tuntia tähän aineistoon. Sen verran on linkkien kokonaiskesto. Se miksi me kansalaiset yllytämme muutokseen, mutta (eturivin) ekonomistit suhtautuvat asiaan penseästi, tulee myös esille näissä linkeissä. Jos kiinnostutte asiasta linkit katseltuanne, niin internetistä löytyy runsaasti aineistoa siitä minkälaiseksi rahajärjestelmämme voisi muuttaa (ehdotuksia on jo noissa linkeissäkin). Itsellänikin on ehdotuksia, mutta ne jääköön myöhempään jos tämä ketään innostaa.

Nyt pidemmittä puheitta illan esiintyjien esittelyt. Kiitos.

Ystävällisin terveisin, T. T.

Simon Dixon. Ekonomisti, entinen investointipankkiiri, uuden sukupolven monetary reformer. Luennon kesto 70 min. Kannattaa katsoa myös lopun kysymys & vastaus tuokio, vaikka kysymykset eivät kunnolla kuulu. Simonin vastaukset toki kuuluvat.

http://www.simondixon.org/

Richard A. Werner. Ekonomisti, pankkitoiminnan professori Southamptonin yliopisto, ja paljon muuta. Sivut 6-7 credit creation (linkki 1 pdf). Seuraavat kaksi linkkiä haastattelu hänen tutkimuksestaan keskuspankkien toimintaan liittyen. Kesto yht. 20 min.

http://www.management.soton.ac.uk/resea ... Unions.pdf

OSA 1
http://www.youtube.com/watch?v=qfX_rNOeTXw

OSA 2
http://www.youtube.com/watch?v=dortdhx9WFs

Bernard Lietaer. Ekonomisti (MIT), entinen keskuspankkiiri (Belgia), entinen Belgian delegaatti BIS:issä, yksi ECU:n suunnittelijoista. Luento viidessä osassa ja kaksi osaa Q&A tuokiota. Yht. noin tunti.

OSA 1

http://www.youtube.com/watch?v=OfMbYllbN6c

OSA 2

http://www.youtube.com/watch?v=AIRGPX7LuxI

OSA 3

http://www.youtube.com/watch?v=Q7uJIjSO-a4

OSA 4

http://www.youtube.com/watch?v=xQ-WvJiZ3DQ

OSA 5

http://www.youtube.com/watch?v=MFbvixl_Jv8

Q&A 1

http://www.youtube.com/watch?v=fSafwZ8QhyY

Q&A 2

http://www.youtube.com/watch?v=tRSaserOZLw

Talousdemokratiaan siirtyminen on väistämätöntä

Valtionvelka, järjestämättömät velkasuhteet....ja kun hallitus ottaa lisävelkaa se itse asiassa myy meidän, kansalaisten, tulevaisuuden työpanoksen. Verotulot joita hallitus meiltä perii väkivallan uhalla. Muuta varsinaista tulonlähdettä hallituksella ei ole. Katso ja kuuntele mitä Stefan Molyneux toteaa videolla.



Talousdemokratiassa valtiolla on mahdollisuus pankin tavoin kirjata rahaa tililleen ja maksaa velkansa. Nykymenossa ei. Jokohan sinäkin alat ymmärtää että nykymeno on kestämätöntä.
Nykyinen meno missä hallitus lainaa ja lainaa lisää ei itse asiassa ole muuta kuin takuuvarman talousromahduksen jatkuvaa siirtämistä tulevaisuuteen vuoden pari jokaisella kerralla - mutta silti romahdus on väistämätön. Romahduksen myötä maahan tulee syvä lama ja kaikkea mitä lamaan kuuluu - konkursseja, kurjuutta, köyhyyttä, kuolemaa ja kaikenlaista muuta ikävää.

Jokohan sinäkin alat ymmärtämään että talousdemokratian talousmalliin siirtyminen tai siirtymättä jättäminen on monen lähimmäisemme kannalta elämän ja kuoleman kysymys.

Vaalipuheita ja talousdemokratiaa

Talousdemokratia näyttää sittenkin olevan vaikea asia ymmärtää. Tässä uunituore esimerkki siitä miten ihmiset saman pöydän ympärillä voivat täydellisesti puhua toistensa ohi.

Puheenjohtaja: No niin tehdäänpä nyt se yhteenveto. Mitä asioita laitetaan puolueen eduskuntavaalien ohjelmajulistukseen ?

Pekka: Minä kannatan talousdemokratiaa!

Matti: Tuo on liian vaikeata. Minä kannatan rehellisyyttä, avoimuutta ja korruption kytkemistä!


Mietitäänpä mitä Matti ja Pekka oikeasti sanoivat. Pekan mainitsema talousdemokratia ensin.

Talousdemokratia tarkoittaa täyskäännöstä. Talousdemokratia tarkoittaa täydellistä paradigman muuttamista vanhasta katsantokannasta. Talousdemokratia tarkoittaa sitä että kannattaa julkisen talouden rahoituspohjan täydellistä remonttia. Verrataanpa vanha malli talousdemokratian malliin.

Vanhan eli nykyisen mallin mukaan valtion ja muun julkisen vallan budjettien tulopuoli kootaan verotuloilla ja maksuilla. Mikäli nämä eivät riitä valtio lainaa loput. Julkinen valta ei pelkästään uhkaa väkivallalla, vaan käyttää myös vakivaltaa saadakseen veronsa ja maksunsa kerättyä.

Talousdemokratian mallin mukaan valtio ja muu julkisyhteisöt ovat palauttaneet itselleen rahan luomisen ja sen liikkeeseen laskemisen etuoikeus - sekä riittävän rahamäärän ylläpitämisen velvollisuus. Väkivallalla uhkaileminen on talousdemokratiassa minimaalista mutta toki jonkinlaista verotusta jatketaan. Verottaminen ja maksujen kerääminen ei kuitenkaan enää ole julkishallinnon pääasialliset rahoitusmuodot.

Näin ollen esim. valtion budjetin tulopuoli on varsin erilainen kuin vanhassa mallissa.

Esimerkki tästä:

1. Valtion investoinnit maanteiden rakentamiseen, tieverkoston korjaamiseen ja ylläpitämiseen mahdollisimman hyväkuntoisena eivät ole enää menoerä vaan yksi varteen otettava keino jolla lasketaan liikeeseen uutta rahaa. Näin ollen e.m. investoinnit toteutetaan kuluttamalla valtion etuoikeudella tähän tarkoitukseen kirjaamaa uutta rahaa. Mikäli siis e.m. infrastruktuurin katsotaan tarvittavan 20 mrd euroa - valtio kirjaa ensin tilille ja maksaa sitten tililtä rahaa pois sitä mukaan kun kyseiset työt etenevät. Lopulta - vuoden lopussa, työt ovat valmiit ja tili tyhjä.
Valtio on siis itse luonut tätä rahaa tienrakennustöihin ja myös kuluttattanut sen tähän määrättyyn tarkoitukseen. Rahat ovat nyt osa Suomen pankkitilien saldoja ja siis osa sitä rahaa mitä suomalaiset käyttävät jokapäiväisessä kaupanteossaan ja kulutuksessaan. Tiestö on paremmassa kunnossa, yhteiskunnassa on nyt myös velatonta valtiollista rahaa eikä kukaan joudu maksamaan tästä valtion kuluttamasta rahasta korkoja kenellekään.
Pankkien osa tässä kaikessa on ollut toimia valtiollisesti luodun rahan kanavointiverkostona erilaisten toimijoiden maksaessa toisilleen palveluista ja tuotteista.
Valtion tieverkostoon - tai mihin tahansa muuhun kuluttama raha, on valtion kautta tulleena lisäyksenä nyt pysyvä osa maamme rahamäärää, eikä siis poistu kierrosta lainalyhennysten yhteydessä, kuten nykyinen pankkiluotto. Valtio saa, niin halutessaan, investoimansa rahat pois kantamalla veroa ja perimällä maksuja. Valtio voi näin ollen itse säädellä rahamäärää eikä Suomen kansantalous ole enää yksityisen pankkijärjestelmän niskaotteessa.

