
Tästä aiheesta on kylläkin kirjoitettu ennen, mutta kertaus on selvästi tarpeen.
Seurattuani toista vuosikymmentä kansainvälistä julkista keskustelua siitä mitä rahan todellinen olemus on ja mitä rahan olemuksesta on todettu, sanottu ja kirjoitettu kautta vuosisatojen tulee aina kärsimätön ja turhautunut olo kun valtavirtauutisissa jälleen kerran toitotetaan että se ja se poliitikko tai virkamies äskettäin on todennut ettei johonkin tärkeäksi koettuun projektiin "ole rahaa".
Sattumoisin tänään on radiossa kerta toisensa jälkeen toitotettu siitä miten koululaisten laitosruokaan "ei ole varoja" - ja miten entisestään pitäisi säästää. Radion mukaan koululaisten ruoka-annoksen keskihinta on peräti 0,65 - 1,20 riippuen kunnasta ja koulusta. Turku on joukon hännillä ja Loviisa taas pahimpia törsääjiä.
Ymmärtäisin näitä ainaisia valitusvirsiä jos jostain todellisesta olisi pulaa - jos työvoimasta tai jostain raaka-aineista olisi pulaa.
Porvoossa on hiljan törsätty oikein urakalla upouuteen kouluun. Vaikka tällä koulurakennuksella tai sen maantieteellisellä paikalla ei ole sitten minkäänlaista kytkyä taidemaalari Albert Edelfeltiin niin silti jokin hienostunut poliitikkopoppoo on antanut taidemaalarin "fiinin" nimen
koululle.
No oli miten oli koulu on nyt valmis - mutta kaupungin sisäinen vuokrajärjestelmä vaatii nyt 700.000 euroa enemmän paikkakunnan koululaitokselta. Jonkun virkamiehen mukaan halvinta olisi jatkaa samoissa vanhoissa tiloissa vaikka koulu on valmis. Nyt siis koulun käyttöönottoon "ei ole rahaa"...
Tällainen on uskomatonta. Tällainen on naurettavaa velkarahateatteria vailla todellisuuspohjaa.
Rahasta on pulaa vain jos halutaan että rahasta on pulaa. Tämä on siis poliittinen kysymys.
Koulu on lisäksi tietysti rakennettu velkarahalla - eli pankkkilainalla. En tiedä lyhennyssuunnitelmasta mutta oletettavasti sen rakennuskustannuksia lyhennetään arviolta kymmenessä vuodessa. Tämä tarkoittaa että alunperin tarvittava rakennuspääoman lisäksi maksetaan korkoja arviolta 70-75%. Ja kaikki kerätään eri keinoin: paikallisväestöä verottamalla, palvelumaksuja nostamalla, palveluja supistamalla, henkilökuntaa lomauttamalla ja tietysti lainaamalla vielä lisää pankeilta.
Ja pankit kiittävät. Virkamiesten tullessa myssy kourassa anelemaan lainaa pankinjohtajan silmissä mahtaa €:t vilahtaa. Helpompaa ja riskittömämpää rahantekokeinoa pankeille ei nimittäin ole. Euroopan Järjestelypankin, BIS:in (
www.bis.org) Basel II säännöstö sallii nimittäin julkisyhteisölainoituksen huomattavan kevein eväin. Verotusoikeus tekee julkisyhteisöistä riskittömiä lainakohteita.
Miten sitten vastaavan koulun rakentaminen tulisi ratkaista? Ratkaisuja on useita. Kuvailen tässä vain yhtä mahdollista sellaista.Ensinnäkin urakoitsijan valinnassa pitäisi huomioida myös sekä pääurakoitsijan ja aliurakoitsijoiden veronmaksun kotikunta että työvoiman verotuskotikunta. Tällöin olisi todennäköisempää että urakan saa paikallinen kuin helsinkiläinen. Kaupunki voisi myös itse vaatia saada toimia joidenkin osahankkeiden aliurakoitsijana.
Lopullisen rakennusurakan arvo ilmoitetaan sitten valtiovarainministeriölle joka valtuuttaa Porvoon Kaupunkia avaamaan projektitilin Suomen Pankissa. Suomen Pankki kirjaa sitten tilille kerralla koko summan - kirjanpitovientinä. Sitten urakka aloitetaan ja tiliä velotetaan sitä mukaan kun urakka etenee.
Kun kaikki on valmiina tilillä olleet varat pitäisi olla lopussa.
