tag:blogger.com,1999:blog-5273410213548497691.post3216044940602488447..comments2008-07-22T16:04:29.013-07:00Lars Ostermanhttp://www.blogger.com/profile/13311209297465337290osterman.lars@gmail.comBlogger4125tag:blogger.com,1999:blog-5273410213548497691.post-56084067190039521832008-07-22T16:04:00.000-07:002008-07-22T16:04:00.000-07:00HTU,<BR/><BR/>Niin, katsotaan nyt miten asiat etenevät. Pitäisi saada sellainen viisituhatta allekirjoitettua kannattajalippua ennen kuin pääsee puoluerekisteriin.<BR/><BR/>Tarkoitus olisi aluksi muodostaa jonkin sortin kannatusyhdistys jonka kautta kaikki alkaisi. Rahoitus on aina myös pienoinen "onkelma".<BR/><BR/>Mutta kyllä jotain tällä saralla tapahtuu ennen pitkää.Lars Ostermanhttp://www.blogger.com/profile/13311209297465337290noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5273410213548497691.post-1286219667152521112008-07-22T12:47:00.000-07:002008-07-22T12:47:00.000-07:00Velvoitteella on harvoin käytännön merkitystä, ainakaan Yhdysvalloissa. Pankit voivat kiertää sitä seuraavalla tavalla:<BR/><BR/>Suuri määrä yrityksistä pitää pankeissa tilejä. Mikäli näiden tilien tase ylittää tietyn rajan illalla, pankilla on oikeus lainata määrätyn arvon ylimenevä osuus yöksi.<BR/><BR/>Tälllöin pankin vastattavaa osioissa(liikepankeilla yleisön käyttötileille) on vähemmän rahaa kuin ilman manööveriö. Koska reservivaatimukset perustuvat näiden käyttötilien(checkable deposits) kokoon, pankin ei tarvitse pitää yhtä suuria reservejä kuin ennen.<BR/><BR/>Tämä keksittiin muistaakseni 80-luvulla, kun yön yli lainojen kauppa helpottui tekniikan kehittymisen takia.<BR/><BR/>Käytännössä nykyään reservivaatimukset ei muuta pankkien toimintaa yhtään. Pankit pitävät vapaaehtoisia tietyn määrän reservejä tulevien riskien varalta.<BR/><BR/>Lisäksi tietääkseni Yhdysvalloissa pitkäaikaisille tileille ei ole kohdistettu reservivaatimuksia, joten luotonlaajennus tapahtuu näiden osalta vapaasti. <BR/><BR/>Mitä kertoimeen tulee se riippuu siitä, mitä rahalla käsitetään. Lasketaanko pitkäaikaiset tilit, joilla ei voi maksaa päivittäisiä ostoksia, rahaksi. Kertoimet taisivat jäädä kolmen ja yhdeksän välille riippuen rahan määritelmästä. Hyvin mielenkiintoista on tietää, milloin kertoimet ovat liikkuneet yhtä aikaa ja milloin ne ovat toisaalta erkaantuneet.<BR/><BR/>Jos haluatte tietää näistä asioista enemmän suosittelisin M.S Mishkinin kirjaa "Economics of Money, Banking, and Financial Markets", jossa luotonlaajennus esitellään seikkaperäisesti. Erityisen ansiollista kirjassa on historiallinen näkökulma. Siinä kerrotaan millaisissa olosuhteissa tietyt reservivaatimukset ovat syntyneet, ja millaisia muita sääntelykeinoja on käytetty. On hienoa nähdä miten erilailla pankkeja on säännelty viimeisten 150 vuoden aikana. (ja miten erilaisia pankkikriisejä tähän ajanjaksoon mahtuu)<BR/><BR/>Tosin kirja ei kyllä edusta itävaltalaista koulukuntaa, joten kaikkein puhdasoppisimmat voivat jättää sen huomiotta. :)<BR/><BR/>-opisk. pol. hist.Anonymousnoreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5273410213548497691.post-26396182383784613302008-07-21T12:17:00.000-07:002008-07-21T12:17:00.000-07:00Erittäin hyviä juttuja ja hienoja kommentteja tässä blogissa. Unohdan mitättömät ja epäoleelliset ristiriidat ja kysyn: miten saan puolueesi jäsenkirjan?HTUhttp://www.blogger.com/profile/10893994311787205917noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-5273410213548497691.post-55581841065278235352008-07-16T11:42:00.000-07:002008-07-16T11:42:00.000-07:00Vastaava prosessi toimii myös Suomessa suunnilleen näin. EU-alueen kassavarantovelvoite on vain 2 %, mutta tähän päälle tulee joku muu velvoite joka nostaa kassavarantovelvoitteen käytännössä 10 % (en itse ymmärrä näitä velvoitteita täysin). Joka tapauksessa teoreettinen rahakerroin on suunnilleen sama kaikissa länsimaissa. Käytännössä rahakerroin on teoreettista rahakerrointa pienempi, koska kaikki raha ei palaa pankkeihin tai muihin laitoksiin joilla on oikeus rahan laajentamiseen. Empiiristen tutkimusten mukaan tämä käytännön rahakerroin on vaihdellut 3 ja 9 välillä raha-alueesta ja länsimaasta riippuen (tietysti joillain talouden osa-alueilla se kerroin on voinut olla paljon suurempi, mutta muualla se on taas puolestaan ollut pienempi jolloin päästään noihin 3-9 kertoimen empiirisiin tuloksiin). Tämä ei tietenkään poista sitä tosi asiaa, että kyseessä on laillistettu petos.<BR/><BR/>Ainut huomauttamisen arvoinen aihe on, että tuon ruotsalaisen artikkelin "Usury"-määritelmä on täysin pielessä. Usury oli alun perin määritelty äärimmäisen suppeasti sekä Katolisessa uskossa, että Islamissa. Tämän suppean määritelmän mukaan, se olisi mm. "usuryä" jos sinä lainaisit minulle Euron (jonka omistat) ja joutuisin maksamaan siitä takaisin Euron ja Sentin vuoden päästä. "Usury" siis oli määritelmällisesti alun perin sitä, että lainaa asian x, mutta saa takaisin enemmän mitä lainaa (siitä huolimatta että tämä olisi tehty 100 % reservivaatimuksella). Tämän "usury"-määritelmän takia monet kultakannan alla toimivat pankit pienensivät reserveitään, koska silloin he pystyivät lainaamaan yhden tositteen yhtä tositetta vastaan ja he nettosivat juuri tästä luodusta rahasta (kun korkoa ei saanut periä). Myöhemmin tuhannen vuoden kuluessa katolinen kirkko uudelleen määritteli "usuryn" niin, että ainoastaan järjettömän suuren koron kiskominen on "usuryä" (tyyliin ns. pikavippien tai luottokorttien vuosikorot jotka voivat olla yli 30 % pa.). Islamilaisessa maailmassa "usury" on muistaakseni yhä melko tiukasti määritelty, mutta se on kierretty ympäri joillain sanaleikeillä tyyliin: muslimipankki lainaa x määrän rahaa henkilölle, joka maksaa x määrän takaisin + 10 % arvoisen lahjan tjsp.Lasse Pitkäniemihttp://www.blogger.com/profile/08584347762919607177noreply@blogger.com