Tästä siis on kysymys, kun Pekka tuossa yllä mainitsi kannattavansa talousdemokratiaa. Kun samaa filosofiaa jatkaa paikallistasolle voidaan kuvitella myös tällaista talousdemokratiaa:

2. Valtiossamme on useita satoja kuntia ja kaupunkeja joilla yhtä lailla huutava pula rahasta. Kaupunkien ja kuntien katu- ja tieverkosto alkaa olla huonossa kunnossa eikä näiden kunnostamiseen ole varoja.
Perinteisesti kunta saa tulonsa perimällä veroa ja keräämällä maksuja. Kunta saa veronsa ns "veriäyreinä" ja kiinteistöverona. Maksuja kunta saa tonttikaupoissa, vesi-, viemäri-, sähkö- , kaatopaikka- ja muilla maksuilla. Mainittakoon vielä terveyskeskusmaksut, päivähoitomaksut ja pysäköintimaksut.
Talousdemokratiaan siirtyminen tarkoittaa sitä että myös kunnat ja kaupungit voivat käyttää uutta omaa lisärahaa investointeihinsa ja vasta kunnan kuluttaessa tätä uutta rahaa se lasketaan liikkeeseen - samalla tavalla kuin esimerkissä yllä. Kunnat voivat saada tätä rahaa kahta tietä - joko siten että valtio jakaa sitä kunnille ns "valtionosuuksien" myötä, tai ehkä mielummin niin että myös kunnat ja kaupungit itse luovat tarvitsemansa rahan omassa kuntapankissaan ja velottavat tiliä sitä mukaan kuin raha käytetään.

Kunta voi tarvittaessa myös kerätä pois rahaa veroina ja maksuina ja näin osaltaan varmistaa ettei liikkeessä ole liian paljon rahaa. Todenäköisempää on kuitenkin se että myös talousdemokratiassa, ainakin alkuvuosina edelleen on huutava pula rahasta siitä huolimatta että kaikki julkiset tahot luovat sitä oman kulutuksensa myötä. Miksikö - no siksi että kestää pitkään ennen kuin pankkien luomat lainat on maksettu pois - ja näiden lainalayhennysten myötä rahaahan (pankkiluottoa) edelleen poistuu kierrosta vielä useiden vuosikymmenien aikana.


Matti vuorostaan kannatti rehellisyyttä, avoimuutta ja korruption kytkemistä.

Ensimmäinen näistä on luonteenpiirri jota harvoin yhdistetään politiikkaan ja poliitikkoihin. Luonnollisesti jokainen ehdokas väittää olevansa rehellinen - kaikki muu olisi poliittista itsemurhaa koska sen vastakohtahan olisi epärehellisyyttä....

Avoimuus on tietysti iskevä ilmaisu. Avoimuuden vastakohta lie se kaikkien julkisesti paheksuma "kabinettipolitiikka". Kysyttäessä kansalaiset varmaan kannattavat avoimuutta ennemmin kuin kabinettipolitiikkaa. Pelkään pahoin että jokainen poliitikkokin varmaan kysyttäessa kannattaa avoimuutta - ainakin jossain tai sopivissa määrin. Mitä avoimuus sitten oikeasti tarkoittaa? Päätöksenteon avoimuutta? Sitäkö että kamera seuraa kaikkea ja jokaista sanottua sanaa? Sitäkö että kaikki esityshahmotelmat, esitykset, muutosehdotukset, torjutut muutosehdotukset, väliaikaispäätökset, korjausehdotukset, torjutut korjausehdotukset ja asiantuntijalausunnot ....ja lopulta päätökset olisivat julkisia ja kaikkien katsottavissa on-line?
Anteeksi, mutta suhtaudun melko epäilevästi tällaiseen - vaikka kannatankin avoimuutta itsessään - enkä muuta voisi sanoa leimautumatta kapinettipoliitikoksi? Täytyisi myös ottaa huomioon muita kriteerejä kun pohditaan avoimuuden määrää ja tarvetta: työmäärä, työn ja päätöksenteon tehokkuutta, rutiiniasioiden kiinnostamattomuus, erikoisasioiden mahdollinen kiinnostavuus. Pelkäänpä pahoin että ns kabinettipolitiikka ei ole itseisarvo vaan eräs keino saada asioihin vauhtia. Pitäähän eri tahojen jatkossakin voida käydä luottamuksellisia neuvotteluja keskenään ilman että joka tilassa on kamera joka tallentaa kaiken kansalle, vai?
Kuvitellaanpa valtakunnansovittelijan huone ja työtaistelun osapuolten neuvottelut - jos kannatetaan avoimuutta niin kuinka pitkälle tämä avoimuus viedään? Kaikkialleko? Miten tällainen "avoimuusyhteiskunta" eroaa iso-veli-valvoo-kaikkea yhteiskunnasta?

Ehkä en ole ymmärtänyt mitä avoimuudella tarkoitetaan, ehkä minulta on jäänyt jotain huomaamatta - luen mielelläni kommetteja asiasta.

"Vaatimalla korruption kytkemistä" lie tällä erää varmin keino kerätä irtopisteitä politiikassa tänään. Kannattaa kuitenkin pohtia sitä miksi ns korruptiota esiintyy. Kannattaa myös miettiä sitä että korruption lähtökohta on joidenkin päättäjien jatkuva rahapula - ja vastaavasti toisten tahojen hallussa olevan ylimääräisen rahan kerääntyminen. Siispä ylimääräisellä rahalla istuvat tahot luonnollisesti pykivät vaikuttamaan päätöksiin antamalla vaalirahoitusta poliittisia lupauksia vastaan. Miten siis korruptio kytketään? Kerro sinä se minulle...

Nykyisessä järjestelmässä pankeilla ja erittäin kannattavilla yrityksillä tulee aina olemaan valtavasti ylimääräistä rahaa kun taas meillä kaikilla muilla on jatkuva pula rahasta. Nykyinen järjestelmä on tästä syystä sanottu talousvallan oligarkiaksi. Talousvallan oligarkia on murrettavissa edes vähän, vain siten että talousvaltaa demokratisoidaan - laajannetaan lähemmäksi ruohonjuuritasoa - kansalaisia.