Suomeen on valmistunut uusi koulurakennus - joka edustaa uutta vaurautta. Tämä vauraus on syntynyt ihmistyöllä, työkaluilla, kuljetuskalustolla, käyttämällä luonnosta löytyviä raaka-aineita mm hiekkaa, kiveä, vettä. Osa on tietysti etukäteen jalostettu ikkunalasiksi, eri metalleiksi ja metallituotteiksi - betonipylväiksi tai tiileiksi jne.
Kaikki tämä rakentaminen on nyt valtion toimesta mahdollistettu luomalla riittävästi vaihdon välineitä - suomalaisia euroja kyseiselle projektitilille. Samalla hetkellä kun rakennus on valmistunut on Suomeen kulutettu valtion rahaa joka sittemmin on levinnyt tuhansille eri pankkitileille erilaisten tuotteiden ja palvelujen ostosten myötä. Osan verottaja on haalinut itselleen.
Valmistunut rakennus kuvastaa reaaliarvoa ja rakennuksen reaaliarvon peilikuva on siihen käytetty raha joka nyt jää kiertämään pysyvästi uutena osana talousjärjestelmämme rahamäärää.
Kukaan ei ole tässä prosessia velkaantunut. Kukaan ei maksa korkoja kenellekään.
Liikepankkeja ei koko prosessissa ole tarvittu muulla tavoin kuin että projektitilistä on suunnattu maksuja yritysten ja yksityishenkilöiden pankkitileille eri pankeissa. Projektitilillä ollut raha on siis lopulta päätynyt pankkijärjestelmään koska kaikki raha päätyy joillekin pankkitileille. Osa on tietysti voinut joutua ulkomaillekin tuonnin, matkustelun tai nettiostosten johdosta.
Tällainen rahoitusratkaisu on kaikkien paikallisten veronmaksajien etujen mukainen. Tällainen rahoitusratkaisu ei tuota minkäänlaista inflaatiota. Joka muuta sanoo on pankkien maksettu asiamies.
Ainoa ongelma tämänlaisen ratkaisun käyttöönotossa on se että liikepankeilla on nykyisellään liikaa valtaa ja haluavat tietysti estää tällaista muutosta. Isokenkäiset poliitikot ovat usein pankkien kiitollisia palvelijoita joiden tehtävä on estää kaikki julkinen keskustelu tämänlaisista asioista.
Tästä syystä kansalaisten tulisi suhtautua hyvinkin kriittisesti kaikkiin vastaväitteisiin ja osata nähdä kytkyt ahneisiin rahoitusvallan turmeilemiin rahoituslaitoksiin. Kaikki vastaväitteet tyyppin "EU-säännöt estävät tätä" tai "WTO sopimus estää tätä" pitää myös nähdä osana pankkien valtakauden suunnitelmallisina barrikaadeina.
Kansalaisten tulisi vaaleissa osoittaa että poliitikko joka piiloutuu vastuulta vetoamalla erilaisiin sopimuksiin - ei tule uudelleenvalituksi.
Kaikki allekirjoitetut sopimukset voidaan nimittäin yhtä helposti uusilla allekirjoituksella purkaa.
Mitä ilmeisimmin Suomi tarvitsee uusia nimiä politiikkaan - sellaisia jotka purkavat järkevän taloudellisen toiminnan esteet yksi toisensa jälkeen. Eikä vain uusia nimiä vaan myös uusia puolueita joilla ei ole historiallista kytkyä rahoitusvallan torneihin. Kansakunnalle elintärkeiden liikenne- ja tietoliikennetoimintojen yksityistämisen purkaminen kuuluu myös samaan ongelmavyyhtiin.
Lopuksi toteaisin vielä että tätä samaa rahoitusjärjestelmää tulisi perinteisten rakennusten ohella käyttää myös kaiken muun julkisen rakentamisen rahoittamisessa: sillat, tiet, moottoritiet, satamat, lentokentät, laajakaistaverkostot jne.
*
Myöhempi lisäys. Onkohan Suomessakin näin ? Onko finanssioligarkia kaapannut vallan Suomessa?
If You Read Nothing Else About the Financial Crisis Read (and Remember) This...
"The crash has laid bare many unpleasant truths about the United States. One of the most alarming, says a former chief economist of the International Monetary Fund, is that
the finance industry has effectively captured our government—a state of affairs that more typically describes emerging markets, and is at the center of many emerging-market crises.
If the IMF’s staff could speak freely about the U.S., it would tell us what it tells all countries in this situation:
recovery will fail unless we break the financial oligarchy that is blocking essential reform. And if we are to prevent a true depression, we’re running out of time."