Talousdemokratiassa on juuri kysymys tästä. Talousdemokratiassa kansalaisilla perustulo ja jokaisen toimeentulo on turvattu. Talousdemokratiassa kuntien, kaupunkien ja valtion rahoitus on aina turvattu - siispä väittäisin että talousdemokratiaan siirtyminen samalla myös kytkee korruptiota. Kuitenkin, talousdemokratiassakin on ne joilla on huomattavasti enemmän kuin tarvitsevat - ja onhan näillä rikkailla aina mahdollisuus ja jopa oikeus käyttää rahojaan niin kuin haluavat. Korruptio on siis mielestäni vaikea kytkeä. Voi kuitenkin olla että korruptio olisi vähimmillään Platonin mallissa missä filosofit määräävät kaupunkivaltion yhteisistä asioista eikä ketään siis valita demokraattisissa vaaleissa, ja missä kauppiaat eivät siis pääse kanavoimaan ylimääräisiä rahojaan päättäjille saadakseen itselleen myönteisiä päätöksiä...

Oli miten oli. Tällaisia asioita oli mielessäni tänään. Kommentit ovat aina tervetulleita.

HS-keskustelu: Yhteiskuntien otettava raha takaisin haltuun

Hesarin keskusteluista poimittua:


Politiikan ja talouden suhde uusiksi
Kuinka Karl Marx tavataan | 12.4.2010 12:45

Politiikan ja liikemaailman suhteet ovat pintailmiö, jonka alle kätkeytyy pitkä historiallinen kehitys, jossa eurooppalaisella uudella ajalla syntyneet ja kehittyneet kansallisvaltiot ovat vähitellen hajoamassa ja uudeksi vallan organisaatioksi on nousemassa ylikansallinen kasvotoman kaikkivoivan rahan luoma taloustotalitaristinen koneisto. Mielestäni keskustelussa kaivattaisiin paitsi pikkupoliitikkojemme räpeltämien kotikutoisten taloussotkujen aukirepimistä myös syvempiä puheenvuoroja, joissa koko nykytilanteen synkkyys tuotaisiin esille.

Elämme aikaa jolloin yhteisölliset perustekijät ovat murenemassa, ja talousajattelun numeromagia korvaa sekä yhteiskuntamoraalin että järkiajattelun. Ihmisyhteisöt ovat käymistilassa, jossa niiden perustavanlaatuiset ominaisuudet, yhteiskuntamoraali ja kyky tunnistaa ja tunnustaa ns. yleistä etua, ovat katoamassa, ja kaikkea kuvataan, selitetään, päätetään ja ratkaistaan vain talouden kielellä, eli numeromagian pauloissa.

Yhteiskunnan legitimaatio voi oikeasti perustua vain yhteiskuntamoraalille, eli sille että jokaisen yksilön on mahdollista kokea yhteiskunta turvana eikä keskinäisen selviytymiskamppailun areenana. Kansallisvaltioille ominainen järjestely, jossa valtion keskuspankki toimi raha-auktoriteettina, ja yksityisen rahan ehdot oli alistettu yleisen hyvän palvelukseen, toteutti ihmisyhteisön alkuperäistä tehtävää. Nykyinen ylikansallisen kasvottoman rahan numeromagia ei sitä tee.

Talouden ajatteluvirheet ovat historiallisia -- omaan sisäiseen kehitysdynamiikkaansa sidottuja ajatustapoja, jotka ovat kasvaneet ulos raameistaan ja tällä hetkellä noituvat ymmärryksemme -- eikä ole mahdollista, että esim. maailmassa tällä hetkellä päätöksiä saneleva suunnaton numeerinen velkaraha tultaisiin koskaan maksamaan takaisin millään reaalimaailman vasteella. Numerot tulevat jäämään numeroiksi. Ne ovat vain suunnattomia kuplia täynnä sijoittajien myrkyllistä pahaa tahtoa, jolla uhataan niitä jotka eivät saa velkojaan maksetuiksi.

Jossain vaiheessa yhteiskuntien on otettava myös raha takaisin haltuun ja palattava raha-auktoriteetiksi. Toista vaihtoehtoa ei yksinkertaisesti ole. Tai on. Se on, että poliitikkomme jatkavat linjallaan talouselämän juoksupoikina, eivät havahdu ajoissa, ja lopulta läntiset yhteiskunnat sortuvat sisäiseen sosiaaliseen hajoamiseen, eikä kaaokselle enää löydy loppua.

Täystyöllisyys ilman inflaatiota...jos rahan liikkeeseen laskeminen palautetaan valtiovallan käsiin..

Tomi Astikainen vihjaisi tästä edellisen postauksen kommenteissa:

Bernard Lietaerin luento antaa taas ajattelemisen aihetta:
http://www.youtube.com/watch?v=OfMbYllbN6c&feature=related

(Talousdemokratian kannalta tuo kolmas osa erityisesti)

Tässä se kolmas osa:

Pauli Vahtera: Suomen kansantalous vuonna nolla

Suosittelen. Kiitos vihjeestä! Tästä selviää erityisen hyvin se ettei valtionvelka ole lainkaan se ainoa tekijä. Järjestämättömät vastuut muodostavat valtaisan vaietun ongelman. Eikä tämä ongelma ratkea sillä että Suomeen kärrätään bussilaisteittain ulkomaalaisia vierastyöläisiä....eikä silläkään että pakotetaan eläkkeeseen oikeutetut istumaan odottamassa eläkettään lisävuosien ajan. Tämä sotku ei selviä muulla kuin talousdemokratian esittämillä toimenpiteillä.

http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2010/04/06/suomen-kansantalous-vuonna-nolla/

Suomi elää kohtalokkaita aikoja. Vanhat menettelyt eivät enää kerta kaikkiaan toimi. Päättäjiemme tärkein keino uuden laman alettua on ollut ottaa lisää velkaa. Velkaa otetaan vuodessa enemmän kuin hyvinä talouskasvun vuosina pystyttiin yhteensä lama-Suomen velkoja maksamaan takaisin. Samalla suurin osa valtion yhtiövarallisuudesta myytiin.

Jos näin jatketaan rakenteita muuttamatta Suomi on romahtanut kun alkanut vuosikymmen vaihtuu seuraavaan. Valtioiden romahduksia on tapahtunut vuosien saatossa useita: viimeisimpänä Kreikka.

Suomen valtionvelka 1995 oli 60 miljardia euroa. Sen jälkeen elimme noususuhdanteessa ja vuosituhannen alun huippusuhdanteessa. Velkaa pystyttiin lyhentämään vain kuusi miljardia euroa, vaikka hyvän verotulon kehityksen lisäksi valtion omaisuutta myytiin 16 miljardilla eurolla. Velan määrä ylitti viime vuonna 64 miljardia ja tänä vuonna uutta velkaa otetaan 13 miljardia euroa. Koronhoitokustannukset 2 mrd euroa ovat jo nyt puolustusvoimien menojen tasolla. Velan lisääntyminen ja korkojen nousu tulee viemään pelkästään korkomenoina lähivuosina joka kuudennen verotuloina kerätyn euron.

Valtion talouden kriisiä ei voida hoitaa veroja korottamalla. Esimerkiksi pelkästään velan lisääntymisen korvaaminen arvonlisäverolla edellyttäisi veroprosentin nostoa 25 % sijasta 44 %:iin. Näin suuri veronkorotus romahduttaisi Suomen kansantalouden nopeasti.

Valtion velan lisäksi kunnilla on 10 mrd euroa velkaa.

Suomen lakisääteisen eläkejärjestelmän eläkevastuuvelka on tällä hetkellä runsaat 500 miljardia euroa. Eläkevastuuvelka on tähän asti karttuneiden eläkkeiden nykyarvo. Rahastoidut eläkevarat ovat 101 mrd euroa.

Lue loput tästä.

Z-liike lehtien palstoilla edelleen

Itä-Suomen Ylioppilaslehti Uljas 26.3 2010 haastatteli Z-liikkeen Tomi Astikaista. Alla artikelin ingressi ja pari poimintaa. ( Lähde )








Maailmanlaajuisen Zeitgeist-liikkeen mukaan ihmiskunnan hyvinvointia eivät rajoita maapallon resurssit vaan keinotekoinen rahapula ja krooninen velkakierre.

Raha on siis velkaa. Se ei ole kolikoita taskussa tai
kultaharkkoja pankissa vaan bittejä tileillä, joissa
rahaa luodaan tyhjästä. Kun pankit saavat asiakkailtaan
talletuksia, ne laskevat liikkeelle moninkertaisen
määrän lainaa, sillä asiakkaat eivät normaalioloissa
nosta rahojaan pois yhtä aikaa. Lainattu raha päätyy
toisiin pankkeihin, jotka lainaavat eteenpäin yhä
enemmän, jonka perusteella lainataan eteenpäin yhä
enemmän. Lopulta Tohmajärven mummon lähipankkiin
tallettama kansaneläke tuottaa markkinoille
viisinumeroisen summan kuvitteellista rahaa.

”Ongelma on velkaan sidottu korko, jonka takia
velkaa on aina enemmän kuin talouden kierrossa
olevaa rahaa. Tämä pakottaa luomaan lisää rahaa,
jolloin noidankehä on valmis. Järjestelmään sisäänrakennettu
inflaatio siis pakottaa meidät kilpailemaan
toisiamme vastaan, jotta saisimme velat maksettua.
Jonkun on aina hävittävä”, Astikainen selittää.

Omat kommenttini: Z-liike näyttää saavan melko paljon julkisuutta. Hieno juttu että suomalaisille suodaan tietoa rahajärjestelmän ongelmallisuudesta myös printtimedian välityksellä eikä pelkästään netissä.

Tomi Astikaisen järkeily tuossa yllä seuraa pitkälti ensimmäisen Money As Debt - elokuvan punaista lankaa. Tämä on kuitenkin - kuten moni on todennut ennenkin - asioiden melkoista yksinkertaistamista. Todellisuudessa korkojen ongelma on huomattavan paljon laajempi ja ongelmallisempi koska pankit korkojen keräämisen ohella myös kuluttavat korkotulojaan jatkuvasti takaisin yhteiskuntaan. Uudempi "Money As Debt II - Promises Unleashed" otti kantaa tähän huomattavasti hankalampaan yhtälöön.

Omasta mielestäni korkojen suurin synti on se että niiden myötä kaikki hinnat ovat kaksinkertaiset suhteessa ssiihen tasoon mitä hinnat voisivat olla korottomassa taloudessa.
Tästä kirjoitti eräs Margrit Kennedy oivallisen tutkielman joka on julkaistu kirjana ja aikanaan ollut saatavissa myös suomeksi.

Löysin myös toisen jutun z-liikkestä maaliskuisesta Uljas-lehdestä:

http://www.uljas.net/ajankohtaiset/z-paivana-ruoditaan-keinoja-maailman-pelastamiseksi/

Vihje kokoomuslaisille: Nato ei edusta hyviksiä

Vajaan kymmenen minuutin dokumentti uraanipommien terveyshaitoista entisessa Jugoslaviassa.





Naton uraaniammuspommitukset alkoivat entisessä Jugoslaviassa - ja jatkuvat edelleen tänään Afganistanissa.

Samalla kannattaa ihmetellä miten vähättelevästi ja vääristellen Wikipedia valistaa lukijaa köydytetyn uraanin käytöstä mm pommeissa ja ammuksissa:

Köyhdytettyä uraania käytetään mm. lentokoneissa, lääketieteellisissä laitteissa, panssareissa ja panssarinläpäisevissä ammuksissa. Sitä käytettiin aikaisemmin myös tekohampaissa. Se on tiheä, edullinen ja terveysriskit ovat vähäisiä tai olemattomia verrattuna esimerkiksi lyijyyn.

Köyhdytetyllä uraanilla ei ole merkittäviä terveyshaittoja ^[6], mutta esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n mukaan ^[7] köyhdytetylle uraanille altistuminen saattaa aiheuttaa häiriöitä munuaisten ja keuhkojen toiminnassa.

Kenen asialla Wikipedia on?

Talousdemokratiasta lyhyesti

Kirjoitin tämän tekstin maaliskuun ensimmäisinä päivinä ehdotukseksi ja mahdollisesti julkaistavaksi Kärkkäisen Iso-Magneetti ilmaisjakelulehteen. Mitään ei ole kuukauteen kuulunut joten epäilen ettei tekstiä koskaan julkaistu- tai julkaista - joten julkaisen itse sen tässä:

*

Talousdemokratian lähtökohtana on rahan olemuksen, sen modernin syntymekanismin ja sen luomisen ja hallinnoinnin ympärillä pyörivän taloudellisen valtapelin ymmärtäminen.

Rahan olemukseen liittyy sen velkaperusteisyys eli se että kaikki tämän päivän rahat tavallaan ovat velkakuitteja. Tämä tarkoittaa myös sitä että raha on miinusmerkkinen arvoltaan vaikka se oikeuttaakin haltijaa sen raha-arvon ilmoittamaan ostovoimaan.

Rahan olemukseen liittyy myös se että 98-99% kaikesta rahasta on tilapäistä, ei pysyvää rahaa ja se että kierrossa oleva raha edustaa vielä maksamatonta velkaa. Kaikki raha on lähtöisin pankkijärjestelmästä ja palaa myös sinne ennen pitkää. Pankkijärjestelmä taas on pitkälti yksityisomistuksessa mikä vuorostaan tarkoittaa että myös koko rahajärjestelmä on yksityisessä omistuksessa. Rahan olemukseen liittyy siis se että lähes kaikki raha on itse asiassa pankkiluottoa.

Rahan olemukseen liittyy myös se että valtiollisen tai julkisomisteisen rahan osuus rahakannasta supistuu koko ajan. Ainoastaan eurosetelit ja kolikot edustavat julkisomisteista osuutta kaikesta rahasta. Tämä konkreettinen seteliraha voidaan myös katsoa olevan pysyvää ja velatonta rahaa kun taas kaikki pankkiluotto on laskettu liikkeeseen velkaperusteisena pankkijärjestelmästä.

Rahan syntymekanismi on varsin yksinkertainen mutta silti valitettavasti suuren yleisön ymmärryksen ulkopuolella. Raha eli pankkiluotto on pelkkiä numeroita tiliotteissa. Rahajärjestelmä on siis pelkkä kaksinkertainen kirjanpitojärjestelmä missä numeroita lisätään, poistetaan saldoja muutetaan ja missä tilien pitää täsmätä - ja tämä kaikki on täysin pankkijärjestelmän hallussa.
Jokainen laina on saman verran uutta rahaa eli suoraa rahan lisäystä rahakiertoon. Jokainen lainalyhennys vuorostaan tarkoittaa että rahaa poistetaan kierrosta pankkien toimesta saman kirjanpitojärjestelmän avulla. Pankkijärjestelmä voi luoda rajattomasti uutta rahaa - kunhan joku vain suostuu tämän lainaamaan.
Samalla on tärkeätä tietää että pankeille on jostain ihmeen syystä annettu rahan synnyttämisen ja liikkeelle laskemisen yksinoikeus. Tämä tarkoittaa että pankkijärjestelmä on monopoli joka on kaiken valtiollisen julkishallinnon yläpuolella. Pankkeja on tosin kymmeniä joten ns oligopoli ehkä kuvaisi tilannetta vielä paremmin. Pankit kilpailevat toki toisiaan vastaan säästötili- ja luottoasiakkaista mutta kaiken kaikkiaan pankkijärjestelmä on suljettu piiri minkä sisällä pankit kuittavaat tilisiirtoja toisiaan vastaan jolloin, itse asiassa hyvin vähän rahaa siirtyy pankilta toiselle vaikka pankin asiakkaat tekevätkin tilisiirtoja pankilta toiselle.

Tässä kannattaa vielä toistaa se että kaikki rahasiirrot ovat vain eräänlaista numeroleikkiä tai kirjanpitojärjestelmä missä numeroita kirjataan tyhjästä, siirretään, lisätään, vähennetään ja kuitataan toisia numeroita vastaan. Mitään todellista arvoa tai rahaa ei siis siirry pankilta toisella missään tilanteessa.

Valtiovalta on pankkijärjestelmään nähden kerjääjän asemassa ja valtiot ovat jostain ihmeen syystä kiellettyjä luomasta itse pankkijärjestelmän tapaan itselleen rahaa. Valtiovalta on kuitenkin se taho joka säätelee ja valvoo pankkilaitosta ja on laitettu takaamaan talletukset kansalaisille. Tilanne on kuitenkin tänään se että tätä säätelyä toteuttaa EU, EKP ja BIS.

Lopuksi pitää vielä muistuttaa siitä että lähes kaikki maailman valtiot ovat hyvin velkaantuneita. On valtionvelkaa, kunnallissektorin velkaa, erilaisia järjestämättömiä vastuita kuten sosiaali-, sairausvakuutus- ja eläketurvajärjestelmä jotka kaikki yhdessä muodostavat tilanteen missä useimpien EU-jäsenvaltioiden todelliset kokonaisvelat ovat 400-500% vuosittaisesta kansantuotteesta, BKT:stä.
Pelkästään jo yhteenlasketut korkosuoritukset ovat tähtitieteellisiä lukuja. Yhdelläkään velkaantuneella valtiolla ei ole minkäänlaista mahdollisuutta suoriutua veloistaan. Tästä kuitenkin vaietaan ja velkapeli jatkuu kuten ennenkin. Valtiovarainministerien tärkein tehtävä näyttäisi siis olevan keksiä erilaisia verukkeita joilla vararikossa olevaa järjestelmä jatketaan.

Kysymys: Kenelle sitten kaikki ovat velkaa?

Vastaus: Pankkijärjestelmälle. Yksityishenkilöiden omistamille pankeille. Nämä pankit ovat luoneet valtioille lainatut "pääomat" täysin tyhjästä - oikeudellaan kirjata rahaa, luoda rahaa ja laskea se liikkeeseen.

Kysymys: Eikö tälle valtavalle epäkohdalle voi tehdä mitään?

Vastaus: Kyllä voi - mutta se edellyttää poikkeuksellisia vastatoimia jotka uhkaavat maailman rahavaltaa.

Kysymys: Miten näitä vastatoimia voisi toteuttaa?

Vastaus: Meillä on poliittinen järjestelmä missä polittinen valta nojautuu demokraatiaan. Tämä tarkoittaa että tarpeellisia vastatoimia ja järjestelmän muutosta ajava poliittinen puolue voi asettaa ehdokkaita eduskuntavaaleissa. Mikäli äänestäjät kokevat muutoksen tarpeelliseksi ne antavat äänensä tämän puolueen ehdokkaille ja näin asia lähtee etenemään.

Tässä tullaan talousdemokratian ytimeen. Kaikki ne toimet joilla pyritään korjaamaan mainittuja taloudellisen vallan epäkohtia voidaan liittää talousdemokratiaan.

Talousdemokratia katsoo että raha ja rahajärjestelmä on yhteinen kansallinen vaihdon väline joka ei kuulu olla yksityisen pankkisektorin vallassa ja hallinnassa. Rahajärjestelmän hallinnointi, uuden rahan luominen ja sen liikkeelle laskeminen kuuluu julkisen sektorin eli valtiovallan tehtäviin, velvollisuuksiin ja sen etuoikeuksiin.

Talousdemokratiassa valtiovalta siis hallinnoi rahajärjestelmää 100% eikä yksityisillä pankeilla ole tähän mitään asiaa. Pankkien tehtäviin kuuluu jo olemassa olevan rahan omistajien hallussa olevan rahan varastointi pankitilijärjestelmässä, rahasiirtojen ja maksujen sujuva toteuttaminen sekä mahdollisesti pankin tiliasiakkaan ylijäämärahan välittäminen edelleen lainoina tätä rahaa haluaville.

Talousdemokratiassa valtiovalta ja muu julkinen valta ei missään tilanteessa joudu lainaamaan yhtään rahaa miltään pankilta. Talousdemokratiassa ei siis synny mitään valtionvelkaa eikä muuta julkista velkaa. Talousdemokratiassa julkinen sektori ei maksa mitään korkoja tai muita rahoituskuluja vaan voi vapaasti investoida infrastruktuurin rakentamiseen, korjaamiseen ja ylläpitämiseen. Talousdemokratiassa kansalaiset eivät joudu erikseen maksamaan mistään valtiollisesta tai kunnallisesta palvelusta, ei terveydenhuollosta, ei päivähoidosta, ei koulutuspalveluista, ei vanhainkotipalveluista eikä kuoleman tai hautaamisen kuluja.

Talousdemokratiassa verotus on hyvin kohtuullista - ja verotuksen päämerkitys ei ole fiskaalinen vaan verotus varmistaa rahan tehokkasta kierrättämistä - sen että raha palaa julkisen sektorin tileille mistä se välittömästi palautetaan kiertoon kansalaispalkan tai perustulon muodossa. Talousdemokratiassa perustulo takaa kansalaisten perusostovoiman joka vuorostaan takaa elämisen välttämättömyyshyödykkeiden saamisen.

Jälkiteollisessa kehittyneessä tietoyhteiskunnassa automaatio on viety äärimmilleen ja kaikki turhat työt on karsittu pois. Talousdemokratiassa pelkällä työllistämisellä ei ole itseisarvoa.
Näin ollaan tilanteessa missä varsinaisia 8-16 työpaikkoja ei millään riittäisi kaikille halukkaille ja näin olemassa olevat työpaikat joko jaetaan tai sitten työaika puolitetaan. Näin näitä lisätuloja - työtuloja - saa jokainen tähän halukas ja koko käsite "työttömyys" on enää pelkkä muisto menneistä. Määrättyä eläkeikää ei tarvita vaan jokainen osallistuu haluamallaan tavalla yhteiskunnan ylläpitämiseen ja tarpellisten hyödykkeiden tuotantotehtäviin.

Kaikki puheet työajan pidentämisestä ovat myös pelkkä muisto velkaperusteisen rahajärjestelmän kohtuuttomista haittavaikutuksista. Talousdemokratiassa eläkkeet eivät muodosta mitään ongelmaa koska julkinen hallinto voi maksaa eläkkeet perustulona ja tämän mahdollisina lisinä.

Mitä vielä? Arvioisin että talousdemokratiassa kaikki julkinen liikenne voisi olla ilmaista ja osa yhteiskunnan palveluverkostoa.

Korostan tässä lopuksi että yllämainitut ajatukset ovat tällä erää paljolti suuntaa antavia ajatuksia. Näitä ajatuksia tulee pohtia, kehittää ja korvata vielä paremmilla.

Varmaa on kuitenkin se velkaperusteinen yksityisomisteinen rahajärjestelmästä on koko yhteiskunnan ja kestävän kehityksen päävihollinen. Ellei rahajärjestelmää saada muutettua kaikki yllä mainittu todellakin jää utopiaksi. En kuitenkaan haaskaisi aikaa tämän kirjoittamiseksi ellen olisi täysin varma siitä että rahajärjestelmä todellakin olisi otettavissa yhteiskunnan yhteiseen haltuun. Haltuunottoprosessi on itse asiassa jo alkanut. Sitä ollaan eri puolilla maailmaa suunniteltu jo satojen vuosien ajan. Välillä paikoin rahajärjestelmän haltunotto on onnistunut. Pankkien lobbaus oman asiansa ja valtansa puolesta on kuitenkin ollut sitä luokkaa että ennen pitkää poliittinen elitti on sortunut korruptioon ja pankeille on jälleen palautettu valta luoda rahaa. Kuvaavaa on se että äänestäjien keskuuteen on harvoin vuodatettu tietoa tästä valtavasta menetyksestä. Moni korruptoimaton virkamies tai poliitikko on tietysti nähnyt ja myös ymmärtänyt mitä on tapahtumassa - tai jo tapahtunut. Tiedottaminen asiasta laajemmin lie muodustunut kompastuskiveksi koska korruptoidut median edustajat ovat luonnollisesti sulkeneet silmänsä tai jättäneet uutisoimatta pankkien pahanteosta.

Tänä päivänä tilanne on toinen. Emme ole enää uutistoimistojen ja korruptoituneen median armoilla. Vapaa internet on tänään oiva keino levittää tietoa tämänlaisista asioista ja hetkessä saavutta tuhansien ihmisten - ja äänestäjien - huomio. Tästäkin syystä on kaikki syyt suhtautua optimistisesti lähitulevaisuuteen. Myös Islannin ja Kreikan tapausten taustalla häärineiden pankkien saama negatiivinen julkisuus antavat aihetta tyytyväisyyteen koska kaikkialla ihmiset alkavat olla perillä siitä miten pankit itse asiassa ovat loisia eivätkä ystäviä.

Pankkiireja ja pankkeja voi siis selvästi vastustaa. Väitettyjä vaadittuja moraalittomia keksittyjä velkoja ei todellakaan tarvitse maksaa. Argentiina kieltäytyi aikanaan, pian sen tekee Islanti ja seuraavana ehkä Kreikka, Espanja, Portugali, Irlanti, Italia....

Voi siis olla että ilmasto alkaa olla kypsä jonkinmoiselle talousdemokratialle myös meidän suomalaiseen yhteiskuntaan. Uskon kuitenkin että ensimmäinen kunnon irtiotto kohti talousdemokratiaa tullaan näkemään ulkomailla.

Lisämateriaalia englanniksi:

Salbuchin uusin: Second Republic 1-2

Olen perinteisesti postannut kaikki Adrian Salbuchin videoviestit tänne blogille - joten jatkan perinnettä. Tässä uusin tuotos missä Salbuchi esittää että meidän on aika pistää hanttiin - on aika taistella vastaan. (ja mitä tämä blogi muuta on kuin nimenomaan yhden miehen eräänlainen taistelu ..)



Osa 2. Salbuchi sanoo että on kaksi vaihtoehtoa..valittaa ja olla tekemättä mitään - tai toimia. Kun riittävän moni toimii vallankumouksellisia asioita saa aikaiseksi.



Tässä samalla ...Bill Still näyttää julkaiseen uuden Still Reportin.

Lumien sulaessa

Joskus tuntuu siltä kuin eläisi keskellä informaatio-pommitusta. Tämä tunne on vahvistunut tänä keväänä - ja erityisesti sen jälkeen kun rupesin aktiivisemmin olemaan Facebookissa.

Naamakirjan viestit, kommentit, kommenttien kommentit ja vielä kommenttien kommenttien kommentit, linkit, linkkien jatkolinkitykset, kuvat ja videopätkät - ja kaveripiirin kasvaessa joutu yhä suuremman informaatiopommituksen kohteeksi. Tuntuu että tällainen imee energiaa ihmisestä - ja toisaalta tämä kaikki myös antaa energiaa. Jos lukisin kaiken, katsoisin kaiken mistä saa vihjeita ja vieläpä vastaisin kaikille niin tuntuu ettei paljon muuhun enää olisi aikaa.

Suurin haaste on siis suodattaminen ja seulominen - eli käytännössä omaan intuitioon luottaminen jos päättää olla katsomatta tai lukematta jotain mitä joku suosittelee katsottavaksi tai luettavaksi. Joku ehkä kokee että tämä on ihan sama asia kun paksun hesarin selaaminen - artikkelin tai uutisen otsikot ja kuvat ohjaavat meitä päätöksenteossa kun nopeasti päätämme joko lukea tarkemmin tai jättää lukematta jotain mitä on tarjolla.
Facebook on erilainen sikäli, että informaatiovirta etenee nopeasti ja tästä syystä voi jopa olla vaikea löytää jotain mitä oli tarjolla vuorokausi sitten. Se on joko tuhansien uusien postausten alla tai voi olla jopa poistettu. Jos muistaa kuka julkaisija oli tai millä seinällä juttu julkaisiin niin siitä on tietysti paljon apua...

Kirjoitan tämän monestakin syystä. Yksi on se että haluan tällä selittää miksen ole päivittänyt blogia niin ahkerasti kuin aikaisemmin. Toinen on se että haluan suositella Facebookia sellaisille jotka eivät vielä ole siihen tutustuneet - ja samalla varoittaa sen informaatiovirrasta, ainakin jos liittyy satoihin ns Facebook-ryhmiin ja solmii satoja facebook-kaverisuhteita. Varoituksen sana myös siitä että Facebook-peleihin saattaa jäädä koukkuun - ainakin hetkellisesti. Jopa Hesarissa on kirjoitettu siitä että esim. virtuaalimaatila-pelia nimeltä Farmville pelaa kuulemma yli 80 miljoonaa ihmistä. Jouduin itsekin sen lumoihin tyttäreni laitettua pystyyn farmin minulle ihan vain saadakseen uuden tarvittavan lisänaapurin ja toivomiaan virtuaalilahjalähetyksiä tilauksensa mukaan. Onneksi alkuinnostus on jo mennyt ohi ja kuvittelen osaavani keskittyä taas keskittyä oleellisempiin asioihin. (ja kuten kuvasta näkyy suuri osa minun energiastani on myös mennyt lumitöihin - erityisesti kattolumen alaslapiointiin...)

Kirjoitan tämän myös siksi että haluan ilmoittaa talousdemokratia-tiedonjanoisille niistä Facebook-ryhmistä missä olen itse mukana ja missä siis saattaa olla mielenkiintoista ajatustenvaihtoa.

Suomen Talousdemokraattinen Puolue

Paljastetaan Rahan Valhe

Totuus Rahasta ja Pankkitoiminnasta

Nätverket mot bankernas skapande av pengar ur luft

Talousdemokratia

Zeitgeist-liike

Economic Democracy

Birigitta Jonsdottir (Islannnin tilanteesta)

Lisäksi olen ihan uteliaisuuttani liittynyt Itsenäispuolueen eri ryhmiin, Vihreän Puolueen ryhmään, support Marko Sihvonen ryhmään ja moneen muuhun. Ryhmään liittyminen on helppoa - yksi klikkaus vain. Ja yhtä helppo on poistua ryhmästä jos sen seinäjutut eivät olekaan kiinnostavia.

Loppukaneettina tämä: Sosiaaliset mediat ovat ilman muuta tulleet jäädäkseen. Olen varma siitä että esim. tulevien eduskuntavaalien kampanjointi on siirtymässä pois teiden varsilta ja yhä enemmän näkyväksi blogien ja hakukoneiden google-mainoksina ja tietysti osaltaan Facebookiin.
Uskon myös että meidän mahdollinen puoluehanke tulee saamaan kannattajakorttinsa kasaan pääosin sosiaalisten medioiden avulla.

Joitain vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin.

Nämä eivät vielä ole lopullisia kantoja. Lähinnä hahmotelmia. Typot korjattu.

*

1. Mitä tarkoitetaan talousdemokratialla?

Talousdemokratia (TD) on kansanvalta missä myös talous- ja rahavalta on hajautettu kansalle, kansan valitsemille kansanedustajille ja edustajien valtuuttamille organisaatioille.
TD:n vastakohta on "talousoligarkia" eli talousharvainvalta missä raha- ja talousvalta edelleen on kourallisella suurpankin pankinjohtajalla, sekä niillä tahoilla joilla vuorostaan on valtaa vaikuttaa pankinjohtajiin. Talousharvainvalta sanotaan myös plutokratiaksi.

2. Mikä on talousdemokratian pääasialliset lyhyen aikavälin tavoitteet Suomessa?

Haluaisimme suomalaisten ymmärtävän rahaa ja sen ominaisuuksia: Mitä raha on, missä se syntyy, mistä raha tulee, miten rahaa lasketaan liikkeelle - ja näin osoittaa että raha useimpien yllätykseksi onkin vain pankkien kirjanpitoa - ja ihmiskäden tuotoksia.
Tästä syystä voidaan tehdä se yhteinen johtopäätelmä - että rahasta ei oikeasti voi olla pulaa.

Tahdomme myös osoittaa että uutta raha lasketaan nykyään liikkeelle ainostaan yksityisten pankkien toimesta ja lainoina velkakirjaa tai vastaan. Näin ei pidä, eikä tarvitse olla vaan tavoitteenamme on saada rahan liikeeseen laskeminen julkisen vallan - eli demokraattisen kansanvallan käsiin kaikkien yhteiseksi eduksi.

3. Entä olisiko talousdemokratialla vaikutusta julkiseen velkaantumiseen?

Talousdemokratian uudistusten myötä seuraisi melko pian mahdollisuus päästä eroon täysin turhasta rasitteesta - nykyisestä valtionvelasta. Itse asiassa koko kaupunki- ja kuntasektori pääsisi pikkuhiljaa TD-uudistusten myötä myös omista turhista veloistaan ja ennen kaikkea maksamasta vastikkeetta korkoja verorahoilla yksityisille rahoituslaitoksille. Näistä valtaosa ovat ulkomailla ja nämä rahoituslaitokset vuodattavat rahaa - eli verta, hikeä ja kyyneleitä ja täysin vastikkeetta meiltä Suomesta. Vastikkeetta siksi että kyseiset pankit luovat rahan täysin tyhjästä - kirjapidolla. Emme tarvitse tällaista palvelua pankeilta - yhteiskunta voi hoitaa tämän itse.

Rahoituslaitosten omistajat edustavat jo e.m. plutokratiaa - ja tavallaan vanhan feodaalivallan jäännettä, jonka valta-asemaa talousdemokratia katsoo aiheelliseksi lopullisesti syrjäyttää.
Ihmiskunnan vapautus orjuudesta jäi puolitiehen. Talousdemokratian myötä ihmiskunnan vapautus työorjuudesta totetuu. Näin TD toteuttaminen voidaan nähdä taisteluna ihmisioikeuksista.

4. Minkälaisia muutoksia Suomen Talousdemokraattinen Puolue ja Suomen Talousdemokratia ry pyrkii toteuttamaan Suomen yhteiskuntaan?

On olemassa useita erilaisia toimenpiteitä joita voidaan pitää askeleina kohti talousdemokratiaa.
Näistä tärkein on Suomen rahajärjestelmän kansallistaminen ja mahdollisesti myös pankkien kansallistaminen mikäli voidaan katsoa niiden saaneen kohtuuttoman paljon tukea veronmaksajilta.
Rahajärjestelmän kansallistaminen tarkoittaa sitä että tänään kierrossa olevan vähäisen käteisen ohella - pääasiallinen raha - eli yksityispankkien myöntämä pankkiluotto myös muutetaan kansalliseksi.
TD suosittelee myös että julkinen sektori lähtee mukaan pankkialalle. Suomeen voitaisiin muodostaa kymmenen maakuntapankkia sekä iso määrä kaupunkipankkeja ja kuntainliittopankkeja. Näin julkinen sektori hallitsisi itse rahojaan ja voisi myös luotottaa itse itseään - kaikkien veronmaksajien yhteistä etua ajatellen. Kun myös valtion ja kuntien palkkatilit olisivat samoissa pankeissa - julkinen talous olisi vapaa kaikesta vanhasta feodaaliriistosta joka edelleen rasittaa yhteiskuntaa pankkijärjestelmän kautta. Ajattele näin: talousdemokratiassa valtio eikä yksikään kunta tai kaupunki enää joudu maksamaan korkoa tai yleensäkään velkaantumaan. Verotusta voitaisiin keventää ja miltei kokonaan poistaa.

5. Talousdemokratia haluaa myös perustulon. Miten se rahoitettaisiin teidän talousmallissanne?

Perustulo muodostaisi jatkossa jokaisen aikuisen perustoimeentulon. Tämän lisäksi olisi työtuloa ja mahdollisesti jotain muutakin tuloa. Korkotuloa TD ei hyväksy. Pääomatulon ja vuokratulon suhteen lopullista kantaa ei ole. Perustulon maksaisi valtiovalta jonkun alaorganisationsa kautta eli verotoimiston, KELA:n tai julkisen pankkiverkoston. TD:ssa ostovoiman jakelujärjestelmä ei siis enää nojaudu palkkatuloon vaan palkkatulo on lisätuloa. TD:ssa palkkatuloa, yritystuloa, liikevoittoa ja muita tuloja mitä ilmeisimmin edelleen jossain määrin verotettaisiin. Verotus olisi kuitenkin lähinnä keino saada rahaa kiertämään nopeammin jotta rahamäärä voitaisiin pitää kohtuullisena. Verotuksella voitaisiin myös kätevästi poistaa rahaa kierrosta mikäli katsotaan että sitä olisi liikaa liikkeessa. On olemassa erilaisia menetelmiä laskea optimaalinen kierrossa olevan rahan määrä. Kukaan ei tietenkään halua inflaatiota.

6. Voisitko kuvailla talousdemokraattista yhteiskuntaa?

TD:ssa jokaisella yksilöllä on ihmisarvo, riittävä toimeentulo ja kohtalainen itselleen sopiva asunto. Kenenkään ei ole pakko olla töissä selvitäkseen mutta 98% ihmisistä haluavat osallistua yhteiskunnan ylläpitoon, huoltoon, korjaukseen, rakentamiseen ja kehittämiseen omilla valitsemillaan tavoilla. Työaikalakia ei ole mutta useimmat viettävät 2-3 päivää viikossa erilaisissa kodin ulkopuolisissa tehtävissä ja askareissa. Joku tekee lyhyttä päivää, joku jakaa vanhan työpaikkansa toisten kanssa. Vapaa-aika ei ole ihmisille rasite tai ongelmatila eikä aikaa edes enää välttämättä jaeta työajaksi ja vapaa-ajaksi.

Köyhyyttä ei ole - eikä myöskään nykyisiä korkotuloilla leveästi eläviä miljardöörejä. Rahalla keinotteleminen on loppunut. Kansalaisilla on mahdollista säästää osan rahoistaan - lainarahaa ei tarvita kaikkeen. Pienyritystoimintaa, opiskelua ja asumistaan saa rahoitettua korottomasti tai lähes korottomasti julkisten pankkien avulla. Spekulatiivista valuuttakauppaa ei harrasteta. Ulkomaista valuuttaa ostetaan ulkomaille matkustettaessa - ei muuten. Ulkomaankauppa toimitetaan vaihtokauppana siten että lähtevien ja tulevian tavaraerien arvot kuitataan toisiaan vastaan - tavoitteena mahdollisimman tasapainoinen kauppatase.

Roskatavaran valmistaminen on loppunut. TD:ssa valmistetaan vain kestävää laatutavaraa ja päällimmäinen tavoite on luonnonvarojen mukainen tuotanto ja kulutus joka on kestävällä pohjalla.

Lisäys 22.6 2010

Lähde: http://sahalee.wordpress.com/2010/05/16/presentation-av-richard-werner/

VM: Julkinen Talous Tienhaarassa

Valtiovarainministeriöltä on tullut 156-sivuinen raportti julkisen talouden tilanteesta. Epäily herää: onko raportin taustalla tasan sama "ekonomistipoppoo" jonka fantastiset neuvot ovat meidän tähän talouskriisin johdattaneet.
Ja nyt sitten samainen poppoo, samaisilla velkaraha-on-hyvä-käsityksillään ja aina-vaan-lisää-talouskasvua-olettamuksillaan yrittävät pelastaa kasvonsa esittämällä meille vanhat ratkaisunsa uudessa paketissa. Ja näitäkö seuraamalla Suomi ja Suomen talous siis lähtee nousuun kuin raketti suosta?

Ehkä olen vähän tuhma - mutta kun katsoo minkäläinen henkilöraati raporttia on ollut kirjoittamassa se oletettu masennus kyllä iskee - ja raportti saattaa jäädä lukematta.

Poiminta raportin sivulta 9.

Raportti on toteutettu valtiovarainministeriön budjettiosaston, kansantalousosaston,
kuntaosaston, rahoitusmarkkinaosaston ja vero-osaston yhteistyönä. Hankkeen toteuttamisesta vastaavan ohjausryhmän puheenjohtajana on toiminut kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen. Ohjausryhmään ovat kuuluneet budjettipäällikkö Hannu Mäkinen ja budjettineuvos Tuomas Sukselainen budjettiosastolta, finanssineuvos Elina Pylkkänen vero-osastolta, finanssineuvos Heikki Solttila ja finanssisihteeri Jussi Lindgren rahoitusmarkkinaosastolta, finanssineuvos Sami Yläoutinen kansantalousosastolta sekä neuvotteleva virkamies Rainer Alanen kuntaosastolta. Työryhmän sihteereinä ovat työskennelleet tutkimusprofessori Aki Kangasharju Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta ja finanssisihteeri Jani Pitkäniemi kansantalousosastolta.

(Kysymys: voiko tällaisilla on jotain uusia luovia ratkaisuja? Vastaus: Ei voi.)

Eikä oma asennoituminen raporttiin tästäkään parane. Sivu 10.

Työryhmä on ottanut työssään huomioon muut samanaikaisesti työskentelevät
talouspolitiikan asiantuntijatyöryhmät, kuten verotyöryhmän, eläketyöryhmät
ja kasvupolitiikka-työryhmän. Se on myös mahdollisuuksien mukaan hyödyntänyt Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen sekä muiden ministeriöiden samoin kuin hallinnon ulkopuolisten tutkijoiden asiantuntemusta.

Niin, anteeksi vain arvoisa valtiovarainministeriö teidän raporttinne ei oikein innosta - ei minua eikä varmaan monia muitakaan. Olemmehan jo naureskelleet Pekka Himasen maankuululle Paskanpuhuminen 2.0 - raportille. Olisiko sopivaa sanoa raporttia Himasen hiihtolatupohdinnoiksi..?

HS Virpi Salmi kirjoitti näin:

Professori Pekka Himanen luovutti viime viikolla Matti Vanhaselle, Jyrki Kataiselle ja Stefan Wallinille "tulevaisuusvisionsa" Kukoistuksen käsikirjoitus, jonka ministerit tilasivat Himaselta viime syksynä. Avoimessa demokratiassa myös kansalainen voi ostaa WSOY:n kustantaman pehmeäkantisen kirjan hintaan 32 euroa. Kannessa on kolmenvärisiä, kirjaimia muistuttavia sotkuisia kaaria, jotka ilmeisesti symboloivat filosofisen ajattelun vaikeaselkoisuutta.

Lataa ja lue Valtiovarainministeriön raportti tästä:

http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20100129Julkin/Julkinen_talous_tienhaarassa_NETTI.pdf

*

Eräs helsinkiläinen professori Vesa Kanniainen, on jo ehtinyt lukea raportin - ja jopa saanut väsättyä siitä oman käsityksensä Helsingin Sanomien Vieraskynä -palstalle:

Julkisesta velasta on paljon väärinkäsityksiä

Julkista velkaa ei tarvitse maksaa, kunhan uutta velkaa ei tehdä nopeammin kuin
talous kasvaa.

(...)

On matemaattinen tosiasia, että rasite on veronmaksajille täsmälleen sama siitä riippumatta, kuoletetaanko velkaa vai maksetaanko ainoastaan sen korot.

(...)

Julkinen velka on siis veronmaksajien ja obligaatioiden omistajien välinen asia.

Jaaha. Kanniaisen lähtökohta tuntuu olevan niin vinksahtanut että sen lukemiseen tuskin kannatta käyttää kallista vapaa-aikaa.

Hesariin: http://www.hs.fi/tulosta/1135254937909

Katso myös eräiden kommentoijien mietteitä Kanniaisen jutusta tästä ja tästä.
*
Päivitys: 1.4 -10 Verkko-uutiset - Katainen: Kokoomuksella ratkaisu hyvinvoinnin pelastamiseen

Voiko omahyväisempää ja kotisokeampaa asennetta olla?